Naturalismi
"In philosophy, 'naturalism' is the view that an explanation is justified just so far as it rests on evidence of an empirical kind. It has been very active in the philosophy of mind and moral philosophy, and recently as a tool for the 'conceptual hegemony' of science in opposition to the views of some sociologists and historians of science who would relativise worldviews [Rosenberg 1994]. In the creationist-evolution debate, it tends to mean something else - the view that explanations must not take into account the supernatural or spiritual. These two senses overlap to a degree (because evidence of the supernatural is not empirical, but revelatory)."
(John S. Wilkins, "Evolution and Philosophy - Naturalism: Is it necessary?", 1997)
Johdanto
"Raamattu opettaa hengellistä totuutta, maailma fysikaalista totuutta."
Näillä sanoin naturalismia kuvasi hyvin Galileo Galilei, jonka merkittävin tieteen kehitykseen vaikuttava tekijä ei suinkaan ollut
optisen tähtitieteen aloittaminen ja sen välineistön kehittäminen,
liikkeen ensimmäinen laki tai kopernikaanisen maailmankuvan todistaminen, vaan havaintoihin pohjaava empiirinen tieteen metodologian, eli naturalismin, kehittäminen.
Määritelmiä
Tärkeää on se, että naturalismia on monenlaista. Tyypillisesti ID:läiset puhuvat vain naturalismista, mutta eivät määrittele mitä naturalismia he tarkoittavat. Sen vuoksi he hyppäävät empiirisyysperiaatteesta ateismiin ja vaihtavat määritelmää lennosta aina sen mukaan, miten he vain voivat kieroilla. Kysyttäessä heiltä saa toki määritelmät naturalismille, ja joskus ne ovat jopa oikein. Mutta he eivät naulitse seinään sitä, mitä se "naturalismi" josta he evoluutiota moittivat, on. Syy on selvä: He yrittävät säälittävästi sitoa pakotettuna evoluutio = ateismi -linkkiä, joka ei ole pätevä vaan rankka ja suorastaan valehteleva olkiukkoilu.
1: Ontologinen naturalismi on oppi siitä että maailma on fysikaalinen ja täysin tieteellisesti ymmärrettävä. Evoluutio ei ole tämän teorian mukainen: Esimerkiksi evoluutikko voi uskoa että Jumala on ohjelmoinut evoluution. Katolisessa kirkossa tämä hyväksytään ja on aika arroganttia vain luokitella heidät "eiteistikoiksi". Tosin ontologinen naturalismikaan ei ole edes ateistinen, koska Jumala joka on havaittavissa, joka esimerkiksi jyrisee pilvistä ja avaa kuilun pahantekijän alta, parantaa amputoidut rukouksella ja tekee muuta konkreettista on täysin fysikaalisen havaitsemisen piirissä. Toki evoluutikko voi kannattaa ontologista naturalismia ja ateismia. Mutta se ei pakota siihen. Se ei siis ole implisiittisesti evoluutioon ohjelmoitua.
2: Metodologinen naturalismi taas on näkemys, jossa kaikki mitä voidaan tietää tieteellisesti on voitavissa tehdä empiirisin metodein. Tässä näkemyksessä metodi on siis empirian sen hetkinen metodi. Evoluutioteoria on tässä määritelmässä naturalistinen. Metodologinen naturalismi ei ole ateistinen vaan agnostinen.
3: Alun perin John Dewey, Ernest Nagel, Sidney Hook ja Roy Wood Sellars halusivat lähentää filosofiaa tieteeseen. He korostivat sitä että luonnontieteellisiä menetelmiä pitäisi käyttää myös radikaalilta tuntuvissa alueissa, kuten ihmisen mielen tutkimuksessa ja teologiassa. Tämä näkemys edustaa eräänlaista skientismiä. Hieman yllättäen ID on juuri tätä, koska se väittää soveltavansa tieteen metodeja suunnittelun tunnistamisessa. Hieman yllättäen evoluutio sen sijaan ei edusta välttämättä tätä näkemystä: Evoluution piirissä voidaan hyväksyä että luonnontieteellä on rajat ja että niitä ei tarvitse soveltaa ihmistieteiden piirissä. Lisäksi evoluutioon uskvoa voi uskoa vaikka universumin ulkopuoliseen voimaan ja yliluonnolliseen. Vaikka Saatanaan saa siis uskoa, eikä tämän tarvitse olla syntynyt evoluutiolla..
Metodologinen naturalismi tarkoittaa näkemystä siitä, että luonto (havainnotavissa oleva & säännönmukainen mikro- ja makrokosmos) on ainoa objektiivinen "pelikenttä" tieteelle. Jos ja vain jos jokin jättää jollain tapaa havainnoitavissa, ymmärrettävissä ja testattavissa olevan jäljen luontoon, se on tutkittavissa tieteen keinoin. Metodologinen naturalismi selittää maailman toimivan lainomaisuuksien kautta ; Ihmiset voivat ymmärtää maailman lainomaisuuden koska luonnonlaki (~"perusilmiö") synnyttää ennustettavan, tietyn, prosessin, joka voidaan testata. Satunnaisilmiöitä taas voidaan ymmärtää mallintamisen ja estimoinnin kautta. Lainomaisuus kertoo meille koska meillä on tietoa siitä mikä on korrelaatio, ja tilanteiden väliset relaatiot ovat ja sattuma sen kautta että käsite "todennäköisyys" tarkoittaa jotakin. Empiirinen tiede sisältää vain tälläistä tietoa, vetoamatta yliluonnolliseen. Jos tälläisiä yliluonnollisia voimia on, niitä ei (ainakaan vielä) voida ymmärtää tieteen kautta.
Ja jos jossain vaiheessa voimme ymmärtää sitä tieteen keinoin, se lakkaa olemasta yliluonnollinen.
Naturalismi tutkii sitä miten tapahtumat toimivat. On väärin väittää että "Suunnittelu kertoo miten kaikki alkoi ja naturalismi miten jatkui", vaan jos alkamisella on jokin mekanismi (laki, sattuma, näiden yhdistelmä), joka voidaan testata empiirisesti, alkukin kuuluu naturalismiin.
Naturalismi ei sen "rajaa yliluonnollisen tutkimista" a priori ulos, koska tieteessä tutkimusta suunnataan nimenomaan alueille, joista ei vielä ole tietoa ~ Asioihin, jotka tällä hetkellä ovat "mekanistisen tietämyksemme" ulkopuolella eli "yliluonnollisia":
Itse asiassa voidaan sanoa että termi "yliluonnollinen" olisi kirjaimellisesti otettuna sisällöltään tyhjä ; Jos kummitukset, Jumalat ja pienet vihreät miehet ovat olemassa, ne ovat olemassa tässä todellisuudessa. Jos jokin on olemassa, se on olemassa todellisuudessa. Vaikka se olisi toinen ulottuvuus, "korkeampi todellisuus" tai "higher plane" tai mitä vain. Termiä yliluonnollinen voidaan käyttää järkevästi vain siinä merkityksessä että "yliluonnollinen" nojaa johonkin asiaan, jolle ei ole todisteita. Voidaan siksi sanoa että naturalismissa ei ole kyse "ulos rajaamisesta" vaan siitä että jätetään huomiotta asioita joiden olemassaolo on kyseenalaista ja mahdotonta selvittää. : Jos ei ole objektiivista keinoa mitata tai vaikkapa ottaa valokuvia "higher planesta" tai Jumalasta, siitä ei ole todisteita. Silloin nämä eivät ole "naturalistisia" vaan "yliluonnollisia". Tieteen kannalta on ainoastaan kaksi vaihtoehtoa: Luonnollinen ja yliluonnollinen. = Jos jokin vastustaa naturalismia, se itse asiassa pakotetusti vaatii "supernaturalismia".
