Traitor
AN: Jaa a, mitäs nyt sanois. Ficci idea lähti alunperin roolipelistä, jossa mä esiinnyin Ebertsinä. Ja sitte mä ajattelin tehä ficin ja sekottaa Beta-C:n mukaan. Ja täs on nyt sitte tulos. Kakkos-osa on miettimis vaiheessa.
On tavallinen maanantai aamu, no melkein tavallinen. Se poikkeaa muista maanantai aamuista sillä että Eberts ei ole töissä. Hän on sairaslomalla, ensimmäisellä ja varmasti viimeisellä sellaisellaan. Eberts on sairastunut flunssaan.
Hän on kolmatta päivää sairas lomalla, eli on hänen viimeinen päivänsä vapaalla. Darien on jo totuttaunut siihen ettei Eberts ole paikalla. Hän inhoaa sitä, sillä hänen täytyy toimia Virkailijan juoksupoikana.
"Hemmetin Eberts, piti sairastua", Darien noituu.
"Missäköhän vaiheessa Charlie alkaa sanomaan mulle että ole hiljaa."
Kun Darien saapuu virkailijan huoneeseen näkee hän siellä yllätyksekseen Ebertsin laittamassa paikoilleen dia esitystä.
"Miten sinä olet täällä?", Darien kauhistelee.
"En olekkaan enää sairas joten päätin tulla töihin."
"Hyvä että tulit tässä..."
Darien antaa Ebertsille iison kasan papereita.
"Alko kyllästyttää paperihommat" , Darien virnuilee.
"Ai hän pisti sinut juoksupojaksi, sepä hauskaa."
"Hauskaa? Pikemminkin kidutusta."
Eberts näyttää olevan muuttunut, tai ainakin niin Darien miettii. Mutta miten?
Virkailija saapuu toimistoonsa jossa hämmästyny Darien ja outo Eberts keskustelevat.
"Fawkes. Etsi Hobbes käsiisi ja tulkaa tänne. Teille on tehtävä."
"Selvä."
Darien vilkasee viel kerran Ebertsiä ja lähtee. Hän katsoo tatuointiinsa.
"Mä meen eka Keepyn luo, sitten etin Hobbesin...jostai."
Matkalle Keepyn luo Darien pohtii Ebertsiä. Hän ei ollut ikinä nähnyt Ebertsiä sellaisena. Eberts nauroi. Eihän Eberts nauranut. Darien avaa labran oven, jossa Hobbes jo on.
"Hobbes, mitä sinä täällä?"
"Hän juhlii sitä että sai todisteita että Eberts on vakooja", Claire huokasee.
"Vakooja?"
"Avain, my friend. Eberts on vakooja. Odotas kun pomo saa nää kuvat."
"No mutta ennen sitä, keep..."
"Ai."
Darien tottuneesti istahtaa keepyn tuolille ja nostaa hihansa ylös. Se pistää kuten tavallisesti.
"Mennään, mä haluun paljastaa Ebertsin ennen seuraavaa tehtävää."
"Joo..."
Darien pudistelee päätään ja lähtee seuraamaan Hobbesia. Virkailijan huoneessa Virkailija ja Eberts ovat jo valmiina antamaan tehtävän.
"Pomo, mulla on asiaa ennen ku annat tehtävän."
"No mitä nyt taas, kinutko palkankorotusta?"
"Näillä kuvilla, se on ehkä mahdollista..."
Hobbes heittää Virkailijan pöydälle kuvia joissa on Eberts ja Arnaud de Föhn. Virkailija menee sanattomaksi ja katsoo sitten Ebertsiä.
"Voisitko selitää," hän sanoo ja näyttää yhtä kuvista.
Eberts on sanomassa jotai, mutta ei sittenkään. Hän on paljastunut petturiksi, mutta mikä ajoi hänet petturuuden tielle?
Virkailijan toimistossa on nyt kuoleman hiljaista.
"Eberts, voisitko selittää", Virkailija lopulta sanoo.
"Mistä tiedät ettei Hobbes ole väärentänyt kuvaa? Hänhän on monta kertaa yrittänyt vakuuttaa että minä olen vakooja. Minä en ole."
Eberts vilkaisee vihaisena Hobbesiin joka hymyää tyytyväisenä.
