Omistaja kertoo Harmonian arjesta - - tule mukaan seuraamaan p�iv�n tapahtumia!

u>17.05.2007
Torstaip�iv� alkoi niin t�ydellisesti kuin mahdollista, sill� sain ilahduttavia uutisia kotimaastani Suomesta. Siskoni oli y�ll� saanut pienen, terveen tytt�lapsen. Aamutoimet tallilla sujuivatkin hymyn ylt�ess� korvasta korvaan, vaikka Fredde ei ollutkaan paikalla. Molemmat konitkin tuntuivat aavistaneen hyv�n tuuleni ja k�ytt�ytyiv�t oikein hienosti. Hessukaan ei tervehtinyt korvat luimussa taikka hampaat vilahdellen, vaan ihan normaalisti. Suuri saavutus hirvi�ponilta..

Ruokinnan kanssa nyt oli pieni� ongelmia, kun proggress alkoi olla lopussa, mutta onneksi l�ysin viel� yhden pussin. Heti ruokittuani hevoset l�hdin talolle soittamaan Equus Sportiin. Tilasin siin� samalla v�h�n muutakin kuin proggressi� ja rahaa paloi mukavasti. Fredrik tulisi vet�m��n palkokasvin nen��ns�, mutta se olisi vasta illan ongelma, Fredde oli helatorstainakin kilpailuissa ja tulisi vasta yhdentoista aikaan illalla. Minulla olisi siis koko p�iv� aikaa riehua tallilla.

Hessulla olisi t�n��n vapaap�iv�, joten heti yhdeks�lt�, konien nauttittua ruokaansa tunnin verran, p��tin harjailla Hessun ja sitten vied� sen tarhailemaan. Hessun hyv� tuuli oli kadonnut ruokinnan aikana, poni p��tti heti yritt�� iske� hampaansa k�teeni. �Perhana, ET!� karjaisin. Poni oli pahuksen kovap�inen ja yritti uudelleen, mutta sit�h�n en siet�nyt. Olen kyll� sit� mielt�, ett� hevosta ei saa kohdella kaltoin, mutta aikanaan pienen� tytt�n� kuulin er��lt� taitavalta hevosnaiselta viisauden.

�Hevoselle ei saa tehd� mit��n ennen kuin se hy�kk��. Sitten kun se tapahtuu, sulla on valta puolustaa itse�si. Mit� tahansa, what ever, sin� teet niin et voi vahingoittaa hevosta edes kymmenesosan verran niin pahasti kuin sit� luonnossa toiset vahingoittavat.�

Hessua ei sent��n tarvinnut ly�d�, sille riitti kunnon �r�hdys. Poni uskoi (onneksi) ja pystyin aloittamaan sen harjauksen. Hessu yritti kyll�kin uudestaan samoja temppujaan, mutta totteli nyt helpommalla. Hetkellisesti poni jopa rentoutui ja j�tti pois sen uhkailevan, inhottavan puolensa, mutta pian orii yritti taas temppujaan. Uhkauksistaan huolimatta Hessu oli kyll� j�lleen niin ihana, ett�.. Kun olin valmis, l�hdin viem��n ponia ulos. Siell� oli pilvist�, mutta ei satanut.

J�tin riimunnarun tarhantolppaan ja l�hdin k�velem��n kent�lle p�in. Ajattelin tehd� Natan liikutusta varten valmiiksi pienen esteradan, ehk� jumppasarjankin. Hetken tuumailtuani p��tin rakentaa pienist� esteist� koostuvan nelj�n esteen radan, joista yksi olisi sarja ja kaksi sitten erillist�, sek� muutaman puomisarjan. Esteist� tulisi p��asiassa kavaletteja, ehk�p� yksi about 50-senttinenkin saattaisi l�yty�. Raahasin ensin tolppia ja �sokeripaloja� sek� puomeja kent�lle. Sitten kokosin radan nopeasti.

