Pakkasta Helsingin ja Rooman välillä Berlusconin leikkisän (ja epäonnistuneen) kommentin jälkeen
Sovitteluporoa pöytään
Luigi G. de Anna
HELSINKI.
Eilen oli mielenkiintoinen päivä. Kävin
Helsingissä avaamassa Giordano Bruno Guerrin
konferenssin. Siellä käytiin vilkasta keskustelua
mm. Maria Goretista (olen ehdottomasti sitä mieltä,
että hän on pyhimys), kehuttiin Curzio Malapartea
(jota Guerri osittain eittämättä muistuttaa) ja
kritisoitiin yhdistynyttä Eurooppaa. Mielenkiintoisin osa
oli kuitenkin vielä näkemättä. Italian
suurlähettilään Ugo G. de Mohrin
järjestämillä illallisilla kuuntelin viimeisimpiä
uutisia “poron tapauksesta”. Taustaa: viime
keskiviikkona suomalaiset sanomalehdet kirjoittivat Italian
pääministerin Silvio Berlusconin pilkanneen
suomalaista ruokaa. Hän kertoi käyneensä Suomessa
(ilmeisesti v. 1999 eli ei siis pääministerinä) ja
voivansa siten todistaa kuinka huonoa paikallinen ruoka on,
esimerkiksi savuporo (eräiden versioiden mukaan kyse oli
savusillistä), erityisesti italialaiseen culatello-kinkkuun
verrattuna.
Vielä toinen tarpeellinen taustatieto. Berlusconi antoi lausuntonsa EU:n Parmalle myöntämän elintarvikeviraston avajaisissa. Asiasta oltiin käyty pitkää kädenvääntöä muiden EU-maiden kanssa, jotka sen sijaan olivat päättäneet myöntää viraston Helsingille. Berlusconi voitti. Mutta miten? Torstaiaamuna lisää artikkeleita aiheesta. Suomalaisille kerrotaan, jälleen pääministerin omasta suusta kuultuna, että tämä voittoisa lopputulos saatiin aikaan pääministerin vanhojen playboyn taitojen ansiosta. Hän lumosi Tarja Halosen ja taivutteli tämän charmillaan italialaiseen tahtoon.
Suomalaiset ovat kunnon ihmisiä. Kärsivällisiä, ujoja, sovinnollisia, vuosisadan ajan tottuneita käymään ulkopolitiikkaa päättäväisesti, mutta keskustelukumppaniaan aina syvästi kunnioittaen, sekä idässä että lännessä. Suomalaisilla on kuitenkin voimakas kansallisuuden tunto, ja jos sitä loukataan, he reagoivat, vaikka eivät tosin enää puukoniskuin kuten viime sodan aikana. Viittaus sotaan ei vaikuta liioitellulta. Torstaina Helsingin Sanomat julkaisi Heikki Aittokosken Italian pääministerille osoitetun avoimen kirjeen. Kirjeessään Aittokoski ivaili Berlusconin puolison, Veronica Larion suhteen, antaen ymmärtää, että he kerran illallisten jälkeen... Pääministerin mauttomaan lausuntoon reagoitiin nyt yhtä mauttomalla tavalla. Porosota oli alkanut.
Onko tämän lappilaisen nelijalkaisen liha sitten niin pahaa? Ei, se on erinomaista, aivan yhtä erinomaista kuin savusilli. Vuosien ajan olen valmistanut illallisia italialaisille vierailleni ja vienyt Italiaan lahjaksi erittäin pidettyä ja kysyttyä savuporoa. Kuka tahansa, joka on käynyt Suomessa (niinpä, kuka tietää missä Berlusconi kävi syömässä v. 1999), muistaa hyvällä sen perinneruokia; karjalanpiirakoita, marjaleivoksia (marjoja on monenlaisia, esim. lappilainen lakka, josta tehdään myös erittäin hyvää likööriä), herkullisia sieniä, savustettua ja tavallista lohta sekä kalakukkoa. Ja vielä erinomaista kevyesti metsäiseltä maistuvaa poroa ja yhtä herkullista hirvipaistia.