"Eivät ne ole muokattuja, ne ovat aitoa tavaraa. Minulla on negatiivit tässä näin", Hobbes sanoo ja antaa Virkailijalle negatiivit.
Claire astuu myös sisään toimistoon.
"Onko joku kuollut? Kun täällä on niin hiljaista", hän kysyy.
"Ei, ei kukaan ole kuollut", Darien kommentoi.
"Hobbes nyt sattu antaa muutaman kuvan Arnaud'sta ja Ebertsistä."
Clairen ilme on järkyttynyt. Sitten hän luo katseen Ebertsiin. Eberts välttelee katsekontakteja.
"Eberts. Miksi? Minä luotin sinuun. Sinä olet aina ollut luotettva. Kyllä minä Fawkesista olisin uskonut, mutta en sinusta. Albert, miksi?"
"Hei, kuinka niin sä voisit uskoo että mä pettäsin sut muttei Eberts?"
Virkailija antaa shut up-ilmeen ja Darien sulkee suunsa.
"Eberts, vastaa."
"En minä ole vakooja."
Virkailija huokaisee ja käskee sitten paria miestä tulemaan sisään.
"Ikävä tehdä tämä sinulle Alberts, mutta minulla ei ole muuta mahdollisuutta", Virkailija sanoo.
"Viekää hänet pehmustettuun, kuulustelen häntä myöhemmin."
Kaikki katsovat Ebertsiin jota viedään pois. Mistä on kyse?
Pehmustetun huonenn ulkopuolella käydään keskustelua.
"Mistä me tiedetään puhuuko Eberts totta?" Darien kysyy.
"Emme mistään, se tässä on ongelma," Virkailija huokaa.
Claire hätkähtää.
"Onhan meillä yksi keino..."
"Mikä se on Keep, " Hobbes kysyy innoissaan.
"Beta - C."
Porukka hiljenee.
"Mutta, sehän teki sinusta arvaamattoman ja lopulta hullun", Darien kommentoi.
"Se on ainoa mahdollisuus", Virkailija sanoo tyynenä.
Hobbes pidättelee nauruaan.
"Mutta siihen on vasta-aine jonka Thomas auttoi tekemään", Claire huomauttaa.
"Voi ei, Eberts on jo muutenki puhelias, Beta-C tekee siitä kymmenen kertaa enemmän puheliaan!" Hobbes kauhistelee ja pidättelee nauruaan.
"Muuta mahdollisuutta ei ole, viekää Eberts labraan", Virkailija sanoo ja poistuu.
"Te kuulitte mitä hän sanoi, tuokaa hänet labraan", Keep häipyy myös.
Pojat katsovat toisiaan ja menevät pehmustettuun.
"Okei, Eberts. Tule mukaan", Hobbes ilmoittaa ovella.
"Ai, miksi?"
"No koska mä käsken, tuu."
Eberts lähtee seuraamaan Hobbesia ja Fawkesia. Kun hän huomaa että mennään labraan hän huolestuu hieman.
"Hei, Eberts", Claire tervehtii.
"Hei, mitä tämä merkitsee?"
Kukaan ei oikeastaan tahdo sanoa sitä, kunnes Virkailija tulee paikalle. Eberts istuu Keepyn tuoliin ja katselee ympärilleen.
"Alberts, olen pahoillani tästä, mutta ei ole muuta mahdollisuutta", Virkailija pahoittelee.
"Mistä on kyse?"
"Claire, selitä sinä."
"Me aiomme käyttää sinuun Beta-C:tä. Se on ainoa keino saada selville touus. Älä huoli, me annamme vasta-aineen ennen kuin menet kakkos vaiheeseen", Claire selittää ja ottaa piikin esille.
Eberts katsoo Virkailijaan joka nyökkää Clairelle. Claire ottaa piikin ja kävelee Ebertsin viereen.
"Oletko valmis?" Claire kysyy Ebertsiltä.
Eberts nyökkää ja sulkee silmänsä. Claire pistää piikin Ebertsin käsivarteen ja Eberts voihkaisee. Kohta saamme kuulla totuuden, siinä kestää, sillä Eberts on tunnetusti kova puhumaan.
Eberts avaa silmänsä.
"Mitä tunnet?" Claire kysyy.
