Terminologiaa
Baramiini=alkulaji,kantamuoto,jonka käsitys pohjautuu Goethen perustaman morfologian ja Cuvierin perustaman vertailevan antomian pohjalle.lähimpien lajien katsottiin esittävän tiettyä "perusideaa".
Rappeutumislajiutuminen=kaikki eläimet tulevat mutaatioiden myötä geneettisesti sairaammiksi ja DNA:n informaatiomäärä voi vain laskea.
Takaisinmutatoituminen=jos mutaatio on positiivinen,niin se johtuu vain siitä,
että mutaatio muuttaa DNA:ta "takaisinpäin" kohti bramiinimuotoa.
(Kasi-Pasi->Kasi olisi sarja jossa tapahtuu "takaisinmutatoituminen")
Kaikki "hyödylliset mutaatiot" ovat kreationistejen mielestä näitä.
"Aidosti hyödyllinen" mutaatio=muunnos geenissä joka koodaa ominaisuuden,jota ei ole koskaan ollut missään eliössä.
Toisen näkemyksen mukaan"Aidosti hyödyllisen mutaation" seurauksena 'informaation määrän' on kasvettava,ei riitä,että se olisi uusi geeni. Falsifioimaton väite
"Aidosti hyödyllisen" logiikka:
kahdentuma=informaatio pysyy samana,eikä synny uutta.
pistemutaatio=informaatiota tuhoutuu ja mahdollisesti uutta syntyy saman verran.
Jos ensin kahdentuu ja toiseen pistemutaatio=ei kelpaa,kun kummassakaan välivaiheessa ei informaatio kasva. (todisteena esimerkiksi geeniperheet,kuten immuuniglobuliinit Mutaatiot ja informaatio ovat todellakin enemmän kuin osiensa summa.)
Mikroevoluutio=rekombinaatiolla tapahtuvaa geenialleelien suhteiden muuttumista.
Makroevoluutio=lajiutumiseen johtavaa muutosta geenialleeleiden suhteissa.
->Kreationistit väittävät virheellisesti, että mikroevoluutio ei voi kasautua makroevoluutioksi.
Panspermia=planeetan elämä ei ole alunperin kehittynyt samalla planeetalla,
vaan tullut joko ohjaamattomasti esim.meteoriitin mukana tai ohjatusti DNA-ohjelmoinnilla.
Evopropaganda=se,mihin kreationisti ei keksi vasta-argumenttia.
Geenit /perintötekijät=perinnöllisyyden alkeisyksikköjä, jotka yhdessä ohjaavat organismien kasvua, elämää ja lisääntymistä. Populaation geeneistä on yleensä olemassa erilaisia muunnelmia, joita kutsutaan alleeleiksi.
Alleelien suhteelliset lukumäärät eli alleelifrekvenssit muuttuvat erilaisten evoluutiomekanismien vaikutuksesta.
Populaatio=yhden lajin edustajien joukkoa tietyllä alueella.
Laji=lajikäsityksiä on kolmea tyyppiä:
-typologinen,morfologinen(rakenteellinen),biologinen.
-Biologinen lajikäsite on nykyään käytetyin lajimääritelmä.
-Muilla määritelmillä on enää lähinnä historiallista merkitystä.
-Morfologisen eli rakenteellisiin ominaisuuksiin perustuvan lajimääritelmän
vaikeudet ovat selvät:Lajin määritelmä riippuisi liiaksi tutkijoiden subjektiivisista mielipiteistä.
-Biologinen lajimääritelmä kuuluu: "Laji on ryhmä keskenään lisääntyviä populaatioita, jotka eivät lisäänny muiden vastaavien ryhmien kanssa."
->Biologisen lajikäsitteen piiristä löytyy useita rajatapauksia. Ne osoittavat,että evoluutiota ja lajiutumista tapahtuu koko ajan. Lajit muuttuvat ensin alalajeiksi ja sen kautta lajeiksi. Biologisen lajin käsite on tulkinnanvarainen silloin kun alalajiutuminen on edennyt niin pitkälle,että tuloksena alkaa muodostumaan uusia lajeja.
Lajiutuminen:Populaatioiden eriytyminen niin,että ne eivät enää saa keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
-Erot lisääntymisajassa,-paikassa,-rakenteissa,-kemiassa,soidinmenoissa tai tarpeeksi suuret erot perimässä.
-Lajiutumisen päätyyppejä ovat seuraavat:
*Allopatrinen lajiutuminen: Maantieteellisesti isoloituneiden populaatioiden kehittyminen omiksi lajeikseen ->Lisääntymisisolaatio kehittyy eristyksissä
*Parapatrinen lajiutuminen: Lajiutuminen maantieteellisesti jatkuvan populaation ääripäiden välillä. Vaatii voimakasta hajottavaa valintaa vastavoimaksi geenivirralle. Usein lajeja erottaa hybridivyöhyke; hybridien elinkelpoisuus heikko ->hybridivyöhyke tai parapatrinen esiintymisalue ei todista parapatrista lajiutumista, sillä ne voivat olla sekundaarisia,jolloin alalajiutuminen ei etene lajiutumiseen asti.
*Sympatrinen lajiutuminen: Polyploidia tai hybridisaatio voivat aiheuttaa nopean lajiutumisen. autopolyploidiassa (harvinainen) kaikki kromosomit peräisin samalta lajilta;allopolyploidiassa kromosomiston monistumista edeltää lähisukuisten lajien hybridisaatio. ->70-80% kasvilajeista polyploideja, tunnetaan myös joitain polyploideja lohi- ja sammakkoeläinlajeja.