Naturalismin kanta on, että jos jotain näkemystä ei joltain osin kyetä käsittelemään pysyen pelkissä luonnontieteissä, seuraa tästä, että näkemys ei ole luonnontieteellinen, eikä tämä silloin kuulu luonnontieteiden piiriin - toki uudet havaintoaineistot ja uudet koejärjestelyt voivat muuttaa tilannetta niin, että tämän hetken tuntemattomasta(~yliluonnollisesta) tulee tulevaisuuden "luonnollista". Tiede ei siksi ole ikinä väittänyt tietävänsä vastausta - tai edes kykenevänsä ikinä vastaamaan - kaikkiin kysymyksiin. Itse asiassa täysin päinvastoin. Tiede voidaan kuvata metodina jolla luokitellaan ja tutkitaan ilmiöitä -niitä joita tiedämme ja niitä joita emme tunne- jotta voisimme sekä ymmärtää paremmin että oppia tehokkaammin asioista ja ilmiöistä ympäröivässä todellisuudessamme.
Jos luonnosta löytyisi esimerkiksi piirretyistä illuusiosta tuttu laatikko, jossa yksi palkki on sillä tavalla että laatikko olisi fyysisesti mahdoton, tai se toinen illuusio jossa pylväikkö jossa olisi kaksi kantaa ja kolme huippua, tietäisimme että niiden rakentamiseksi vaadittaisiin jotain joka ylittää luonnonlait; Ne vaatisivat itse luonnon "geometrian sääntöjen" manipulointia. Jos tämä osattaisiin selittää jollain entiteetillä, esimerkiksi saataisiin Suunnittelija tekemään se rukouksesta, saisimme hienon ja yllättävän laajennuksen "naturalismiin".
Naturalismi vain lähtee siitä, että "yliluonnollisuutta" voidaan tutkia vain, jos sitä voidaan jotenkin havainnoida ja selittää. Tältä kannalta metodologinen naturalismi on a posteriori -malli, raja menee juuri siinä missä on empirian kyky kyseisenä ajankohtana. Eli yksi naturalismin keskeisistä ajatuksista on se, ettei tietoteoria ole autonominen, vaan saa informaatiota tieteen ja empirian kautta. Koska metodologinen naturalismi ei ole ontologinen vaan episteeminen se ratkaisee vanhan agnostismin paradoksin: "Ei voida tietää onko Jumala olemassa" ei enää pidä sisällään väittämää "Tiedetään, että Jumalasta ei voida tietää". Tapaa tietää ei ehkä ole nyt havaittavissa -ja tämä tiedetään- mutta se ei sido "Ei voida tietää Jumalasta" -lausetta ehdottomana totuutena myös tulevaisuudessa.
Tämän kautta metodologisen naturalismin väittäminen "ateistiseksi" on aivan sama kuin väittäisi että ID:n mielestä Suunnittelijoilla ei voi olla motiiveja ja persoonaa, kun sen mielestä niitä ei voida tutkia. Samaan aukkoon putoaa myös melko yleisesti käytetty agnostisuuden olkiukottamisansa: ID:läiset suosivat perustelua, jonka mukaan agnostismi on sisäisesti ristiriitainen, koska väite siitä että Jumalasta ei voida saada tietoa on kannanotto tämän luonteeseen. Kuitenkin samalla logiikalla ID:n kielto siitä että Suunnittelijan persoona ja tavoitteet pitää rajata keskustelun ulkopuolelle - johon ainut pätevä tieteellinen syy olisi se, että siitä ei voida saada tietoa - olisi samanlaista. Kuitenkin voidaan varsin hyvin ajatella että sekä ID:n Suunnittelijan persoona että agnostismin "Jumalasta ei saada tietoa" ovat "väliaikaisia kannanottoja" jotka kertovat enemmän tieteellisen tiedonhakumenettelyn rajoista kuin ovat niinkään kannanottoja siitä mitä sen ulkopuolella on. Avainsanana "ylinaturalismin kaltoinkohtelussa" on siis oikeastaan "epäolennaisuus", ei "kiistäminen"; Kun ID jättää Suunnittelijan persoonat ja tavoitteet ulos sen vuoksi että niiden tutkimiseksi ei ole tarjolla metodia, eikä niiden käsittely ja luonteen olettelu tuo tätä kautta uutta tutkimussuuntaa, sama joudutaan tekemään myös "ylinaturalismille".
Seuraavaksi käsittelen tarkemmin sitä, miksi luonnontieteet ovat naturalistisia: eli perustelen sen miksi Naturalismi ei ole pelkkä "a priori" valittu dogma vaan sen sijaan tämä onkin "perustelluin lähtökohta". Naturalismi pätee niin kauan, kunnes joku esittää pätevämmän mallin tilalle. Pelkkä "kritiikki" ei riitä.
Jotta evoluution(tai kemian, fysiikan jne.) naturalistinen lähestymiskohta olisi "ongelma", tulee naturalismin olla perustavanlaatuisesti väärä lähestymistapa. Ja jos "Jumala on antanut meille kyvyn ymmärtää maailmaa ja sen ilmiöitä", ei naturalismilla ole mitään "ongelmaa", vaan se päinvastoin on "lähtökohdiltaan oikea". Tämä taas tarkoittaa että kyseinen näkökulma suoraan sanoo että evoluutionkaan kohdalla naturalistisuus ei ole ongelma ; Gravitaatio, Termodynamiikan II pääsääntö tai evoluutio ei muutu vääräksi pelkästään sen pohjalta, että niiden näkökanta on tiukan naturalistinen.
Tietoteoreettinen syy
"Explanations are equations, of a kind. You explain X by saying it is a Y (and a Z, etc). If a non-natural explanation is to work, it has to put something that is neither empty nor circular on the other side of the equation. What counts as a non-natural explanans? 'Something is non-natural if it isn't natural' is entirely empty until we know how to distinguish between the two."
(John S. Wilkins, "Evolution and Philosophy - Naturalism: Is it necessary?", 1997)
Havainnot ovat jotain havaitsijalle. Emme pysty sanomaan, mitä ne havainnot pohjimmiltaan ovat, mutta tiedämme että ne ovat olemassa.