"No, en tunne oikeastaan mitään...tai oikeastaan minulla on pääkipeä ja kurkkuakin hieman pistelee, tai siis ei pistele mutta kutittaa, ja se varmaan johtuu siitä että olin juuri kipeänä, ensimmäisellä sairaslomalla, ja uskon että viimeiselläni, sillä Darien ei näyttänyt kovin onnelliselta kun hänet oli passitettu juoksupojan rooliin. Ja muutenki Charlie sinä olet liian pihi ja itserakas, kiilloittelet sitä kuvaasi jatkuvasti...."
"Se toimii", Kaikki muut sanovat yhteen ääneen.
Eberts sulkee hetkeksi suunsa.
"Noniin, sitte kysymyksiin. Mitä tämä meinaa?" Virkailija kysyy ja ojentaa kuvan Ebertsille.
Eberts ottaa kuvan käteensä ja katsoo sitä huokaisten.
"Koko tarina," Virkailija käskee.
Eberts aloittaa tarinoimisen
"No kaikki alkoi kolme päivää sitten Perjantaina. Olin sairaslomalla, sillä ensimmäisellä ja varmasti ainoallani, tuntien miten pihi ja itserakas sinä olet. Anyway, perjantaina oli kauhea myrsky puut huoju sillei whiiiiuuuu ja vesi ropis ikkunaan...se on ihana näky kun vesi ropisee ikkunaa pitkin ja se ääni mikä siit tulee, ihanaa aivan ja sitte löi salamaki pari kertaa ja häikäs, siis kirjaimillisesti. Kun menin takaisin Pleikkarini ääreen jossa pelasin erästä hypi-pompi peliä jonka nimeä en harmikseni muista! No kuitenki sitte kuulin kun ovikelloani soitettiin, se oli hyvin vihainen ovikellon soitto. Kauhistelin että kuka siellä on tälläsella ilmalla, sen jälkeen aivastin, mikä on aivan kaamea tunne! No avasin oven ja järkytyin uudestaan, siellä seisoi Arnaud de Föhn! vai onko se de Thiel? Vaiko Puhelin? No hän tuli sisään ilman että kutsuin, inhoan sellaisia ihmisiä..."
Eberts hengästyy joten keskeyttää hetkeksi.
"Siis Arnaud tuli sisään, ja se on nykyään näkymätön terroristi. Ja se aseella osottaen käski mua työskentelee sen kanssa. Mä tietty suostuin, myös sen takia että mua kismittä tää työpaikka, sen huonon palkan ja muun takia. Sitä paitsi Robert, sä et ikinä tuu saamaan palkankorotusta, et niin kaua ku Charlie on johossa. Ja sitte kok oviikon lopun mä kertoilin asioita sille ja sitten mä tein pari hommaa, esim annoin töitäni joissa luki salasii tietoi sille ja sitte mä sain siitä muhkeen palkinnon, melkeen 50 kertaa suuremman rahamäärän ku mä saan täältä palkkaa. Ja sitte mä tulin töihin ja oon nyt tässä, siis en olis täs jos Robert ei olisi näyttänyt kuvia..."
"Okei riittää," virkailija käskee.
Eberts on hengästynyt. Sisimmisään hän on kiitollinen että Virkailija käski hänen lopettaa.
Eberts on hiljaa, kaikkien onneksi. Kunnes Eberts muistaa jotain.
"Hei..."
"Hiljaa Eberts."
"Mutta..."
"Minä sanoin hiljaa!"
Eberts sulkee suunsa. Samassa Ebertsin uusi kännykkä soi. Virkailija luo katseen Ebertsiin joka ottaa kännykän käteensä.
"Se on Arnaud, hän sanoi soittavansa näihin aikoihin..."
"Vastaa sitten", Virkailija käske ennenkuin Eberts ehtii jatkamaan.
Eberts vastaa.
"Eberts."
"Tiesit että meidän piti tavata tähän aikaan..."
"Ei, sinun piti soittaa, kukaan ei puhunut tapaamisesta. Ja minä puhun totta, en pysty valehtelemaan."
"Pitikö se hänelle kertoa..." Hobbes huokaa.
Arnaud miettii sanottavaa.
"Miten niin et pysty valehtelemaan."
O-ou.