Eniten kuitenkin korvaan pistää viittaus rouva Haloseen, kaikkien, vasemmiston ja oikeiston, rakastamaan presidenttiin. Suomessa naisen kunniaa pidetään yleisesti suuressa arvossa eikä tiettyjä piloja hyväksytä. Halonen on lempeä, mukava, ihmisläheinen ja järkevä ihminen; hän ei halunnut edes kommentoida Berlusconin lausuntoa. Hän on naimisissa ja viettää rauhallista perhe-elämää. Emme usko, että Berlusconin viehätysvoimalla on ollut vaikutusta häneen. Viittaus italialaiseen machokulttuuriin oli kuitenkin tappiollista. Ei ollut todellakaan mitään tarvetta muistuttaa meidän tietyistä vähemmän sympaattisista luonteenpiirteistä. Italian suurlähettiläs, italialais-suomalaisen yhteistyön hyväksi paljon työtä tehnyt diplomaatti (kuten myös hänen edeltäjänsä Pietro Lonardo), sai eilen kutsun Suomen ulkoministeriöön. Tapaaminen ei ollut miellyttävä. Päivän aikana hän oli saanut satoja teksti- ja sähköpostiviestejä raivostuneilta ja loukkaantuneilta suomalaisilta. Monet peruivat suunnitellun matkansa Italiaan, heidän joukossaan myös tärkeiden yritysten johtajia. Toiset viittasivat ironisesti kuuluisaan parmalaiseen aikanaan elintarvikealalla toimineeseen yritykseen.
Perjantaiaamuna Turun Sanomat kehotti pääkirjoituksessaan lukijoitaan sietämään Berlusconia: kirjoittaja täsmensi, että “jokaisella kansallahan on sellaiset poliitikot kuin se on valinnut ja ansaitsee”. Italian Kulttuuri-instituutin työntekijä Adriana Frisenna pyöritteli eilen päätään tervehtiessään minua: “Vuosien työ on hukkaan heitetty”. Tänään Turkuun palattuani kävin lääkärillä. Ensimmäinen asia, mitä lääkäri minulle sanoi, oli “ai, oletteko italialainen? en syö enää italialaista pastaa”.
Sutkauksen aikaansaama vahinko, sillä kysymys on nimenomaan sutkauksesta, on ollut valtava eikä auta enää sanoa “minua ei ymmärretty oikein, puheitani on tulkittu väärin”, tai “se oli vain pilaa, suomalaisilla ei ole huumorintajua”. Culatello on pöydässä. Mutta tällä kertaa sitä on vaikea sulattaa.
Gianfranco Fini (oikeistopuolue Alleanza Nazionalen puheenjohtaja ja Italian ulkoministeri), pyydän Teitä Suomessa asuvien italialaisten nimissä, sillä Teillä on hyvin erilainen käsitys diplomatiasta, tulkaa käymään Helsingissä ja pyytäkää saada maistaa savuporoa. Tulette varmasti pitämään siitä. (25.6.2005)
Käännös: Sanna Autere
“Non
si può aver fiducia degli inglesi come di tutti i popoli
che non hanno una buona cucina. Gli inglesi hanno la peggiore
cucina dopo la Finlandia” Questo pare abbia confidato
Chirac a Schröder e Putin, convinto di
essere a debita distanza da orecchie indiscrete. Ma non si è
accorto della presenza di alcuni giornalisti che non hanno perso
tempo a diramare la notizia. I giornali finlandesi, già
infuocati dalle dichiarazioni di Berlusconi sulla “renna
marinata”, hanno dato lo stesso rilievo a quanto detto da
Chirac. Diverso, in questo caso, l'atteggiamento del governo
finlandese che non ha ritenuto di dover convocare l'Ambasciata
francese né di dover rilasciare alcun tipo di commento.