Muusta emme pysty sanomaan mitään: Esimerkiksi ajattelumme saattaa olla luonnonlakien tulos tai yliluonnollisen sielun aikaansaannos. Mutta havaintomaailma on ainut asia,jonka olemassaolosta voimme olla varmoja; eikä meillä ole tietoa, että muunlaista olisi. Näin ollen meillä ei ole syytä uskoa toisinkaan. Olemattomuutta ei voida koskaan osoittaa. Mikään olemassaolevaa ilmiö ei kuitenkaan missään oloissa voi olla "yliluonnollista", koska luonnossa voi esiintyä ainoastaan luonnon sallimia ilmiöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme saada perusteltua tietoa vain havaintojen kautta. Fallibilistinen näkemys korostaa "suoran havaitsemisen" sijasta sitä, että havainnot voisivat jollain tavoin osoittaa teorian vääräksi.
Naturalismi ei ole välttämättä ontologinen kannanotto: Newton uskoi Jumalaan, mutta hänen tieteensä oli tiukasti naturalistista.
Toki naturalismi yksittäinen tiedemies saattaa uskoa tiukasti ontologiseen materialismiin, mutta naturalismi itsessään ei sisällä ontologista kannanottoa:
se vain jättää ottamatta kantaa siihen,mitä ei tiedetä ja josta ei saada tietoa.
Määritelmällisyyden syy
"Indeed, many supernatural explanations are rejected not because they are supernatural but because they cannot or do not lead anywhere. It is possible to come up with any number of possible explanations for anything -- lost socks could be caused by extradimensional vortices which our observations prevent from forming; hiccups could be caused by evil spirits inside us trying to escape; stock market fluctuations could be caused by the secret manipulations of powerful extraterrestrials. Scientists reject such claims on the grounds of parsimony. All of those claims are possible, but they require adding complicated entities which there is no adequate evidence for. To make matters worse, the nature of those entities effectively prevents investigation of them, and the impossibility of investigation prevents us from learning anything new about them. We cannot conclude that any of those explanations are wrong. But from a scientific standpoint, they are worse than wrong; they are useless."
(Mark Isaak, "A Philosophical Premise of 'Naturalism'?",2002)
Tiedämme, että luonnollisia prosesseja ovat sattuma ja lainomaisuus. Näitä voidaan mallintaa matemaattisesti ja muutenkin. Näiden pohjalta voidaan tehdä "mekanistisia ennusteita". Tämän myöntävät kaikki.
Tämän vuoksi on erikoista, että kukaan "supernaturalistisen" tieteen edustaja ei anna määritelmää sille, mitä tämä "naturalismista poikkeavat prosessit" ovat. Heille määritelmä on pelkkää negaation esittämistä, "einaturalistisuutta": He eivät kerro mitä "naturalismista poikkeava" tiede tekisi eri tavalla kuin naturalistinen tiede, eivät kerro miten "einaturalistista" tiedettä tehdään ja miten paremmat einaturalistiset teoriat erotetaan huonommista einaturalistisista teorioista. Ei myöskään ole esitetty miten "einaturalistinen" selitysmalli olisi parempi kuin "kyllänaturalistinen" selitys.
He itse asiassa tekevät lähes kaikkien muidenkin pseudotieteilijöiden harrastaman tempun, jolle olen antanut nimeksi "somethingelseism". Sen idea on siinä, että ensin otetaan käsittelyyn jokin teoria, jota kritisoidaan rajoittuneiksi ja kerrotaan että takana "voi olla jotain muuta" ja että teorian kannattajat eivät ota tätä "jotain muuta" huomioon. Tälle "jollekkin muulle" ei tietenkään anneta tieteellistä sisältöä ja määrittelyä, vaan "sen sisältä jätetään toistaiseksi auki ja avoimiksi tutkimukselle". Ja kas. tätä määrittelemättömyyttä, jonka sisältö on vain sanonta "jotain ihan muuta" paketoidaan sivistyssanoilla ja saivarteluilla, jonka jälkeen sitä aletaan kutsumaan "vaihtoehdoksi". Ja tietenkin se teoria on "kriisissä" kun tämä uusi "mullistava vaihtoehto" on tullut "norsunluutorneissa olevien tiedemiesten kiusaksi"..
Lause "einaturalistiset selitykset" on pelkkä siinä olevien sanojen keskeinen ristiriita niin kauan, kuin "einaturalistinen" on synonyymi "eiselitetyn" tai "eitiedetyn" kanssa, koska muuten vain päätettäisiin, että jos naturalistista selitysmallia asialle ei tunneta tarkoittaa että sitä ei ole eikä voi tulla; tälläinen olisi tietämättömyyteen vetoamista puhtaimmillaan. Niin kauan, kuin emme konkreettisesti tiedä "einaturalistisen" sisältöä ja periaatteita, on sen nimittäminen "älyksi", "vitalismiksi", "kontingentiksi", "hengeksi", "know howksi"... merkityksetöntä, pelkkää "tuntemattoman" uudelleen nimeämistä.
Monet taikureita tekevät näennäisesti selittämättömiä asioita; Kuitenkin niistä "tietää" että niille on olemassa "naturalistinen" selitys ja vain harva esittää että nämä temput toimisivat "oikealla magialla" tai henkivoimilla. Olemme taipuvaisempia sen sijaan olettamaan vain, että katsoja ei tiedä tempun selitystä ja vain kokee tempun "ihmeenä".
Aivan kuten taikurin temppukaan ei muutu "selitetyksi" sillä, että sitä kutsuu "magiaksi" -vaikka miten vetoaisi siihen että "ei tiedä"/"ei ymmärrä" miten tempun voisi toteuttaa "luonnollisesti" tai kuten purkin sisältö ei muutu etiketin vaihtamisella ei "tuntematonkaan" muutu "selitykseksi" pelkällä nimityksellä, joka sisältää "tuntemattoman, joka toimii tuntemattomin mekanismein, tuntemattomin motiivein... joista ei voida tietää mitään."
Naturalismia ei voida kumota pelkästään vetoamalla siihen että "jos naturalistisella teorialla ei kyetä selittämään jotakin asiaa voidaan aina vedota siihen, että emme vain tiedä vielä" : Ilman uutta korvaavaa mallia kyseessä on pelkkä solipsismi; Tiede hyväksyy vain tieteelliset mallit ja logiikka vain loogiset mallit, matematiikka matemaattisesti oikeat ... muut ovat niiden sisällä "mahdottomia", "vääriä". Jokainen metodi voi selittää vain itsensä sisältä, ja jos naturalismin vastustaja vetoaa pelkästään tähän - suorastaan ilmiselvään ja väistämättömään seikkaan- ilman että tarjoaa korvaavaa, parempaa, perustellun tiedon testaamismallia tilalle, hän sanoo ainoastaan että hän ei pidä tieteen pelisäännöistä eikä siksi suostu pelaamaan niillä.
Ja tämän vuoksi "einaturalismista" ja yliluonnollisen käsitteestä voidaan vääntää kättä naurettavasti loputtomiin; Miten voidaan käsitellä sellaisien ilmiöiden olemassaoloa ja luonnetta jota ei voi hyväksyttävillä menetelmillä tutkia?