"Robert näytti Virkailijalle muutaman kuvan meidän tapaamisestamme, ja sitten he käyttivät minuun Beta-C:tä, eli jouduin kertomaan kaiken," Eberts sanoo ja huokaisee heti perään.
Arnaud naurahtaa puhelimessa.
"Vai niin. Me tapaamme pian. Sinä pysyt siellä mutta me tapaamme. Kuulumisiin ja näkymisiin," ja Arnaud lopettaa puhelun.
"Mitä hän sanoi?"
"Me tapaamme pian, Sinä pysyt siellä mutta me tapaamme. Kuulumisiin ja näkymisiin."
Virkailija huokaa ja katsahtaa vartioihin ovella.
"Viekää Eberts pehmustettuun ja vartioikaa sitä...Arnaud ei saa päästä häneen käsiksi nyt kun hän voi puhua vain totta. Hoitaja, sinä valmistat vasta-aineen."
"Siinä kestää aika kauan, sir."
"No teet sen niin nopeasti kun pystyt."
Eberts viedään pehmustettuun, mutta piteleekö se Arnaudia?
Eberts istuu pehmustetussa huoneessa. Hän on yhä ykkösvaiheessa, sillä se kestää hänellä pidempään kuin Clairella kesti. Pehmustetun huoneen ovi avautuu ja jokin tai joku täräyttää Ebertsiltä tajun kankaalle.
"Noin, nyt vain vien hänet piilopaikkaan," tutun kuuloinen ääni huokaa ja muuttaa Ebertsin näkymättömäksi.
"vartijoista päätiin ihmeen helpolla."
Auton ovi ulkona avautuu ja Eberts muuttuu näkyväksi. Samalla muuttaa toinen henkilö näkyväksi, Arnaud. Sitten hän laittaa Ebertsin autoon ja ajaa kohti piilopaikkaansa.
Toimistolla samaan aikaan, Virkailija huokaa huoneessaan jossa seisovat Hobbes ja Fawkes.
"Nyt asiaan. Menkää suojelemaan Amerkan presidenttiä kun hän pitää puheen eräässä yli-opistossa. Hän..."
"Charlie!"
Claire ryntää huoneeseen.
"Mitä nyt?"
"Eberts on kadonnut pehmustetusta huoneesta!"
"Mitä?!" Hobbes huutaa.
"Miten se on mahdollista?!"
Darien suuntaa katseensa ulos.
"Olisko Arnaud sittenki onnistunut...?"
"Varmaan...uusi tehtävä. Pelastakaa Eberts."
"Selvä sir," Fawkes ja Hobbes sanovat yhteen ääneen.
Arnaud'n piilopaikassa, Eberts heräilee pikku hiljaa. Hän katsoo ympärilleen, ja on sidottuna tuoliin.
"Missä minä olen?"
"Olet piilopaikassani, Eberts. Annoin sinulle Betä-C:n vasta-aineen. Ja käytän kohta sinuun Betä-C:tä uudestaan. Sain ne kaveriltani, eikö olekkin mukavaa."
"Mitä minä olen sinulle tehnyt?"
"Sinä olet minun liittolaiseni...älä ikinä unohda sitä!"
Eberts toivoo että joku auttaisi häntä. Mutta kuka sinne osaisi? Onko hän lopullisesti pulassa?
Arnaud kiertelee ympäri piilopaikkaansa, Eberts istuu ja yrittää päästä irti tuolista. Taustalla soi eräänlaista rauhallista melodiaa, sillä Arnaud lieventää sillä päänsärkyään. Joku laittaa ABBAa soimaan.
"Ei! Ei ruotsalaista!" Arnaud kiroaa ja melkein juoksee musiikin soittajan luokse.
"Mitä kirottua, etkö sinä tiedä että minä inhoan ABBAa ja kaikenlaista ruotsalaista musiikkia?!"
"En minä sitä tiennyt, olen uusi täällä..."
"...ja uhrattava", Arnaud sanoo ja kylmästi teloittaa miehen ja ampuu levysoitinta.
Eberts kuulee laukaukset, hänen pulssinsa kohoaa. Entä jos Arnaud ampuu hänetkin jos hän ei tottele. Eberts kuulee askeleita ja ovi avautuu.
"Anteeksi että jouduit odottamaan, täytyi päästä eroon huonosta alaisesta."