La Francia nega quanto riportato dai giornali, ma Reijo Ruokanen giornalista di Ilta Lehti, quotidiano finlandese che vanta un gran numero di lettori, scrive: “Signor Presidente – rivolto a Chirac – Lei è gentile e sorridente in presenza di tutti, ma pronto a dar fiato alle Sue cattiverie non appena ci si è allontanati. Come una pettegola”. Intanto, sempre il giornale finlandese, propone ai suoi lettori un sondaggio dal titolo: “Kumpi on tollompi?” (Chi è il più stupido dei due?).
Speriamo che con quest'ultima dichiarazione di Chirac si sia concluso l'attacco alla cucina finlandese. Personalmente, pur amando la cucina italiana, ritengo che si stia esagerando nel giudicare quella finlandese come la peggiore d'Europa. La carne finlandese ad esempio è di buona qualità e alcune verdure e ortaggi, vi sembrerà strano, sono più gustose di altre che provengono da alcuni paesi del Sud Europa. E poi, se proprio vogliamo dirla tutta, da noi ormai si mangia di tutto; Kebab, Mc Donald, cinese e Tailandese... peggio di così! (6.7.2005)
Berlusconi
burlone... ma non è il solo
Il Giornale finlandese e la teoria della superiorità della razza vista attraverso i rappresentanti politici
In un primo momento, dalle reazioni moderate del Governo finlandese e dagli umori della gente, avevamo creduto che le inadeguate parole del Presidente Berlusconi non avrebbero portato a particolari conseguenze. Dopo la “dichiarazione di guerra” più o meno seria di Pirkko Peltonen eravamo stati indotti a pensare che i finlandesi non aspettassero altro che le scuse del Primo Ministro italiano. Scuse che, speriamo, arrivino al più presto. Se i finlandesi sono arrabbiati con gli italiani, hanno le loro buone ragioni. Se i finlandesi ritengono di dover boicottare i prodotti italiani, come ha suggerito La Confederazione Produttori Agrari (MTK), riteniamo che hanno buoni motivi per farlo.
Ma se il direttore di un giornale chiude il suo articolo, con la frase “ogni popolo ha i rappresentanti politici che ha eletto e che merita”, allora chiediamo, caro Direttore, non Le sembra di esagerare? In questo momento penso a tutti quei politici, non solo italiani, colti con le mani nel sacco a corrompere, farsi corrompere e commettere ogni tipo di illecito. Anche quelli erano stati votati dal popolo, e anche loro sono europei e che europei. Se dessimo retta a quello che Lei dice, di popoli “eletti” in Europa ve ne sarebbero davvero pochi.
Gentile Direttore, il fatto che Berlusconi si sia comportato malissimo nei confronti della Finlandia non significa che ora chiunque, quindi anche Lei, debba sentirsi in diritto di offendere un popolo intero. La preghiamo di non esagerare, perché il fatto che Berlusconi abbia avuto la grande colpa di aver innescato una serie di reazioni a catena, non giustifica in nessun modo che il direttore di un giornale come il Suo debba cadere nella trappola sino a lasciarsi andare a considerazioni simili. Ancora, Direttore, vorremmo che comprendesse che, ad affermazioni come le Sue, qualcun altro potrebbe rispondere con sciocchezze del tipo “ogni popolo ha la cultura, la storia, l'arte e... l'Authority che merita”. Di gente pronta a speculare ve ne è in tutte le direzioni, dove arriveremmo? Speriamo quindi che Berlusconi si affretti a fare le sue scuse ai finlandesi, molti italiani le hanno già fatte. (24.6.2005)
Berlusconi
pilailee... mutta ei yksin
Suomalaissanomalehti ja rodun ylemmyyden teoria poliitikkojen kautta nähtynä
Alussa Suomen hallituksen ja ihmisten reaktioiden perusteella luulimme, että Italian pääministeri Silvio Berlusconin sopimattomat lausunnot eivät olisi aiheuttaneet sen suurempia seurauksia. Pirkko Peltosen enemmän tai vähemmän vakavan “sodanjulistuksen” jälkeen meillä oli syytä uskoa, että suomalaiset eivät odottaisi muuta kuin Italian pääministerin anteeksipyyntöä. Anteeksipyyntöä, joka toivottavasti tapahtuu pian. Jos suomalaiset ovat suuttuneet italialaisille, on heillä siihen hyvä syy. Jos suomalaiset katsovat, että heidän täytyy boikotoida italialaistuotteita, kuten Maataloustuottajien keskusliitto (MTK) on ehdottanut, mielestämme heillä on hyvät syynsä myös siihen.
