Homepage of Anu Heikkilä

If the page seems rather dull you're using a very old browser. Cascading Style Sheets (CSS) are understood by Netscape Navigator 4 and Internet Explorer 4 onwards

Äänen parantava voima

Vox Silentii laulaa gregoriaanisia lauluja luonnonmukaisesti.Terapeuttinen keskiaikainen musiikki puhuttelee kiireistä nykyihmistä.

Helsinkiläisen Käpylän kirkon harras tunnelma tukee Kirsti Aution, Hilkka-Liisa Vuoren ja Johanna Korhosen esitystä. Viimeiset sävelet kaikuvat vielä tyhjässä kirkossa laulajien jo lopetettua – on kuin rakennus itse jatkaisi laulua. Kirkkolaulu on yksiäänistä ja yksinkertaisuudessaan säväyttävää.

Naisten muodostaman lauluyhtyeen, Vox Silentiin, ohjelmaan kuului aikaisemmin gregoriaanista musiikkia, joka on peräisin 300-900 –luvuilta. Nyt perinteessä on siirrytty eteenpäin 1300-luvulle uudemman liturgisen laulun pariin. Kyseessä ovat Naantalin birgittalaisluostarin nunnien laulut.
-Tämä on erittäin uskonnollista musiikkia, rukousta ja ylistystä, kertoo toimittajana työskentelevä Korhonen. Jälkipolvien korville seitsemänsataa vuotta vanhoja nuotteja on säilynyt yllättävästi tilikirjojen kansissa. Nämä kun tehtiin "uusiokäyttämällä" vanhoja nuotteja. Vox Silentii sai vanhat nuotit käyttöönsä Suomen johtavan gregoriaanisen musiikin tutkijan, Ilkka Taiton, kautta.

Kevään aikana Naantalin luostarin sisariston lauluja on mahdollisuus kuulla useissa kirkkokonserteissa. Lauluyhtyeen jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että kappaleista tuntee sen, että ne ovat olleet naisten laulamia.
- Tavalla tai toisella kaikki nämä laulut ovat Neitsyt Marian ylistyslauluja, kertoo Korhonen laulujen sisällöstä.

Luonnonmukainen sävelasteikko

Vox Silentiin jäsenet eivät pyri laulamaan tasavireisesti, vaan luonnonsävelasteikolla. Mielenkiintoista kyllä, musiikki on läheisempää sukua kansanmusiikille kuin klassiselle länsimaiselle.
-Luonnonsävelasteikkoa käytetään kaikissa kulttuureissa, joissa eletään vielä lähellä luontoa. Sen kuulee saamelaisten joiuissa, intiaanien musiikissa ja suomalaisessa kansanmusiikissa, itkuvirsissä kaikkein selkeimpänä, tuumii Vuori.

Teknisesti ottaen luonnollinen sävelasteikko tarkoittaa seuraavaa. Sävelet muodostuvat osaääneksistä ja luonnonsävelasteikko perustuu näiden osaäänesten muodostamille intervalleille. Luonnonmukainen laulutapa on huomioitu - yhtye on saanut jopa luomulaulajille osoitettua postia.
- Meidän laulu on luomulaulua sen takia, että me yritetään laulaessa käyttää mahdollisimman luonnonmukaista hengitystä ja rytmiikkaa, summaa Korhonen. Kaikki gregoriaaninen musiikki ei suinkaan perustu luonnonsävelasteikolle. Kolmikko innostui aikanaan sitä käyttävän ranskalaisen professori Iégor Reznikoffin laulutavasta. Reznikoff täyttää konserteissaan musiikilla tilan ainutlaatuisella tavalla ja käyttää sitä kaikukoppana.