Samalla kritisoija joka ei anna korvaavaa metodia tilalle itse asiassa myöntää että hänen mallinsa ei noudata tieteen pelisääntöjä, jolloin on ristiriitaista väittää että hänen mallinsa olisi tieteellinen. Olisihan aina yksinkertaista ryhtyä ratkomaan luonnontieteellisiä kysymyksiä lisäämällä jokaiseen puuttuvaan tai epävarmaan selitykseen jokin määrittelemätön tai yliluonnollinen tekijä, joka selittää sen jälkeen kaiken. Tokihan mikä tahansa matemaattinen tai luonnontieteellinen yhtälö saataisiin kevyesti ratkottua sillä, että valitaan aina "muuttuva, ominaisuuksiltaan rajoittamaton kerroin", "einaturalistinen somethingelseismi" väliin. Se ei olisi enää tieteen vapauden tai tiedon lisäämistä, se ei olisi mikään "kaiken teoria", vaikka kaikki havainnot voitaisiinkin helposti sovittaa siihen. Se olisi pelkkää metodologista sotkua, jossa empiria voidaan sekoittaa mielipidekyselyihin. Siksi ilman että ID -läinen kykenee antamaan metodologiaa jonka mukainen hänen mallinsa on, hän ei voi myöskään väittää että hänen mallinsa olisi perusteltu missään, edes tieteen ulkopuolisessa, kontekstissa.
Kritisoitavuuden syy
"The trouble with having an open mind, of course, is that people will insist on coming along and trying to put things in it."
(Terry Pratchett, "Diggers")
Tiede nojaa siihen,että toiset asiat ovat enemmän tosia kuin toiset. Tiede etsii totuuksia. On mahdollista, että naturalistisin keinoin ei voida saada kaikkea tietoa maailmasta, josta elämme, mutta muutakaan tapaa ei ole:
Ilmiöiden selittäminen paranormaaliuden avulla on tilanne, jossa ongelma peitetään vetoamalla tuntemattomaan tai "mahdolliseen vaihtoehtoon:tuntematon".
Myösi matemaattisen ilmiön olemassaolo riippuu täysin siitä,miten alkuarvot on asetettu. Jos alkuarvot ovat ympäristömme kannalta epätodet,on johtopäätös epätosi. Matematiikan todistusvoimalle vaikeutta tuo myös Kurt Gödelin 1931 todistama epätäydellisyysteoreema(Julkaistu nimellä "Über formal unentscheidbare Sätze der Principia Mathematica und verwandter Systeme"), jonka mukaan aksiomaattista järjestelmää ei voida osoittaa ristiriidattomaksi sen omista aksioomista lähtien. Tämä siis voisi onnistua vain laajemmassa järjestelmässä, jota ei puolestaan voida osoittaa ristiriidattomaksi. Tämä tulos merkitsi kuoliniskua toiveille saada matematiikka varmasti ristiriidattomaksi aksiomatisoimalla se perusteellisesti. Kuten Bertrand Russell sanoi: "Matematiikka on tieteenala, jossa emme koskaan tiedä mistä puhumme emmekä myöskään pitääkö sanomamme paikkansa".
Matematiikka ja logiikka ansaitsevat paikkansa, koska niiden lainalaisuudet näyttävät toimivan universumissamme. Niiden käytön luonnontieteissä oikeuttaa siis pohjimmiltaan niiden sopiminen havaintoihin. Matematiikka ei siis kuvaa empiiristä todellisuutta, vaan sen kautta voidaan luoda empiirisiä testejä, jotka varmistavat sen, että kyseinen matematiikka sopii kyseiseen tilanteeseen. Tästä päädytäänkin Albert Einsteinin sanoihin "Jos matematiikka kuvaa todellisuutta, se ei ole puhdasta. Jos matematiikka on puhdasta, se ei kuvaa todellisuutta."
Jos taas puhutaan intuitiosta, niin eri yksilöiden intuitioiden ollessa ristiriidassa emme pystyisi päättelemään kumpi intuitio on oikeassa.
Meidän on siis aina verrattava ennustetta -joka voi olla rationaalisesta, intuitiivisesta tai jopa deterministisestä luonnonlaeista saatu- siihen ympäristöön,joka meillä on. Muuten emme pysty testaamaan väitteidemme uskottavuutta. Jotta kritiikkiin olisi aihetta, tulisi antaa keino tutkia "einaturalistista", eli yliluonnollista maailmaa tavalla,joka ei olisi mielipidesidonnainen.
Dogmaattisten järjestelmien mukana taas joudumme ottamaan mukaan oletuksia, esimerkiksi Suunnittelijasta, joita emme voi tutkia. Näiden hyväksymättä jättämisessä ei ole enää kyse edes "ylinaturalistisen" olemassaolon tai tutkittavuuden kyseenalaistamisesta, vaan uskovaisten ihmisyksilöiden luotettavuudesta asian ontologisen laidan tietäjinä: on luotettavaa vain, jos nämä ihmiset ovat kaiken tietäviä..
Toki voidaan väittää että Intelligent Design kykenee kritisoitavuuteen sitä kautta, että se joskus määrittelee "Varman Suunnittelun" sellaiseksi, jota luonnonilmiö ei voi selittää. Tosiasiassa tämä on kuitenkin pelkkää "kritisoitavuutta Aukkojen Jumalan kautta"; Jos asialle löydetään luonnollinen selitys, se toki kumoaa Suunnittelijan, mutta tosiasiassa tälläinen "nollahypoteesi" on pelkkä todistustaakan ympäri kääntäminen, jossa pelkkä "vastustajan todisteiden puute" muuttuu "todisteeksi oman argumentin oikeudesta". Ja lisäksi tämäkin "falsifiointikriteeri" on ainoastaan näennäinen, koska Intelligent Designin kannattajat ovat jättäneet auki sen mahdollisuuden, että laki ainoastaan kuljettaa Suunnittelua.
Tämä näkyy erityisen selvästi evoluutioalgoritmejen kohdalla. Evoluutioalgoritmit "salakuljettavat informaatiota", joten jos luonnosta löydettäisiin jotain, joka tuottaisi jotain, on Älykkään Suunnittelun kannattajalla kaksi keinoa:
1: Juuri tuo spesifi juttu ei ole Suunniteltu. Muut osat perimässä voivat hyvinkin olla.
2: Ja jos tilanne on todella keskeinen, voidaan aina sanoa että kyseinen tilanne ainoastaan välitti Täsmennettyä Spesifiä Informaatiota.
2.1: He voivat sanoa että lähde on ihminen, tällöin he löytävät koejärjestelystä jotain, jonka he katsovat "salakujettaneen infoa".
2.2: He voivat sanoa että Jumala tai jokin muu meille tuntematon älykäs toimija on juuri tuossa kohden vaikuttanut todellisuuteen. He itse asiassa voivat väittää että tapahtuma on suora todiste siitä kuinka Älykäs Suunnittelija vaikuttaa jollain tuntemattomalla metodilla (joko aikamanipulaatiota käyttäen tai ilman, joko kaukovaikutuksella ja luonnonlakeja ohjelmoiden tai ilman) kohteeseen. Ilmiö ei siis suinkaan olisi heistä mikään "kumous", vaan päinvastoin todiste siitä että on "nykyään elävästä ihmisestä poikkeava älykäs taho, joka vaikuttaa tapahtumiin".
