6. luku
Joukkio tunkeutui taas taksiin. Vakooja kertoi kuskille suomeksi heidän mökkinsä osoitteen. Hän huokaisi suomeksi: "Taas ahtaassa taksissa näiden ääliöiden kanssa."
Bobby Hobbes kohotti kulmiaan. "Mitä sinä sanoit?" Darien yhtyi puheeseen: "Niin juuri. Mitä sinä sanoit?"
Vakooja tuhahti. Hän ajatteli: "Juuri näin. Ei olisi pitänyt sanoa mitään."
Miehet jatkoivat höpöttämistä. Claire ja Eberts tekivät omia hommiaan. He olivat tottuneet tähän.
Charlie Borden heräsi hätkähtäen, kun ovi avautui ja huoneeseen tulvi valoa. Oviaukossa seisoi hahmo. Virkailija ei vieläkään erottanut miehen kasvoja.
Taksi pysähtyi tavallisen suomalaisen kesämökin pihaan.
"Tämä tulee olemaan kotimme seuraavan viikon", sanoi Albert Eberts.
Bobby nyrpisti nenäänsä. "Tämä rötiskökö?"
"Noh, Bobby, älähän nyt. Tämä kelpaa kyllä meille", sovitteli Claire.
Bobby punastui ja puolusteli: "Eh, totta kai. Bobby Hobbes kestää mitä vain, my friend."
Hahmo otti askeleen eteenpäin. Charlie siristeli silmiään nähdäkseen paremmin. Viimein hän tunnisti hahmon. "Sinä!"
Viimein kaikki saivat tavaransa purettua. Darien ja Bobby jakoivat huoneen, samoin Claire ja Vakooja. Albert Eberts nukkuisi sohvalla.
"En tule varmasti nukkumaan koko viikolla", valitti Darien.
"Mitä tarkoitat?" kysyi Claire.
"No Bobbyn takia. Hän kuorsaa!"
"Ei Bobby Hobbes kuorsaa. Minä hengitän raskaasti, muistatko?" selitti Bobby.
Miehet jatkoivat kinasteluaan, eivätkä huomanneet, että Vakooja oli tarkkaillut heitä koko ajan pimeästä nurkasta, johon hän asettautui heti, kun oli saanut tavaransa purettua.
"Tätäkö joudun kestämään koko viikon? Ei onnistu! Ei, ei, ei!" Vakooja ajatteli.
"Minäpä minä. Keneksi luulit?"
"Tapaamme jälleen, Luke Lawson."
"Kyllä vain. ja miten mukavissa merkeissä", sanoi Lawson silminnähden tyytyväisenä.
"No, minusta vielä mukavampaa oli silloin kerran oikeussalissa. Muistatkos, silloin, kun nolasit itsesi pahemman kerran.."
Claire hätkähti hereille. "Uh, taisin nukahtaa. Vieläkö nuo kiistelevät? Oho, olen nukkunut jo puoli tuntia!" hän ajatteli.
"Meidän täytyy alkaa miettimään pelastusoperaatiota. Vakooja, voisitko...hei, missä Vakooja on?!"
"Nikitä on häippässyt!" parahti Hobbes.
"Aw crap!"
"Älä puhu siitä oikeudenkäynnistä! Se tuhosi elämäni!" murahti Luke Lawson.
"Jaa, miksi? Siksikö, että kaikki nauroivat sinulle? Teit kyllä itsestäsi aikamoisen pellen..tuomarinkin naama oli näkemisen arvoinen. Mahtoi se kyllä olla noloa, kun..."
"Minähän sanoin, että älä puhu siitä!" ärjyi Lawson ja löi Virkailijaa. Virkailija, joka oli vieläkin vähän tokkurassa lääkkeistä, kaatui tajuttomana kylmälle lattialle.
Albert Eberts, joka on kovin järjestelmällinen mies, otti ohjat.
"Operaatio Hirvenmetsästys alkaa. Vakooja ei voi olla vielä kovin pitkällä. Me jakaannumme etsimään häntä. Claire, sinä lähdet etelään, Robert länteen, Darien itään ja minä pohjoiseen."
"Mikä hyöty tästä on? Antaa hänen vain mennä. Tuhlaamme kallista aikaa ihan turhanpäiväiseen", tokaisi Bobby.
"Hänestä saattaa olla vielä meille hyötyä. Mitä teen, jos löydän hänet?" kysyi Darien Fawkes.
"Puhallat pilliin", sanoi Eberts ja jakoi kaikille pillit. "Onneksi otin nämä mukaan. Onko kellään kysyttävää? Hyvä! Matkaan!"
"Mmmm...oouuchh.." mutisi Virkailija ja hieroi päätään. "Olipa aikamoinen tälli"
Virkailija yritti nousta betonilattialta ylös. Hän oli kuitenkin lyönyt päänsä aika pahasti, eivätkä hänen jalkansa kantaneet häntä.