Vox Silentiin laulajilla on kokemusta paristakymmenestä suomalaisesta kivikirkosta. Eri kirkot soivat eri lailla, samaan tapaan kuin eri ihmistenkin ääni kuulostaa persoonalliselta. Suomalaisista kirkoista erikoismaininnan saavat helsinkiläiset Käpylän ja Suomenlinnan kirkot sekä Tampereen tuomiokirkko, että Lohjan kirkko.

Äänen parantava voima

Perinteet terapeuttisessa äänenkäytössä ovat Suomessakin pitkät etenkin itkuvirsien ja tuutulaulujen saralla. Viimeisen vuosisadan aikana tunteiden ilmaiseminen äänellä on jäänyt unholaan. Äänenkäyttö on jäänyt yhä enemmän musiikin ammattilaisten etuoikeudeksi.

- Pitkät vokaalit ovat rauhoittavia. Sama viisaus on tuutulauluissa, kuten esimerkiksi tuu-tuu tupakkarullassa. Laulu rauhoittaa ensin laulajan ja sitten lapsen, tuumii omalle jälkikasvulleen ahkerasti laulava Vuori.

Mitä yksinkertaisempi ääni ja sen informaatio on, sitä syvemmin se ihmiseen vaikuttaa. Kaikista yksinkertaisin on siniaalto. Sitä lähimpänä ihmisen äänessä ovat yläsävelet, jotka ovat hoitavia ja syvälle vaikuttavia. Naiset tuumivat, että aikaisemmin oli täysin luonnollista laulaa kaikissa arkisissakin askareissa. On suorastaan rikos, ettei nykyisin saa enää käyttää ääntään vapaasti.

- Jokainen ihminen saa laulaa, käyttää ääntään tarvitsematta miettiä, että onko se nyt just Pavarottia, tuumii Vuori.
- Onko se yleensäkään osaamisen asia koko laulaminen, kyseenalaistaa Autio aiheellisesti.

Vastapaino oravanpyörälle Sibelius-Akatemiassa opiskelleet Vuori ja Autio pitävät molemmat usein gregoriaanisen laulamisen kursseja.
- Luulen, että ihmiset hakevat laulamisesta vastapainona tälle kiireiselle elämäntavalle. Meidän kursseille ei ole mitään suorituspaineita, eikä alkuvaatimuksia, miettii Autio.
- Siihen oravanpyörään, mikä tämä nykyelämä tahtoo monelle olla, myöntelee Vuori.

Mainittakoon, että kursseille tuleville ei aseteta alkuvaatimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että laulaa ei tarvitse osata osallistuakseen.
- Tosi monet tulee pelkästään hoitamaan itseään, lepäämään. Nyt viime vuoden aikana tullut paljon hoitoalan ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä tätä omana työnään, esimerkiksi saattohoidossa, muistelee Vuori.

Äänimaisemaan voi vaikuttaa Ympäristöongelmaksi luetaan yleensä vain liikenteen melu. Myös muut kovat äänet voivat olla terveydelle haitallisia, ei pelkästään korville.
- Kova ääni vaikuttaa koko meidän kehoon, verenpaineeseen ja autonomiseen hermostoon. Puhdas ääni on yhtä tärkeä kuin puhdas vesi tai ilma, väittää äänipedagokiksi valmistunut Autio.
- Omaa äänimaisemaa voi itse tehdä luonnonmukaisemmaksi. Ei television tai radion tarvitse olla koko aikaa auki.
- Mikäli kaikki ihmiset haluaisivat, että esimerkiksi elokuvissa äänet olisivat hiljaisemmalle, niin tulossa olisi paljon muutoksia, tuumii Vuori. Elokuvien äänentoistoa ryhmän jäsenet pitävät niin kovana palana kuuloelimille, että korvatulpitta ei matkaan lähdetä.

Anu Heikkilä
Julkaistu Vihreässä Langassa 17.3 2000.

 ¤¤  Anu Heikkilä ¤¤  Updated 10.4 2004 ¤¤ 
Some images here provided by: Iconbazaar

Hosted by www.Geocities.ws

1