Se on itse asiassa juuri sitä samaa "dogmaattisuutta" kuin mitä ID -läiset osoittavat "naturalismille" syyttäessään että "naturalistit" sanovat että jos jollekin asialle ei ole selitystä, ei voida katsoa "älykästä selitystä", vaan että taustalla on "tuntematon luonnollinen prosessi". Tosin tässä kohdin naturalisteilla on etunaan se, että he voivat tunnistaa Suunnittelua, jos heillä on tietoa Suunnittelijasta, tämän luonteesta, kyvyistä, toimintametodeista... jotka muuttavat Suunnittelun itse asiassa "yhdeksi lainomaisuuden tyypiksi". Ja tietenkin sillä, että metodologinen naturalismi ei väitä että "selittämättömän" takana olisi pakosti luonnollinen prosessi. Se vain vaikenee selittämättömistä ilmiöistä, mahdollisesti "voimassaolevan paradigman" aukot ad hoc paikaten, kunnes uusi ja parempi testattava selitys saadaan.
Ja lisäksi naturalistilla on etunaan vielä yksi merkittävä etuaskel; He eivät ole "sitoutuneet evoluutioon". He luottavat evoluutioon vain niin kauan, kuin minkä ajan evoluutio on paras naturalistinen selitysmalli. Naturalismissa selitysvoima ratkaisee, joten naturalisti voi luopua evoluutiosta. Intelligent Designisti taas on samanaikaisesti "naturalismista eroavaa selitysmallia" että "Design -teoriaa" tavalla, jossa niitä ei voi erottaa toisistaan. Tämän seurauksena "ID":läinen on sitoutunut paljon voimakkaammin: Tietty selitys ja "taustaselitysmalli" ovat olemassa vain toisiinsa nivoutuneina, eivät muutoin. Tätä kautta naturalistit ovat itse asiassa vähemmän maailmankuvallisesti sitoutuneita "tiettyyn teoriaan", kuin ID:läiset.
Historiallinen syy
"Naturalism gets associated with science because natural explanations have such a good track record for explaining observed phenomena. To date, natural explanations have been determined for very, very many previously unknown areas, and supernatural explanations have been determined for none. When exploring another unknown area, the possibility of a natural explanation is the way to bet. Researchers bet that way routinely, and as a result the human race has benefitted with incredible advances in medicine, agriculture, electronics, materials science, and more. Supernatural explanations, on the other hand, have led nowhere."
(Mark Isaak, "A Philosophical Premise of 'Naturalism'?",2002)
jokainen tuntemamme luonnonlaki on joskus ollut tuntematon,
ja koska emme tiedä kaikkea, on perusteltua ajatella,
että edelleen on olemassa tuntemattomia luonnollisia prosesseja.
Useita yliluonnollisista prosesseiksi väitettyjä havaintoja on paljastettu luonnollisten ilmiöiden synnyttämiksi. Sen sijaan ainuttakaan ilmiötä -oli sitä väitetty luonnolliseksi tai yliluonnolliseksi- ei sen sijaan ole osoitettu yliluonnolliseksi. Historiallinen näkökulma näyttää, että jokin ilmiö voi olla havainnon tekohetkellä ja jopa pitkään
sen jälkeenkin katekoriassa "selittämätön", mutta "selittämättömyys" ei tee siitä "yliluonnollista" tai "einaturalistista". Luonnontieteellisen tietämyksen kasvaessa "selittämättömillä" ilmiöillä on taipumus "selittyä" naturalistisesti hyväksyttyjen lainalaisuuksien avulla.
"Einaturalistisen" vaihtoehdon perustelemiseksi olisi siis tehtävä lisäoletus naturalismin ulkopuolisen mahdollisuudesta.ID -kreationistit puolustautuvat ihan oikein sillä, että tämä argumentaatio on "aukkojen naturalismia". Valitettavasti he eivät huomaa, että heidän oma argumenttinsa on pelkkä "Aukkojen Jumala", joka perustuu hienoimmillaan "ei vaihtoehtoja, vain Design tai naturalismi" ja yhdistetään tämä "emme tiedä miten voisi syntyä naturalistisesti". Vastakkain selittämättömässä on "aukkojen naturalismi" ja "aukkojen Jumala". Jos jommasta kummasta on pakko valita, aukkojen naturalismi voittaa, koska
1: se on vähemmän extraordinary, eli se vaatii yksinkertaisemman maailman: Jos vaihtoehtona on se että maailma on fysikaalinen tai että se on fysikaalinen+vielä jotain muuta, ensimmäinen on yksinkertaisempi, koska "muunlaisen" olemassaolon tulee olla aika erikoinen jotta se olisi yksinkertaisempi kuin sen olemassaolottomuus. Jos tälläinen rakenne sallittaisiin, se poistaisi koko todistustaakan käsitteen ja empiria voitaisiin korvata pelkällä nojatuolissa istumisella. Näkökanta on siis oikeastaan koko empiirisen menetelmän vastainen.
2: Toisekseen "aukkojen naturalismi" perustellaan induktion kautta siten että tunnetusta luonnollisista selityksistä johdetaan eitunnettuun ja tuntemattomaan alueeseen. Tämä taas on tieteessä aivan normaalitoiminto: Esimerkiksi jos mitataan sikojen syömisominaisuuksia eri rehuilla, ei tarvitse mitata jokaikistä sikaa jokaikisessä tilanteessa vaan tulokset yleistetään testiyksilöistä normaaleihin sikoihin. Laajemmassa määrin tämä toteutuu joka ikisen ilmiön kanssa. Joka ikinen luonnonilmiö on rakennettu induktion pohjalle. Tätä ei pidetä heikkoutena, eikä esimerkiksi kuun ensi kuun ratoja laskevaa pidetä "aukkojen radoittajana". Sen sijaan tätä pidetään välttämättömyytenä jotta mitään ilmiöitä voitaisiin ylipäätään tuntea ja mitään empiiristä tietoa voitaisiin rakentaa. ID:n versio taas vetoaa tuntemattomaan, eikä yleistä tunnetusta. Sille "ei voida selittää" on lopullinen vastaus. ID:läiset joutuvat itse asiassa hylkäämään induktion käsitteen, jotta kritiikki "aukkojen naturalismista" voisi mennä läpi.
3: ID vain väittää että luonnontieteet toimivat muualla "mutta ei tuossa." Perusteluna tälle ID:läiset väittävät että heidän juttujaan ei näy esimerkiksi heilureissa, koska ID ei vaikuta niissä vaan heiluri toimii luonnonlakien rajoissa. Tämä muuttuu hieman erikoiseksi, kun muistetaan että he vetoavat jatkuvasti siihen mien evoluutio ja muut tieteet syntyvät ateistejen ja islaminuskoisten käsissä samalla tavalla koska molemmilla on sama naturalismi käytössä. Miksi heilurin toiminnan kohdalla tulokset olisivat yhtään erilaisia? Siinäkin naturalistiset premissit ja metodimäärittelyt vaaditaan ja vain sen mukaisia tuloksia saadaan.