Eberts nielaisee. Arnaud naurahtaa.
"Älä huoli, jos kerrot mitä haluan tietää en tapa sinua."
"Beta-C:n takia minulla ei ole muuta mahdollisuutta."
"Muuten, minun kaverini varoitti Beta-C:n liian nopeasti toistuvan käytön takia. Saatat menettää järkesi sen takia. Mutta tuskin se sinua haittaa."
Eberts ei sano mitään.
"No minä en riskeeraa sinun mielenterveyttäsi, odotan jonkun aikaa, ja sitten vasta käytän Beta-C:tä sinuun."
Sen sanottuaan Arnaud lähtee huoneesta jättäen Ebertsin yksin pimeään. Ebertsillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin toivoa että joku tulisi ja pelastaisi.
Samaan aikaan Darien ja Hobbes ajavat Hobbesin Goldalla Ebertsin asunnolle.
"Tiirikoi ovi, katsotaan olisiko siellä mitään johtolankoja", Hobbes sanoo ja parkkeeraa auton pihaan.
"Selvä."
Darien tiirikoi oven auki ja he menevät sisälle. Se on pimeä, ja kun Darien pistää valot, huomaavat he että asunto on kuin pyörremyrkyn jälkeen.
"Tuskin me täältä mitään löydetään", Darien huokasee.
"Ai ei vai", Hobbes sanoo ja nostaa paperilapun lattialta.
"Tuollako se Arnaus lymyää! Sinne sitten!"
He pistävät valot pois ja lähtevät lapun osoitteeseen. Ehtisivätkö he sinne ajoissa?
Golda kartaa pois Ebertsin asunnon pihasta. Tumma ulkomaalainen mies katsoo perään ja soittaa puhelimella jonnekki.
Arnaudin piilopaikassa Arnaud vastaa kännykkäänsä.
"Niin?"
"He löysivät sen lapun, he ovat tulossa sinne", ulkomaalainen mies selostaa.
"Kiitos tiedosta", Arnaud sanoo ja sulkee puhelimen huokaisten.
Arnaud lähtee kohti huonetta jossa Eberts on Beta-C piikki mukanaan. Hän aukasee oven ja sytyttää valot.
"Sinun kaverisi eivät anna minun odottaa tämän kanssa. He ovat tulossa, siksi on käytettävä Beta-C:tä nyt."
"Ei sinun ole pakko..."
"On pakko kun on pakko, ja nyt on..."
Arnaud vetää hieman Ebertsin paidan hihaa ylös ja piikittää ainetta Ebertsin suoneen.
"...pakko. Noniin, kysyn sinulta kaksi kysymystä. Yksi: Kuka hemmetti on Robert?"
"Robert Albert Eberts, Darien Fawkesin, näkymättömän miehen, partneri. Mies joka ei ikinä muista syödä lääkkeittään ja on aina pyytämässä palkankorotusta. Hänen autonsa on Golda..."
"Okei riittää!"
Eberts hiljenee kun käskestään.
"Kysymys kaksi, mitkä ovat Fawkesin heikkoudet?"
"No mitä minä tiedän, rauhasen saaminen pois päästä, menneisyyden kaiveleminen...no muita ei nyt ole mielessäni. Jos tietäisin niin ne olisivat tulleet yhtenä litaniana ja..."
"Okei, kiitos tästä Eberts..täytyy rientää. He varmaan löytävät sinut täältä, hieman hulluna mutta, löytävät kuitenki."
Tämän sanottuaan Arnaud häipyy ja Eberts jää yksin.
Darien ja Hobbes saapuvat pihaan ja juoksevat sisälle. Se on tyhjä, mutta yhdestä huoneesta kuuluu Ebertsin ääni. Kakkosvaihe on alkanut.
"Voi ei", Hobbes huokaa.
He juoksevat Ebertsin luokse joka huutaa äänille päässään.
"Lopeta!! En kestä ääntä...lopeta!"
"Nyt se sekos!" Hobbes perääntyy.
"Hän on kakkosvaiheesssa, viedään hänet hoitajan luo."
Ehtisivätkö he ennen Kolmos vaihetta?
Kello löi kolme iltapäivällä. Darien, Hobbes ja Eberts saapuvat viraston pihaan.
