Kuvaus:
Suurten kansainvaellusten aikana muista germaaneista eksynyt baijerilaisten heimo purjehti Shabaan luultavasti 400-luvun lopulla, asettuen saaren koillisosaan, ja sulauttaen alueella olleen vähäisen alkuperäisväestön itseensä. Portugalilaisten saapuessa saarelle 1600-luvulla Baijerin kuningaskunta oli jo olemassa, mutta nämä ilmeisesti luulivat tropiikin auringossa paahtuneita teutooneita aasialaista alkuperää olevaksi kansaksi, asia josta baijerilaiset luonnolisestikin syvästi loukkaantuivat. Kaikesta huolimatta Baijeri säilyi vahvana ja itsenäisenä, joskin hieman takapajuisena kuningaskuntana aina vuoden 1918 lopulle saakka, jolloin Kurt Eisnerin johtamat sosialistit maan koko työ- ja talonpoikaisväestö tukenaan syöksivät vallasta kuninkaan ja kansanvihollisen Ludvig III:n, muodostaen Baijerin Sosialistisen Neuvostotasavallan. Vallankumousaate levisi myös etelään väestöltään etnisesti kirjavaan Coburgin kaupunkiin, joka tuolloin oli virallisesti Portugalin alaisuudessa. Baijerilaisten tovereilleen antama tuki oli kuitenkin ratkaiseva kumouksen onnistumiseen kaupungissa, ja siirtomaavallan syrjäyttämisen jälkeen paikalliset sosialistit anoivatkin mahdollisuutta liittyä uuteen neuvostotasavaltaan, mikä luonnollisestikin hyväksyttiin Münchenin ylimääräisessä puoluekokouksessa 1919. Feodalismista sosialismiin siirtyminen ei kuitenkaan ollut kaikilta osin helppoa, ja jopa Baijerin virallisessa historiankirjoituksessa myönnetään viiden ensimmäisen neuvostovallan vuoden aikana "kansalta vaaditun suuria uhrauksia". Lopputuloksena kuitenkin kansan sivistys- ja elintaso nousivat huomattavasti, ja kehitys on jatkunut tasaisena aina nykypäivään saakka. Maata on myös järjestelmällisesti teollistettu ja erityisesti tästä on hyötynyt Kurt-Eisner-Stadt, joksi Coburgin nimi muutettiin vuonna 1967 Vallankumouksen Sankarin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Seuraavana vuonna maata kohtasi kuitenkin mittaamaton menetys Eisnerin kuoltua. Häntä seurasi joukko värittömiä johtajia, kunnes vuonna 1978 valtaan nousi Puhemies Epp, jonka rautaisesta mutta isällisestä komennosta maa on ollut etuoikeutettu nauttimaan siitä lähtien. Hänen johdollaan maan armeijaa on modernisoitu ja koulutusjärjestelmää on entisestäänkin parannettu, ja monille poliittisesti valveutuneille ulkomaalaisille opiskelijoille on myönnetty opiskelupaikkoja Münchenin korkeatasoisiin oppilaitoksiin. Toinen suuri ylpeyden aihe pääkaupungille on jalkapallojoukkue Münchenin Punainen Tähti, joka vuodesta 1974 lähtien on yhtäjaksoisesti voittanut Shaban valtioiden välisen cupin. Maan ulkopolitiikka on ollut koko historian ajan pitkälti rauhanomaista rinnakkaiseloa muiden valtioiden kanssa, ja vaikka Baijeri virallisesti kiistääkin tavoittelevansa aatteensa levittämistä koko saarelle, saa kysymys mahdollisesta ulkomaisten vasemmistoryhmien taloudellisesta ja aseellisesta tukemisesta aikaan kiusaantuneen hiljaisuuden.

Kuvaus valtionpäämiehestä:
Virallisemmalta nimeltään Franz Ritter von Epp, mutta haluaa itseään kutsuttavan kansanomaisemmin Puhemies Epp:iksi. Epp liittyi jo nuorena maata hallitsevaan Baijerin Kommunistiseen Työväenpuolueeseen ja osoittautui erittäin aatteelleen omistautuneeksi ja kyvykkääksi puolueaktivistiksi sukunsa kyseenalaisesta luokkataustasta huolimatta nousten puolueessa nopeasti korkeaan asemaan, luoden myös samalla hyvät välit Punakaartiin. Vuoden 1978 puoluekokouksessa Epp viimein valittiin maan johtajaksi juuri armeijan tuella. Epp on muiden välttämättömäksi katsomiensa uudistusten ohella luonut itselleen pienoisen henkilökultin, ja vaikka sitä ei voikaan verrata Eisnerin tai monen ulkomaisen kommunistijohtajan vastaavaan, on Baijerissa vaikea liikkua törmäämättä Puhemiestä ylistäviin julisteisiin tai häntä esittäviin suurikokoisiin patsaisiin.

Palaa valtiosivulle

---

02.10.2003

Hosted by www.Geocities.ws