Näiden vuoksi "historiallinen syy" onkin yllättävästi vahvempi argumentti kuin miltä se saattaa näyttää. ID kun vain "eliminoi naturalismia kritisoimalla evoluutiota" eikä selitä mitä tämä "Design" tarkalleen ottaen on ja millä testillä se liitetään aineistoon, mikä testi falsifioisi designin yhteyden siihen aineistoon mitä sen väitetään selittävän, tavalla joka ei ole "Aukkojen Jumala" -tasoista falsifiointia, eli sellaista että falsifioidaan tietämättömyys ja löydetään se naturalistinen syy ilmiölle...
On loppupeleissä "hiusten halkomista" pähkäillä tässä kohdin siitä, johtuvatko luonnonlait pohjimmiltaan Suunnittelusta. Tosiasia on, että olipa niiden syy mikä tahansa, kukaan ei kyseenalaista niiden olemassaoloa. Naturalistiset lait ovat ja niiden olemassaolo on "niin selviö, kuin mikään asia tieteessä voi olla". Tässäkin kohdassa on huomioitava se, että vaikka älyn ja sen toiminnan olemassaolo on myös "selviö", ei ole lainkaan niin selviö, onko mikään siitä "einaturalistista". Voidaan suorastaan sanoa, että älyt, jotka tiedämme, redusoituvat siltä osin joilla niiden toiminnasta tiedämme, materiaalis-fysikaaliseen toimintaan,kuten aivotoimintaan = naturalistiseen "lakiin ja sattumaan", korrelaatioihin. Äly on siis vain "naturalistisen kokonaisuuden" ilmiö, jolloin sen väittäminen "naturalismin aluksi" on vähintään erikoinen, koska tältä pohjalta ajatellen väite luonnonlakejen älyllisestä lähteestä muuttuisi muotoon "naturalistiset lait tuottanut äly tarvitsisi taustalle naturalisminkaltaiset lait, joiden pohjalta se toimi". Muunlaisen väittämisen todistustaakka on siis nimenomaan sillä "muun väittäjillä". Jos joku sanoo, että "ID ei ota kantaa älyn luonnollisuuteen" voidaan vain ihmetellä, että "Mihin sitä naturalismin kritiikkiä sitten muka tarvitaan, kun eihän kannanotto naturalismiin ole silloin ollenkaan olennainen kysymys koko ID:n kannalta. Miksi siis siirtää maalitolppia?" Kysymys naturalismista joko on olennainen ID:lle, tai se ei ole sitä. Se ei voi vaihtaa kantaa kysymykseen "aina sen mukaan mikä sallii Design -teorian". Sellainen on objektiivisuusperiaatteen vastaista. Se on sitä "dogmaattisuutta".
Käytännön syy
Käytännön hyötyä saadaan -olipa tieto sitten matemaattista tai empiiristä- vasta,kun tietoa sovelletaan naturalistiseen ympäristöön.
Lisäksi naturalistinen tutkimus on osoittanut tehonsa tuottamalla runsaasti käytännössä havaittavia keksintöjä.
ID:llähän ei ole olemassa argumentteja, joilla jokin kohde voitaisiin todeta varmasti "eisuunnitelluksi". Se väittää että se kykenee todistamaan että jonkin takana "varmasti on Suunnittelua". Tämä tarkoittaa sitä, että se on tuomittu vähintään yhtä suureen "dogmaattisuuteen" kuin metodologinen naturalismi, joka ei todellakaan väitä että maailmassa ei olisi mitään Jumalallista. Sillä eihän "naturalistitkaan" sano muuta kuin että he eivät voi tietää että takana ei olisi mitään yliluonnollista, mutta että he voivat perustellusti tietää että jossain asiassa takana on jokin tietty luonnonilmiö. Aukkopaikoista he sanovat että he eivät "vielä tiedä" tai että "ei ole riittävää selitystä siitä, mikä". Jolloin voitaisiin sanoa että "naturalistikaan" ei sano muuta kuin että "voimme tietää että maailma tai sen osa toimii luonnollisen prosessin X kautta". Muusta, kuin "naturalistisista syistä" he eivät voi tietää. Metodit vaikuttaisivat "pinnallisesti" yhtä hyviltä", kunnes huomataan että luonnonlaeilla on "positiivinen määritelmä", eli tiedetään mitä laki ja sattuma ovat. Älykkään Suunnittelun "Designillä" tälläistä vastaavaa tarkkaa määritelmää ei ole. - Sehän määrittelee itseään lähinnä "samankaltaisuuden vaikutelman" pohjalta, kykenemättä erottamaan sitä onko samankaltaisuus näennäistä vai aktuaalista. Tai se määrittelee itsensä ainoastaa sen kautta mitä se ei ole, ts. "luonnonlakien puutteen" kautta. - Se ei myöskään ennusta samaan tapaan "mekanistisesti yksityiskohtia". Tämän vuoksi metodologinen naturalismi onkin havaittu tehokkaaksi tutkimusstrategiaksi, joka myös hyödyttää.
Yhteisöllinen syy
"-Why do the IDists insist that design is detectable regardless of whether a designer is corporeal or not?
-Because the IDists want to redefine science to include supernatural entities that are intrinsically unobservable.
-Hang on a minute, I thought that science only dealt with things that are observable or at least observble in principle.
-Don’t pay attention to the man behind the curtain!"
(Unknown)
Tiede, joka nojaa kielen ja todellisuuden väliseen suhteeseen, määrittelee itsensä. Tiede noudattaa tiettyjä sääntöjä, joita voidaan muuttaa vain rajoitetuin ehdoin. Kaikkia pelejä pelataan niiden omilla säännöillä. Miksi tiedeyhteisön ulkopuolisen tahon tulisi päättää näistä ehdoista?
Ainakin toistaiseksi tiedeyhteisön tavoitteina on se, että ilmiö selityksiä ilman yhtäkään mainintaa ihmeistä ja Jumalasta. Empiria katsotaan siten, että "etsitään ilmiöille luonnollinen selitys". Metodologinen naturalismi ei heistä rajoita tiedettä siksi että se on jättänyt pois kuvioista ihmeet ja Jumalan sekä muut havaitsemattomat ja testaamattomissa olevat mekanismit, vaan päinvastoin pitävät sitä että testaamattomuus ja yliluonnollisuus rajataan ulos keinona sille että jäljelle jää se, mitä ihminen taatusti ymmärtää ;
Tiedämme jopa sen että tiedeyhteisössä on ollut ja on edelleen useita uskonnollisia tutkijoita, kuten Faraday, Newton, Maxwell... jotka eivät ole nähneet eivätkä näe naturalismia "Jumalankieltona" tai "rajoittavana". Päinvastoin, kukaan heistä ei uskostaan huolimatta ole käyttänyt ihmettä tai muita ylinaturalistisia elementtejä missään kohtaa tieteellistä selitystään.