"Claire!!" Darien huutaa avattuaan oven.
"Claire, Eberts on kakkosvaiheessa....me tulemme sinne!" Hobbes huutaa pitkälle kantavalla äänellään.
Hobbes ja Darien kantavat Ebertsin Hoitajan labraan.
"Onko vasta-aine valmiina?"
"Tässä, pistäkää Eberts tuoliin!"
"Liian paljon ääniä, liian paljon valoa....",Eberts voihkii.
"Kohta se on ohi Eberts, minä annan sinulle vasta-aineen", Claire puhuu rauhoittavalla äänellä.
Hän antaa merkin pojille pidellä Ebertsiä että hän saisi annettua aineen. Claire pistää ainetta Ebertsin suoneen ja Eberts huokaisee. Muutaman minuutin kuluttua Eberts huomaa ettei mikään ole muuttunut.
"Mikä on olo?" Claire kysyy.
"Annoitko sinä aineen jo?"
"Annoin...kuinka niin?"
"Miksi minä sitten kuulen yhä ääniä, ääniä jotka varoittavat minua jostain...äänet jotka lopulta ajavat minut hulluksi, jotka ovat jo ajamassa minua hulluksi."
Eberts pitelee päätään ja yrittää pidätellä kyyneleitä.
"Eberts katso minuun", Darien sanoo käveltyään Ebertsin viereen.
"Eberts, katso minuun!"
Eberts kääntää katseensa Darieniin samaan aikaan kun kyynel valuu hänen poskellaan.
"Mitä Arnaud teki?"
"Hän ampui miehen....hän ampui raa'asti miehen, joka vahingossa soitti Abbaa. Minä kuulin sen, kuulin sen, ja pelkään että niin käy minullekkin. Jos hän ampuu minutkin, minä kuulin sen, kuoleman viheliään äänen..."
"Eberts! Keskity, mitä hän teki sinulle?"
Eberts hengittää syvään ja vapisee.
"Hän paransi minut, paransi...mutta sitten hän sairastutti taas, käytti Betaa....hän olisi odottanut pidempään, pidempään jos te ette olisi tulleet. Hän kysyi, kysyi kuka hemmetti on Robert...mitkä ovat Fawkesin heikkoudet...mutta sitä ennen hän varoitti, varoitti siitä että saatan menettää mielenterveyteni...ja miten on käymässä, miten onkaan käymässä....nämä äänet ne tuhoavat hiljalleen järkeni, ne eivät lopeta ne vain puhuvat ja puhuvat....eivätkä koskaan lopeta..."
Eberts keskeyttää ja kyyneleet valuvat hänen poskillaan. Darien katsoo Ebertsiin joka vapisee ja nielee kyyneleitä. Darien säälii Ebertsiä, miksi juuri hänelle osui tämä huono tuuri? Hobbeskin säälii Ebertsiä, hän kiroaa mielessään Arnaud'ia...joka on aiheuttanut pelkkää tuskaa.
"Eberts, minä annan sinulle jotain mikä auttaa sinua hetkeksi nukkumaan. Minä yritän Thomaksen kanssa löytää tähän ratkaisua", Claire puhuu rauhallisella äänellä.
"Minä pelkään Claire....minä todella pelkään..."
Eberts katsoo silmät vedessä ovelle ja hokee sanoja: "Minä pelkään". Claire ottaa nukutusaine piikin ja piikittää nukutusainetta Ebertsiin joka nukahtaa lopulta.
"Viekää hänet Labra 3...jos hän herää antakaa hänelle uusi annos. Jos se ei auta soittakaa minulle", Claire sanoo ja ojentaa Hobbesille kännykkänsä numeron.
Tavallisesti Hobbes hyppisi riemusta saadessaan Clairen numeron, mutta nyt kun kyseessä on vakava asia hän nyökkää ja katsahtaa Ebertsiin ja siitä Darieniin. Darien ja Hobbes vievät Ebertsin labra 3:seen ja Claire lähtee tapaamaan Thomasta.
Darien ja Hobbes seisovat Labra 3:sen ulkopuolella.
"Sääliksi käy..."Hobbes sanoo haikeasti.
"Niin, miksi juuri Eberts?"
"Oikeastaan Ebertshän tämän itselleen aiheutti."