Mutta jos lehden päätoimittaja päättää artikkelinsa lauseeseen “jokaisella kansallahan on sellaiset poliitikot kuin se on valinnut ja ansaitsee”, kysymmekin, hyvä Päätoimittaja, eiköhän tämä ole jo liioittelua? Juuri nyt ajattelen kaikkia niitä poliitikkoja, ei ainoastaan italialaisia, jotka ovat jääneet rysän päältä kiinni korruptiosta, korruptoimisesta ja kaikenlaisesta laittomasta toiminnasta. Myös ne, joita kansa on äänestänyt, myös he eurooppalaisia ja mitä eurooppalaisia! Jos antaisimme painoarvoa sille mitä sanotte, “valittuja” kansoja Euroopassa olisi todella vähän.
Hyvä Päätoimittaja: se, että Berlusconi käyttäytyi huonosti Suomea kohtaan, ei tarkoita sitä, että nyt kuka tahansa, siis myös Te, voi kuvitella olevansa oikeutettu loukkaamaan kokonaista kansakuntaa. Pyydämme siis ettette liioittelisi, sillä vaikka Berlusconi saikin käyttäytymisellään aikaan sarjan ketjureaktioita, ei se ole hyvä syy minkään lehden päätoimittajalle antaa tuollaisia lausuntoja. Haluaisimme vielä Teidän ymmärtävän, että tällaisiin lausuntoihin joku saattaisi vastata hölmöyksillä kuten “jokaisella kansallahan on sellainen kulttuuri, historia, taide ja... sellaiset virastot kuin se ansaitsee”. Ihmisiä valmiita spekuloimaan on varmasti joka lähtöön, mihin näin päätyisimme? Toivomme kuitenkin, että Berlusconi pyytää nopeasti anteeksi suomalaisilta, monet italialaiset ovat jo sen tehneet. (24.6.2005)
Käännös: Sanna Autere
La
gaffe del Presidente, il buon senso dei finlandesi e la burla
dell’intellettuale
La gaffe del Presidente del Consiglio ha provocato in Finlandia una minicrisi diplomatica, ma i finlandesi, a differenza degli italiani, riescono a dare il giusto peso alle cose, senza quasi mai lasciarsi trascinare da volgari speculazioni. Berlusconi ha sbagliato, lo sappiamo. Avrebbe dovuto evitare una simile esternazione. Egli è il Presidente del Consiglio e avrebbe dovuto comportarsi attenedosi alle regole che la sua carica gli impongono. E poi, va bene il Presidente operaio, ma del presidente playboy, caro Cavaliere, qui in Finlandia ne fanno volentieri a meno anche i berlusconiani più convinti; stanchi come siamo e lo sono soprattutto le finlandesi, dell’italiano che ostenta tale qualità.