Tiedemaailmassa ei yksinkertaisesti kannateta ajatusta siitä että minkäänlaista tiedon lisäystä tapahtuisi turvautumalla yliluonnollisuuteen ; Ihmeet, keijut tontut menninkäiset, telepatia ja jumalat ovat elementtejä jossa ei ole mukana metodologista naturalismia eikä kukaan muu -paitsi ehkä näitä näkemyksiä tieteenä kauppaavat- valittavat, kun niitä ei kelpuuteta tieteellisiin julkaisuihin. Voi olla että tämä torjunta palautetaan ja heidän skeptisyytensä osoitetaan vääräksi, mutta tiedemaailman mukaan se ei tapahdu siten että kumotaan naturalismi, vaan siten että tehdään ihmeet, keijut tontut menninkäiset, telepatia tai Jumala naturalistiseksi ilmiöksi.
Objektiivisuuden syy
"The last point I'd like to make is that science really is not based upon "naturalism" at all, since "naturalism" is not "basic" either to philosophy or to science. "Naturalism" itself has to be based on other criteria, such as those involving observed "phenomena", our perceptual senses, and our understanding of logical and rational capacities to understand data coming from observation."
(Glen Davidson)
Toki kaikessa tieteessä nojataan joihinkin filosofisiin painolasteihin, mutta toisissa maailmankuvissa on enemmän filosofista painolastia kuin toisissa. Tiede ei itse asiassa nojaa juurikaan "filosofiaan" koska "naturalismi" nojaa enimmäkseen sille että havaitsemamme materiaalinen todellisuus on todella olemassa. Se ei väitä että sen ulkopuolella ei olisi mitään. Se ainoastaan rakentuu sille, että voimme mitata todellisuutta. Että esimerkiksi empiirisesti mitattu veden kiehuminen ja siihen liittyvät tapahtumat voidaan kartoittaa.
Itse asiassa se ei vaadi edes aistejen että voimme tehdä tämän riippumatta siitä, havaitsemmeko säännönmukaisesti väärin tai olemmeko unessa. Säännönmukaisuus on silti meille jollain lailla johdonmukainen.
Edes kreationistit eivät väitä että naturalismin tulokset gravitaation tai sähkömagnetismin laajassa alassa olisivat "huonoja". Samoin Intelligent Designin kannattajatkaan eivät suinkaan väitä että lakia ja sattumaa ei olisi olemassa. Hekään eivät siis kiistä että naturalismi ei tuottaisi toimivia tuloksia. Se ei ole mielipideasia. Ne eivät siis ole "maailmankuvasidonnaisia", koska käytännössä (ID)kreationistitkin ovat niiden olemassaolosta yhtä mieltä.
Älykkään Suunnittelun kanta "jos Jumala loi, tiede ei voisi selvittää sitä ja siksi olisi tärkeää tutkia myös Älyn kannalta" voidaan ohittaa merkityksettömänä, koska voisimme sanoa myös "Jos Suunnittelijalla olisi persoona, toimintatavat, luonne ja tavoitteet, Älykkääseen Suunnitteluun perustuva tiede ei voisi selvittää sitä, ja siksi olisi tärkeää tutkia asiaa Raelilaisten UFO -näkökannasta." Jälkimmäinen lause on merkityksetön, koska objektiivinen tapa tutkia sitä mitä UFOt sisältävät puuttuu. Siksi kysymys metodologian toimivuudesta periaatteessa on itse asiassa keskeisen tärkeää. Älykkään Suunnittelun tulisi siis ottaa itseään niskasta kiinni, lopettaa maailmankuvapuheet ja muuttaa oma näkemyksensä metodologisen naturalismin sattuman ja lain tapaisiksi objektiivisiksi asioiksi, jotka eivät enää ole maailmankuvasidonnaisia. Sillä siihen vetoaminen tarkoittaa sitä, että he eivät vieläkään ole nousseet maailmankuvien subjektiivisuudesta riittävästi kohti tieteen objektiivisuutta. Ja ainut tieteenfilosofian ja tieteen tapa on filosofisen taakan vähentäminen. Sitä joudutaan toki aina kantamaan, mutta parasta olisi kantaa sitä niin vähän kuin vain ikinä on mahdollista.
Naturalismia käytetään, koska se antaa melkoisen luotettavia tuloksia melkoisen objektiivisesti. Itse naturalistisen todellisuuden olemassaolo ei siis ole mielipideasia läheskään yhtä paljoa, kuin väite siitä onko yliluonnollista olemassa.
Metodologinen naturalismi, jota tieteessä sovelletaan on siis enemmän kuin maailmankuva. Aktiivisinkaan kreationisti ei mene hyppimään ikkunoista ja uhmaamaan gravitaatiota. Ja juuri tämä objektiivisuus on se syy "naturalismiin sitoutumiseen". Samoin kuin tietyt syyt johtavat "matemaattisiin sääntöihin sitoutumisen" matematiikassa. Naturalismin valitsemisen syy on sen "maailmankuvavapaus". Se antaa toimivia tuloksia, vaikka universumissa olisi yliluonnollistakin toimintaa. Sen sijaan einaturalistisilla metodejen toimivuus on täysin riippuvainen siitä että niiden "maailmankuvapremissi" on totta. Jos käyttää Raamattua kriteerinä, ei välttämättä tue valhetta, jos maailma on Raamatun Jumalan luoma ja Raamattu Jumalan henkeyttämä. Mutta jos ei, niin se tuottaa epäluotettavuutta systeemiin : Tällöin tulokset eivät ole kuin korkeintaan vahingossa totta. Ja ainut tapa, jolla voimme tarkkailla sitä, kumpi näistä vaihtoehdoista toteutuu, on ihmisen subjektiivinen usko asiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että sen hyväksyminen toisi mukaan selvästi riskiä, joka uhkaa pahimmillaan koko tiedonhankintaprosessin luotettavuutta. Metodologinen naturalismi taas toimii kaikkien mielestä tiedonhankintamenetelmänä, olipa Raamattu sitten Jumalan henkeyttämä tai ei.
Siksi tieteessä vaaditaan ID:läisiltä aivan yhtä objektiivista tapaa, jolla he voivat mitata todellisuutta. Sillä naturalismihan ei kiistä että haarukassa ei olisi "luonnonlain" ja "sattuman" lisäksi muita piikkejä, ainoastaan että niitä ei voida objektiivisesti lähestyä läheskään yhtä suurella objektiivisuudella kuin muita. Se ei siksi esimerkiksi tee ID:tä, eli väitä että "piikkejä on kolme: sattuma, laki ja äly". Missä tämä kolmipiikkinen taso testataan? Ei missään. Metodologisessa naturalismissa taas ei sen sijaan missään vaiheessa ole olettanut että "piikkejä olisi vain kaksi". Tämä on erittäin keskeinen ero. Sillä ID perustuu "luonnollisten syiden" karsimiseen, siihen että "maailma ei riitä".