"Kuinka sinä voit sanoa noin?!"
Darien korottaa hieman ääntään.
"Tarkoitan, hänhän petturiksi alkoi, mitäs meni solmimaan sopimuksen Arnaud'n kanssa!"
"Mutta ei se hänen syytään ole että hän on tuolla nyt!" Darien karjuu ja lähtee kävelemään kohti ulkoovea.
"Fawkes, minne sinä menet?! Fawkes!"
Mies ei vastaa, hän vain kävelee. Mielessään hän on päättänyt kostaa Arnaud'lle sen mitä hän teki veljelle ja nyt Ebertsille. Arnaud ei pääsisi tästä niin helpolla.
Darien seisoo Ebertsin assunnon keskellä. Hän yrittää miettiä löytäisikö hän sieltä puhelinumeroa, tai jonkilaista johtolankaa. Yhtäkkiä Ebertsin puhelin soi. Vastaaja menee päälle.
"Fawkes, minä tiedän että olet siellä...nosta puhelin ja puhu", tuttu terroristimme sanoo.
Darien nostaa puhelin korvalleen ja puhuu.
"Niin?"
"Tiedän mitä haluat, mutta sen saamiseksi sinun täytyy auttaa minua."
"Kuinka voisin luottaa sinuun?"
"Sinun täytyy, ja minulla on ainoa keino auttaa Ebertsiä."
"Mitä täytyy tehdä?"
"Tavataan siellä puolen tunnin päästä, niin kerron sinulle."
"Selvä", Darien sanoo ja sulkee puhelimen.
Eberts heräilee hiljalleen labra3:sessa. Hänen päässään olevat äänet eivät ole vaienneet vieläkään. Hän kuulee labran ulkopuolella puhuttavan keskustelun.
Hobbes ja Alex riitelevät ulkopuolella.
"Miksi te Ebertsistä välitätte, hänhän on petturi!" Alex sanoo.
"Etkö sinä yhtään häpeä?! Eberts makaa tuolla ja on menettämässä kohta järkensä!!" Hobbes räjähtää.
"Minun sydämeni ei ole säälivä pettureille!"
Hobbes tajuaa nyt miksi Fawkes oli suuttunut tälle. Hän on huolissaan Ebertsistä, enemmän kuin Hobbes tai kukaan. Alex lähtee äkäisenä.
Eberts kuuli koko riitelyn. Hän kuiskaa itselleen hiljaa.
"Syy miksi kaikki tappelevat, olen minä. Kaikkien ystävyys siteet ovat melkeen rikkoutuneet, minun takiani."
Eberts vapisee hieman, kunnes kuulee tutumman äänen, Virkailijan.
"Onko Eberts tuolla?"
"On."
"Mikä hänen on?"
"Vasta-aine ei auttanut..."
"Miten se on mahdollista?"
"Arnaud, käytti häneen Beta-C:tä toisen kerran, hän varoitti sitä ennen että...hän saattaa menettää järkensä. Niin Eberts sen meille selitti."
"Albert....hänellä on vaikeaa."
"Niin. Hän pelkää. Hän vain toisti sitä sanaa, ennenkuin Claire nukutti hänet."
Virkailija hiljenee hetkeksi ja katsoo sitten Hobbesia kysyvästi.
"Missä Fawkes on?"
"Hän lähti vähän aikaa sitten. Näytti siltä kuin olisi mennyt kostamaan Arnaud'lle."
Eberts hätkähtää kuullessaan sanan Arnaud. Hänhän oli kysynyt Fawkesin heikkouksia.
"Hemmetti sen Fawkesin kanssa. Missä Hoitaja on?"
"Thomaksen luona kysymässä neuvoa ja miettimässä ratkaisua tälle."
"Hmmm, minä soitan hänelle ja kerron tilanteen. Etsi sinä Fawkes."
"Selvä, katson vain onko Eberts hereillä. Minun on tarkoitus antaa hänelle nukutus piikki jos hän herää."
"Selvä, lähde kun voit."