Palasin talliin laittamaan Natan valmiiksi. Tamma ilahtui selv�stikin tullessani hoitamaan sen. �Kuule, t�n��n sitten hyp�t��n. Menn��n oikein korkealta yli, eik�s?� taputin hell�sti tamman kaulaa ja vaihdoin samalla jo harjaa. Se oli eritt�in puhdas ja n�in ollen hommassa ei vienyt ollenkaan kauaa. Varustaessani Nataa, tamma tuntui pursuavan intoa. Se ei mill��n malttanut pysy� paikoillaan, piti oikein k�ske�, ett� neitokainen lopettaisi sen turhan hillumisensa.

Kyp�r� p��ss�, saappat jaloissa, turvaliivi yll�, hanskat k�siss� ja lyhyt esteraippa mukana l�hdin viem��n nuorta tammaa kent�lle. Se hirnahteli kime�sti kauempana tarhassa olleelle Hessulle, mutta kun en v�litt�nyt tamman touhuista, ei se niit� jatkanutkaan. Kent�ll� pys�ytin Natan pituushalkaisijan kohdalle ja nostin ohjat kaulalle, laskin jalustimet sek� kiristin satulavy�n. Viimeiseksi mainitusta neiti ei pit�nyt ollenkaan, mutta j�lleen kun j�tin sen temput huomiotta, se ei niit� kauaa jatkanutkaan.

Kivuttuani Natan selk��n, lyhensin jalustimet ja kiristin viel� vy�t�. �Hyv� tytt�, nyt menn��n.� Nata reagoi pieniin apuihini v�litt�m�sti. Jo alkuk�yntien aikana tamma vilkuili innolla esteit�. Sainkin toppuutella sit� hieman useamminkin kuin kerran, kun meinasi sit� vauhtia oikeasti l�yty� liikaa. K�velyiden j�lkeen kokosin ohjat ja tein muutaman kuuliaisuusharjoituksen, siirtymien avulla. Nata reagoi nopeasti ja eritt�in tyytyv�isen� kehotin tamman ravaamaan.

Muutamien volttien ja ympyr�iden j�lkeen otin l�mmittelyyn mukaan yhden ravipuomisarjan. Muutamilla ensimm�isill� kerroilla vauhtia oli aivan liikaa, Nata ei kuunnellut ollenkaan pid�tteit�ni. Korjatakseni asian otin lis�� siirtymisi� ja ennen puomeja pys�ytin tamman ravista. Nata totteli paljon paremmin kuin odotin, mutta siirtymisi� sai tehd� viel� pari lis��, ennen kuin tamma tuntui oikeasti kuuntelevan apujani.

Kokeilin ravipuomien j�lkeen laukkapuomeja. Natan reipas laukka kiid�tti minua ja sit� eteenp�in kohti puomeja, mutta v�lill� vauhti menikin liian kovaksi. Silloin tamma sekosi askelissaan. Onneksi Nata oli suhteellisen ketter� ja se korjasi mokansa nopeasti. �Hieno tytt��, kehuin tammaa onnistuneen puomisarjan j�lkeen. Se tuntui tykk��v�n kehuista erityisen paljon ja ylitti odotukseni j�lleen � seuraava kerta oli suorastaan t�ydellinen. �S� oot t�ydellinen!�

V�lik�yntien ja sen j�lkeisten muutamien puomien j�lkeen oli aika hyp�t�. Ajattelin kokeilla ensin sokeripalatolpan p��lle rakennettua kavalettia. Ajattelin ensin tulla laukassa, mutta p��dyin ensin kokeilemaan ravissa. Ohjasin Natan pian esteelle. Tamma kuumeni hieman, mutta se pysyi hallinnassani ja hyppy olikin n�tti. �Hienoa!� kehuin ja k��nsin tamman uudelleen samalle esteelle, nyt laukassa. Nata hypp�si kirjaimellisesti kuin lintu ja mieleeni tulikin, onkohan sen geenit suunniteltu estetammalle.. What ever, upea hypp��j� se oli.