Sillä jos tämän, eli objektiivisuuden, unohtaa, karsii itse asiassa perustan sellaisen tieteen tekemisen, jolla olisi mitään merkitystä; Tiede joka ei voi lähestyä objektiivisuutta, jää pelkäksi "oman arvovallan pönkittämiseksi". Tällöin tiede ei enää voi lainkaan lähestyä "totuuden karkeistamista/simulointia/selitysvoiman lisäystä", vaan sen jutut perustuisivat pelkkään maailmankuvaan sitoutumiseen, suostutteluun ja propagandaan, sekä oman arvovallan pönkittämiseen tiedeyhteisössä, jolla ei juurikaan ole tekemistä objektiivisen ja systemaattiseen tieteelliseen menetelmän kanssa.
Siksi GODDIDIT on tieteenpysäyttäjä, tutkimuksen estäjä ja tätä kautta tieteen ja tutkimuksen pahin vihollinen juuri sen takia että objektiiviset tavat edetä sen pohjalta puuttuvat. Koska heti kun (ID)kreationisti päättää että alkusolu, flagella, universumi, kambrin räjähdys ... ovat Suunnittelijan tai Jumalan aikaansaannosta, heillä ei ole mitään tapaa lähestyä ongelmaa.
Toki he voivat luulotella että heidän tieteensä "kriittinen osuus" on sitä, että yritetään etsiä naturalistinen selitys tapahtumalle, esimerkiksi tuottamalla RC:tä laboratoriossa. Mutta tämä on oikeasti naturalismia ja sen esittäminen vaatii sen tunnustamisen, että todistukselle on jotenkin olennaista se, että "naturalistista selitystä ei tunneta". Se vaatii sen tunnustamisen, että ainut periaatteessa tutkimuksen kautta kritiikille altis todiste joka heillä on, onkin pelkkää "argumentointia negaation kautta". Eli epätieteen tekemistä. Jos ainut kriittinen havainto voi olla naturalistisen selityksen löytyminen, ja että tämä on ainut tapa, jolla asiaa voidaan tutkia ylipäätään, se tarkoittaa sitä että olipa kyseessä naturalismi tai "muu", ainut, jota voidaan tehdä, on etsiä luonnollisia selityksiä. Tosin sillä erolla, että toisessa tapauksessa tutkimust voi ajan kanssa tuoda vain lisää selitystä, ja toisessa selitys koko ajan pienenee ja joutuu sovittautumaan yhä pienempiin aukkoihin.
Kun IDDIDIT tai GODDIDIT astuu mukaan kuvioihin, ei ole enää mitään tehtävissä. He eivät kykene toistamaan Jumalan tai Jumalan asiaan sekaantumista. Onko heillä metodia tutkia sitä kuinka se on Tehty tai mitä Motiiveja ja ilmiöitä siihen on liittynyt. Yksinkertaisesti kaikki keinot tutkia tätä tärkeää osa-aluetta puuttuvat. Eivätkä he edes yritä. Siksi "Aukkojen Jumala" on tieteen estäjä.
Näitä kyllä tutkitaan sen sijaan ahkerasti sellaisilla tieteenaloilla, joissa älyä havaitaan ja tunnistetaan ja tutkitaan. Historiassa on luonnollista ja normaalia vedota siihen miten jokin asia on tehty ja mitä tavoitteita siihen on liittynyt. CSI metsästää kysymyksiä sitä kuka teki, missä ja miten. Niin luonnossa kuin televisiossakin : Koska pääasia on selvittää onko kyseessä murha vai tappo, millä välineellä ja kuka on syyllinen.
Siksi oikea Design -tiede vaatisi jonkin objektiivisen tavan lähestyä ja tutkia myös tätä "einaturalistista" puolta. Siihen ei riitä tutkimus, joka nojaa ajatukselle "naturalismilla ei ainakaan vielä ole selitystä ilmiölle X". Jos objektiivinen tapa tutkia sitä, mitä ne "GOD/ID" & "DID" tarkoittavat, löytyy, se lakkaa olemasta virhepäätelmä. Mutta siihen asti se on juuri sitä.
Sillä objektiivisuuden "maailmankuvavapaus" tarkoittaa juuri sitä, missä naturalismi onnistuu; Ei vedota sellaisiin elementteihin, joihin vetoaminen vaatisi uskoa. Luonnonlait ovat olemassa sekä naturalisteista että teisteistä. Niiden löytyminen voidaan selvittää objektiivisesti. Sillä vaikka kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiinsä, heillä ei ole oikeutta omiin faktoihin.
Yhteenvetoa
"Religions are conclusions for which the facts of nature supply no major premises."
(Ambrose Bierce, "Collected Works",1912)
Tiedemaailma metodologisine naturalismeineen ei kiistä esimerkiksi Jumalan olemassaoloa, tai ole muutenkaan "ateistista", vaan sanoo pikemminkin että meillä ei tällä hetkellä ole menetelmää tutkia Jumalaa, eikä toisin sanoen anna syytä sille, miksi kaikkien pitäisi uskoa tähän. Tämä tietenkin jättää tilaa paitsi ateistisille, niin myös uskovaisille ajatuksille. Ongelma tämä on vain niille, jotka haluavat pakottaa muutkin elämään "joko - tai" -maailmassaan. Mutta heillekin tiede antaa mahdollisuuden: He voivat kehittää uusia tieteellisen tiedonhankintametodeja ja -keinoja.
Esimerkiksi 200 vuotta sitten tiedettä harrastaneen professorin näkökulmasta me näemme "yliluonnollisen tarkasti" esimerkiksi radioteleskoopeilla ja elektronimikroskoopilla. Näin ollen jos uskot että kummituksia, keijuja, tonttuja, UFOja, Jumalia... on ja ne piiloutuvat esimerkiksi "UV -säteilyn", "häiveteknologian" tai "korkeampien energiatasojen" avulla, ja keksit metodin jolla niistä saadaan kuvia, niin olet laajentanut tiedettä sellaiseen joka ennen on ollut "einaturalistista".
Mutta he eivät voi maailmankuvallisista syistä nimetä haluaamaansa osaa tuntemattomasta miksi haluavat ja väittää että sen sisältö tiedetään. Eivätkä he voi todistaa omaa kantaansa todeksi aktiivisellakaan vastustajien mollaamiskampanjalla.
Ehkä mielenkiintoisin ja erikoisin asia on kuitenkin se, että toisaalla "antievoluutikot" auliisti kertovat että evoluutio ei ole lainkaan luonnontiedettä. Ja toisaalla he sanovat että evoluutio on naturalismia ja siksi rajoittunutta. Kuitenkin kun naturalismi on nimenomaan luonnontieteen ainut metodi, se ei voi olla molempia samanaikaisesti. Antievoluutikoiden tulisi siksi ensin päättää onko evoluutio epäluonnontieteellinen(=epänaturalistinen) vai vastustavatko he luonnontiedettä (=naturalismia). He eivät voi saada molempia, se on sama kuin ratsastaisi kahdella aasilla jotka kulkevat eri suuntiin. Ennen kuin tästä päästään heidän keskuudessaan selvyyteen, näyttää siltä että he ovat jo ennalta tuominneet evoluution ja sovittavat "kritiikkinsä" aina kulloisenkin tilanteen mukaan. Heads - We win, tails - They lose -tyylinen kolikonheitto ei perustu "reilulle pelille", eli sille "molempien mahdollisuuksien puntaroimiselle."