Virkailija lähtee paikalta ja Eberts tekeytyy nukkuvaksi. Hobbes huomaa Ebertsin yhä nukkuvan joten sulkee varovasti oven ja lähtee ulos etsimään Darienia. Kun Hobbes on poistunut, Eberts nousee ylös. Hän tuntee syyllisyyttä tapahtumista. Jos Darienille sattuisi jotain se olisi hänen syynsä. Niimpä Eberts nousee ja avaa oven. Hän käveleen, huojuen hieman, ulos ja lähtee kotiansa kohti. Hän tietäisi Darienin olevan siellä, hänellä on sellainen tunne.
Eberts kävelee autollensa ja avaa oven. Tuntuu kuin hän ei olisi ajanut sillä vuosiin, vaikka hän ajoi vasta aamulla töihin. Hän huoma avaimensa olevan virtalukossa, ihme ettei kukaan autoa ollut varastanut. Hän ajaa kotiinsa, suoraan.
Darien odottelee Arnaud'ia saapuvaksi Ebertsin asunnossa. Pahis on myöhässä. Darien kuulee auton parkkeeraavan ulos. Darien valmistautuu hyökkäämään sisään tulevan kurkkuun kiinni. Ovi aukeaa,joku kävelee sisään ja Darien tarraa tätä kurkusta kiinni. Hetken päästä huomaa Darien että se jonka kimppuun hän hyökkäsi onkin Eberts.
"Eberts?"
"Darien..."
"Mitä sinä teet täällä?"
Eberts menee hetkiseksi sanattomaksi.
"Eberts?"
"Tulin vain, varoittamaan..."
"Mistä?"
"Arnaud'sta. Hän tietää heikkoutesi, tai siis hän tietää heikkoudet jotka minä tiedän."
"Mikä sinä tiedät?"
"Rauhasen saaminen pois päästä, menneisyyden kaiveleminen...muita en muista."
Oveen koputetaan.
"Mene sinä piiloon..."
"Mutta entä sinä?"
"Minä kyllä selviän."
Eberts menee vessaan ja lukitsee oven. Hän kuulee silti kaiken.
"Arnaud...olet myöhässä", Darien sanoo.
"Darien, parempi myöhään kun ei milloinkaan."
"Niin, mitä minun täytyisi tehdä että autat Ebertsiä."
"Sinun täytyisi pettää maasi...oletko aivan varma että haluat tehdä sen, Ebertsin takia?"
Nyt Eberts tuntee yhä suurempaa syyllisyyttä. Hän nousee ylös ja avaa vessan oven ennenkuin Darien ehtii vastaamaan Arnaud'n kysymykseen.
"Darien, älä tee sitä."
"Eberts?"
"Voi, pikku hiiri yrittää esittää leijonaa. Minä olen ainoa apu sinulle."
"Claire ja Thomas kyllä keksivät keinon."
Eberts on tosissaan, hänhän ei pysty valehtelemaan.
"Olisin antanut lääkkeen ennen kolmosvaihetta, mutta nyt...se on liian myöhäistä. Kolmos vaihe alkaa...nyt."
Hetken hiljaisuus.
"Mikään ei muuttunut..."
"Sinun pitäisi olla raivohullu."
"Pitäisi, mutten ole. Johtuu kai kaksois Beta-C:stä."
Darien katsahtaa Ebertsiin ja katsoo sitten Arnaud'n.
"Claire kyllä löytää tähän keinon. Olen varma siitä."
"Ompahan on häpeänne...voinkai nyt sitten ampua sinua."
Arnaud osoittaa Darienia aseella ja ampuu, mutta Eberts pelastaa Darienin. Mutta haavoittuu itse, olkapäästä. Arnaud ampuu uudestaan, mutta ase on tyhjä.
"Täytyy kai sitten uudemmin kokeilla...."Arnaud huokaa ja lähtee.
"Eberts!"
"Darien.."
"Oletko kunnossa?"
"Olosuhteisin nähden, olen" Eberts hymyilee.
"Kiitos."
"Eipä kestä."
Darien soittaa Hobbesin paikalle ja he vievät Ebertsin Clairen luokse. Claire hoitaa Ebertsin kuntoon ja antaa vasta-aineen.
"Mikä olo?" Darien kysyy.
"Hyvä...oikeastaan en ole voinut paremmin aikoihin."
"Hyvä juttu", Claire sanoo hymyillen.
Kaikki on taas kunnossa, Eberts on ansainnut Virkailijan luottamuksen ja palannut töihin. Loppu hyvin kaikki hyvin.