"Atshih! Ja tämä tästä vielä puuttui! Olen vilustunut", sadatteli Virkailija. "Ja nyt vielä puhun itsekseni", mutisi hän vielä.
Ovi avautui ja sisään astui Luke Lawson sanoen: "Olinkin kuulevinani täältä ääniä. Nukuitko hyvin?" Hänellä oli outo virne naamalla. Charlie ei osannut tulkita ilmettä.
Albert Eberts oli tarponut metsässä jo pitkän matkan.
"Äh. Taisi tyttö kuitenkin päästä karkuun. Ja kohta on jo pimeääkin. Se tästä puuttuisikin, jos en löytäisi takasin mökille", Eberts ajatteli.
Pian hän kuitenkin erotti liikettä puskan takaa. Hän näki Vakoojan istuvan kivellä ja pitelevän päätään. Kun tyttö huomasi Ebertsin hän lähti juoksemaan.
"Seis! Ole kiltti! Älä juokse!" mies ulahti. Tyttö juoksi hetken epäröivän näköisenä ja pysähtyi sitten. "Sinä olet mukavin teistä kaikista", hän kuiskasi vastaukseksi.
"No niin, nyt asiaan. Syy, miksi olet täällä, on seuraava: Minä haluan sinun työsi."
"Kyllähän minä sen jo tiedän, mutta miksi moinen vaiva? Miksi kaapata minut?"
"Noh, pitäähän sitä ihmisen hauskaa pitää. Mitä pahaa siinä on?" Lawson sanoi huvittunut ilme naamallaan.
"Ole kiltti ja jää. Me tarvitsemme sinua", maanitteli Eberts.
"Mihin te minua tarvitsette? Mitä saan, jos tulen takaisin?"
"Mitäkö saat? No vaikka aivan oman huoneen. Mutta sinun on luvattava, ettet enää karkaa! Miksi ylipäätään lähdit?"
"En kestänyt niitä kahta!"
"Mitä? Darienia ja Robertia?" Eberts kysyi hymyillen.
"No niitä juuri! Mutta eiköhän lähdetä?"
Eberts puhalsi viimein pilliin, jonka oli jo kerennyt unohtaa.
"Sen minä vaan sanon, että et tule onnistumaan. Et ikinä saa työtäni."
"Sehän nähdään. Sitä paitsi, työsi ei ole ainoa asia, jonka minä haluan...haluan myös Darien Fawkesin! Tai paremminkin Elohopearauhasen", sanoi Lawson ja poistui huoneesta. Hän sulki oven hyvin hitaasti.
Charlie jäi pohtimaan. "Olen niin heikkona, etten pysty karkaamaan. Kunpa pojat pitäisivät kiirettä, en taida jaksaa kovin pitkään."
Kun Eberts ja Vakooja pääsivät mökille, muut olivat jo siellä.
"No sieltähän se karkulainen saapuu", murahti läpimärkä Bobby. "Tuolla oli suo. Kompastuin. Atshih!"
"Voi, Bobby, viedään sinut sisälle, ette sairastu", hössötti Claire Darienin nauraessa vieressä. Bobby kerkesi heittää Darieniin murhaavan katseen ennen kuin katosi sisälle.
"No niin. Eiköhän mennä kaikki nukkumaan. Aamulla puhumme sitten jatkosta", huokaisi Eberts ja haukotteli leveästi.
"Joo, mennään. Jos nyt saan unta", Darien sanoi, viitaten edelleen Bobbyn kuorsausongelmaan.
Äkkiä huoneeseen astui mies. Tätä miestä Charlie ei tuntenut.
"Mitä? Kuka?" hölmistynyt Virkailija änkytti.
"Alahan kertoa missä se lurjus piileksii!!" ärjyi mies.
"Jaa mikä mies?"
"Shh...leiki mukana. En tahdo vahingoittaa sinua", kuiskasi mies ja rupesi ärjymään: "No Fawkes! Missä Fawkes on?!"
"En tiedä!"
Darien heräsi kun Albert Eberts ryntäsi huoneeseen.
"Nyt ylös! Me lähdemme vaeltamaan!!"
"Vaeltamaan? Vaeltamaan?" uninen Bobby murahti.
"Niin! Vakooja kertoo kuullensa jotain Suomutunturilla sijaitsevasta tukikohdasta", Eberts intoili, koska arveli pian näkevänsä taas pomonsa. Hän on tuntenut olonsa hieman eksyneeksi ilman häntä.
"Suomutunturille patikoimaan?" kysyi epäileväinen Darien. "Kuinka korkea se on?"
"409 metriä"
"Aw crap!"
JATKUU...