Mutaatio=spontaani muutos perimässä,joka on periytyy jälkeläisille. Mutaatiotyyppejä ovat geenimutaatiot,kromosomimutaatiot ja kromosomistomutaatiot.
-Geenimutaatio on yhden tai muutaman nukleiinihapon muutos DNA:ssa.
Kromosomimutaatiossa yleensä isompi muutos.
-Kromosomistomutaatioita ovat kahdentuma,kääntymä,siirtymä ja häviämä.
>Kahdentumassa palanen DNA:ta kahdentuu ja liittyy kromosomiin.
>Kääntymässä geenit vaihtavat paikkaa samassa kromosomissa.
>Siirtymässä kromosomin pätkä vaihtaa kromosomia.
>Häviämässä kromosomin pätkä irtoaa eikä enää kopioidu solunjakautumisessa.
-kromosomistomutaatiossa kromosomien lukumäärä muuttuu.
>Aneuploidiassa kromosomia/kromosomeja 3,eli trisomia tai 1,eli monosomia
>Polyploidiassa kokonaisia peruskromosomistoja on poikkeava määrä
->autoploidiassa monistunut kromosomisto peräisin samasta peruskromosomistosta.
->alloploidiassa moninkertaistunut kromosomisto peräisin useammalta kuin yhdeltä lajilta.
*Hyödyllinen mutaatio on suhteellisesti sellainen mutaatio, joka tuo kantajalleen lisääntymisetua. Hyödyllisyys on tarkasteluympäristöstä riippuvainen suhteellinen ominaisuus.Mutaation jälkeen geeni ei ole identtinen alkuperäisen kanssa. Se voi olla huonompi,yhtä hyvä tai parempi. Oleellista on, että se on erilainen.
Luonnonvalinta=automaattinen ilmiö ja mekanismi,jolla yksilöiden kasvuun, elämään ja lisääntymiseen (eli kelpoisuuteen) haitallisesti vaikuttavia alleeleja kantavat yksilöt eivät tuota yhtä paljon lisääntymään pääseviä jälkeläisiä kuin muut.
Valinnan tekeminen on sama asia,kuin informaation kasvatus, sillä laajimmissa merkityksessään informaatio on vain mahdollisuuksien karsimista. Luonnonvalinta eliminoi sopimattomia eliöitä ja näinollen valitsee tiettyjä perimiä paljon suuremmasta perimien joukosta. Kaikki muut mahdollisuudet kielletään. Tämä tarkoittaa sitä,että perimiin lisätään informaatiota.
Rekombinaatio=Eri vanhempien geenimateriaalin sekoittumista.
->Mendelöinti=jälkeläisen isän ja emon kromosomistojen haploidisten kromosomikombinaatioiden riippumattoman valikoituminen.
->Crossing-over=vastinkromosomien liittyminen samasta kohdasta toisiinsa ja näiden osien keskenään vaihto.
-Crossing over paitsi järjestelee olemassaolevaa informaatiota,luo myös uusia alleeleja.
Migraatio=populaatioiden yksilöiden siirtyminen toisiin saman lajin populaatioihin:Tämä käsittää myös populaatioiden jakautumisen ja yhdistymisen.
Geneettinen ajelehtiminen=populaatiogeneettinen mekanismi, jossa neutraalien alleelien suhteelliset lukumäärät ajelehtivat sattumanvaraisesti johonkin suuntaan. Populaation jakautuessa useammaksi toisistaan eristäytyneeksi alipopulaatioksi alkavat ne vähitellen ajelehtia toisistaan erilleen, kunnes ne kenties eivät enää edes kykene lisääntymään toistensa kanssa.
Kelpoisuus: "geenien määrä, jonka yksilö pystyy siirtämään seuraavaan sukuolveen; ilmaistaan usein lisääntymisikään selviävien jälkeläisten määränä"
*Yksilön (tai genotyypin) suhteellinen kyky saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
–Kyky säilyä elossa lisääntymisikään asti.
–Lisääntymiskapasiteetti.
–Jälkeläisten hedelmällisyys.
*Suhteellisuus: kelpoisuus verrataan muihin yksilöihin
*Jos kelpoisuuserot johtuvat geneettisistä eroista valinta ja muutokset populaation geenifrekvensseissä (mikroevoluutio)
Kelpoisuuden luokittelu:
-Suora kelpoisuus (direct fitness):yksilön omissa jälkeläisissä siirtyvien geenien määrä
-Epäsuora kelpoisuus (indirect fitness):yksilön seuraavaan sukupolveen siirtyvien geenien määrä, jotka eivät siirry yksilön omissa jälkeläisissä,
vaan niissä lähisukulaisissa, jotka eivät olisi olemassa ilman kyseisen yksilön apua
-Kokonaiskelpoisuus (inclusive fitness): suora kelpoisuus + epäsuora kelpoisuus
Radiovuosi=puoliintumisaikoihin perustuvien ajoitusmenetelmien tuottama ikä.
Tiedemaailma ei tunne termiä,lähinnä siksi,että puoliintumisaikoihin perustuvat ajat ovat ilmaistut tavallisin vuosin. Kreationistien mukaan ajat eivät kuitenkaan ole yhtenevät. Tämä on luultavasti kreationistien vastaus häviöönsä ajoitusmenetelmien satunnaisuuden argumentissa. Nyt ne mittaavat kreationisteillekkin aikaa,mutta eri aikaa,kuin muille.