I
finlandesi che a differenza di tantissimi italiani non disdegnano
tutto quanto gli appartiene, compresa la bandiera, il senso della
Patria e anche la renna hanno quindi condannato le parole di
Berlusconi, secondo noi con la dovuta misura. E in Italia? Leggo
oggi, sul Corriere della Sera un articolo che porta la
firma di Maria Laura Rodotà. Dopo l’introduzione
che ovviamente ci ricorda, anche se in maniera sommaria, la serie
di gaffe del Presidente che hanno preceduto quest’ultima, e
dopo averci ricordato che i finlandesi reputano la renna più
gustosa del Culatello in quanto è per loro “un cibo
dell’anima” (forse qualcuno dovrebbe dire a Rodotà
che più che dell’anima, la renna è
considerata dai finlandesi un cibo per poche anime, visto che
costa un occhio della testa e non tutti possono permetterselo),
la giornalista dà la parola alla signora Pirkko
Peltonen, finlandese, giornalista e scrittrice e moglie del
neoconsigliere RAI il Ds Carlo Rognoni. La scrittrice
comincia col dire che «Ci siamo rimasti male. È
tutto il giorno che leggo i siti web dei giornali finlandesi, con
messaggi di gente avvilita che scrive "noi amiamo l’Italia,
e gli italiani non meritano di essere rappresentati da questo
signore"».
I finlandesi, per quel che mi risulta, difficilmente si intromettono nelle questioni politiche di un altro Paese e, secondo noi, non lo hanno fatto neanche questa volta. Che l’intero popolo si senta addirittura avvilito dalle estarnazioni di Berlusconi, mi sembra proprio un voler a tutti i costi esagerare. Ricordo qualche anno fa, durante le celebrazioni della Festa della Repubblica finlandese che, un rappresentante di un paese arabo si rifiutò di stringere la mano alla attuale Presidente in quanto donna. La scena fu ripresa da tutte le televisioni della Finlandia e anche allora i finlandesi seppero reagire con il giusto distacco. Le reazioni anche nel “caso Berlusconi” ci sono state, ma ribadiamo ancora una volta che giornali, TV e popolazione hanno dato all’accaduto il giusto peso, condannandolo senza però né specularci su, né dimostrando cattivo gusto intromettendosi in questioni, come quella del personaggio politico che deve rappresentare l’Italia che riguardano esclusivamente il popolo italiano. Pirkko Peltonen continua e va anche oltre sostenendo di aver suggerito all’Ambasciatore finlandese in Italia una dichiarazione di guerra; "il nostro esercito è meglio organizzato, secondo me vinciamo”. Non vorremmo che qualche italiano, non conoscendo i finlandesi, pensi che la signora Peltonen rappresenti in qualche modo un popolo che è ben lungi dal sostenere simili sciocchezze.
Il Governo finlandese ha mosso i suoi passi nel migliore dei modi. Gli italiani trarranno le proprie conclusioni e si comporteranno, alle prossime elezioni, nella maniera che riterranno più opportuna, ma senza lasciarsi condizionare dalle speculazioni politiche e tantomeno senza permettere a chicchessia di intromettersi sulla scelta del leader politico che li rappresenterà. Sarebbe infine un sollievo sapere che, dopo quest’ultima gaffe, il Presidente del Consiglio comprenda la delicatezza del ruolo che ricopre. Certe “uscite” provocano imbarazzo anche a noi Italiani all’estero, anche perché, come abbiamo detto, tali avvenimenti potrebbero chiudersi in maniera diversa se non ci fosse l’esasperato interesse da parte di molti di mantenerli vivi e di amplificarne la gravità. Silvio Berlusconi non deve perdere di vista il fatto che è egli il reppresentante degli italiani a differenza della signora Peltonen, che rappresenta solo se stessa e può permettersi di essere burlona sino al punto di suggerire una guerra. (23.6.2005)
Governo
finlandese offeso dal “Berlusconi playboy”
convocato l'Ambasciatore italiano a Helsinki
Ieri, durante l'inaugurazione dell'Authority Alimentare, a Parma, il Presidente del Consiglio Silvio Berlusconi aveva detto di “aver usato le sue armi da playboy per convincere la Presidente della Finlandia, Tarja Halonen, a concedere all'Italia la nuova istituzione europea”. Il Governo finlandese, attraverso l'Ambasciatore italiano in Finlandia, Ugo G. de Mohr, ha espresso stupore e risentimento per le esternazioni del Primo Ministro italiano. (22.6.2005)