AGGRESSIIVI

 Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä
 vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa
 ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistai-
 seksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltä-
 vissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edus-
 taa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia.
 Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatii-
 vipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta pai-
 kallissijoissa.

 Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressii-
 ville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen
 rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kiel-
 tomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuo-
 toisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liite-
 partikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan
 aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei)
 vastaava.


 PREESENSTAIVUTUS

 1.sg    vittumä jaksa mihinkään venäjän tenttiin lukea.
 2.sg    vittusä rupee mulle iniseen.
 3.sg    vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
 1.pl    vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
 2.pl    vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
 3.pl    vittune mistään mitään tiedä.

 Persoonattomia:
 Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
 Vittutäällä mikään kesä ole.
 Vittutäällä jaksa pitempään notkua.

 Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
 Imperfekti:  Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
 Perfekti:  Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
 Pluskvamperfekti:  Vittumä ollu jaksanu ees syödä päivä-
 kausiin ennenku jouduin tiputukseen.

 HUOM!
 Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi,
 koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatii-
 vissa!  Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty
 indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa
 sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokal-
 von rappeumaa.

 AGGRESSIIVI MODUKSENA

 Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lau-
 seessa eri modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa.
 Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktii-
 vista närkästystä, kyllästymistä, turhautumista, hermostu-
 mista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi
 vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin yhteydessä
 käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka luon-
 ne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin.
 Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan sa-
 malla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.