Onnistuneiden kavalettien ylityksien j�lkeen p��tin kokeilla kahden esteen sarjaa. Nata oli jo kuumunut jonkin verran, mutta istumalla rauhassa satulassa ja kevyesti pid�tt�m�ll� sain tamman rauhoittumaan. En kuitenkaan heti p��st�nyt sit� hypp��m��n, vaan vaadin Natalta ihan kunnollista rauhoittumista. Vasta t�m�n j�lkeen koetimme sarjaa. Nata hypp�si hyvin, mutta esteiden v�liss� se meinasi j��d� hieman laiskan tuntuiseksi. Siksi koetimme uudelleen ja t�m�h�n onnistuikin paremmin.

Hypp�simme kerran yksitt�isen, puolimetrisen esteen. T�m�n j�lkeen ajattelin koettaa pient� rataa, joka alkaisi kavaletilla, sitten sarja ja lopuksi puolimetrinen pystyeste. Nata tuntui tiet�v�n, ett� suunnittelin jotain. Se yritti kaikin tavoin pilata rauhallisen suunnitteluhetkeni, mutta eip� se liiemmin haitannut, sill� hyp�tess� tamma oli aivan fantastinen. Se loikki esteiden yli kevyesti ja pysyi my�skin niiden v�liss� hallinnassa. Lis�ksi Nata tykk�si aivan mielett�m�sti hyp�t� pitk�st� aikaa.

P��tin lopetella onnistuneeseen suoritukseen. Ohjasin tamman pois kent�lt�, halusin nimitt�in lopetella maastossa kun siit� Nata tykk�si. Annoin tamman k�vell� aika pitkill� ohjilla, sen verran kuitenkin tuntumaa oli ett� h�t�tapauksessa tamman saisi kuriin, mutta eih�n sellaisia h�t�tapauksia eteen sattunut. Maasto oli uskomattoman kaunista ja siit� nautin min� sek� Nata.

Tallipihaan tultuamme kiitin Nataa hurjasti ja laskeuduin sel�st�. Nostin jalustimet, h�ll�sin vy�n, otin ohjat kaulalta ja talutin tamman talliin. Sen karsinassa otin silt� satulan, suitset ja suojat pois ja k�rr�sin ne varustehuoneeseen. T�m�n j�lkeen vuorossa oli Natan harjaus. Tamma piti siit� hirve�sti eik� kavioiden puhdistuksenkaan kanssa ollut ongelmia. Kaiken hoidon j�lkeen kello oli noin puoli kaksitoista. Vein Natan hetkeksi ulkoilemaan ja l�hdin talolleni.

Palasin yhdelt� laittamaan ruoat valmiiksi ja sitten puhdistamaan karsinat. Nata ja Hessu olivat kerrassaan olleet hirveit� sottapyttyj�, oikein sikoja, mutta eih�n mussukoille voinut siit� valittaa, mussukoita kun olivat ja ovat. Karsinoiden puhdistamisen j�lkeen olikin jo aika hakea hevoset sis�lle. Otin ensimm�iseksi Natan, joka tuli ihan kiltisti � k�veli n�tisti vierell� eik� riuhtonut, karannut, tappanut tai tehnyt yhtik�s mit��n.

Mutta voi luoja Hessun kanssa. Poni oli niin veem�isell� tuulella kun mets�stin sit� tarhasta. Se juoksi karkuun aina kuin mahdollista, ja kun vihdoin sain sen kiinni, ei olisi voinut olla hankalampaa. Hessu oli nyt niin pahalla p��ll�, ett� talutus oli melkeinp� mahdotonta. Poni raivostui kokoajan enemm�n, puri, potki, talloi varpaita ym. Onneksi matka talliin ei ollut pitk� ja oriikin rauhoittui hieman saatuaan ruokaa eteens�.

Illalla varasin �kkil�hd�ll� lentolipun Suomeen, halusin k�yd� katsomassa siskoani ja palata kahden p�iv�n kuluttua. Freddelle ratkaisu sopi ja haikeasti hyv�stelin hetkeksi mieheni ja kaksi rakasta hevosta sek� painelin lentokent�lle t�ytt� vauhtia.

font>

Ulkoasu: HH aka Sayer
Otsikon kuva: Benny de Ruiter Stables
Kuvat t�ll� sivulla: Fred
Kaikki tekstit Harmonian sivuilla (ellei toisin sanota): heidi.