Kreationistejen naturalismikritiikki:
"As Christians we know naturalism is false."
(William Dembski, "Mere Creation", sivu 14)
*"rajaa vaihtoehtoja": Rajaavuus on toivottava ominaisuus, sill� se mahdollistaa tehokkaampien ennusteiden tekemisen. Hyv� teoria selitt�� sit� miksi havaitsemme tiettyj� tapahtumia ja toisia emme.
*"Jokainen maailmankatsomus sis�lt�� n�kemyksi�,joita ei voi todistaa tieteen keinoin": T�m� on totta: Ei ole mahdollista tehd� teoriaa, jossa ei ole perusoletuksia. Naturalismissa n�m� perusoletukset on minimoitu -Kreationistit sen sijaan tarvitsevat toimivien universumin lakien lis�ksi ylim��r�isen Suunnittelijan. Naturalismi ei ota muihin seikkoihin kantaa -eli toimii samoin kuin kreationistit Suunnittelijan persoonansa kanssa. Naturalismi ei ole "materialistis-ateistinen" j�rjestelm�, vaan agnostinen, Suunnittelijan olemassaolottomuus ei ole sen oletus. Naturalismi voi perustua my�s teistiseen, esimerkiksi kristilliseen maailmankuvaan: T�ll�in mukaan Luoja
loi ihmisen kuvakseen, joka voi ymm�rt�� ja tutkia h�nen tekojaan. Naturalismi on keino tutkia mekanismeja ja s��nt�j�, joiden avulla t�m� on tekonsa suorittanut.
*"Naturalisti ei hyv�ksy yliluonnollista selityst�,vaikka parempia ei ole":Selitysmalli vaatisi edes jonkinlaista ennustuskyky�. Ominaisuuksiltaan rajaamaton yliluonnollinen entiteetti tai kaikkivaltias ei t�t� tee:ei siis ole mit��n vaihtoehtoista selitysmallia, joka pit�isi hyv�ksy�
*"Tieteen naturalistinen filosofia n�kyy siin�, ett� se pyrkii selitt�m��n asioita, joita se ei edes omasta m��ritelm�st��n k�sin voi selitt��." Emme pysty erottamaan tuntemattoman luonnonlain aikaansaannoksia sellaisesta jota mik��n luonnonlaki ei aiheuta. T�m�n seikan vuoksi kyseinen argumentti on pelkk� tutkimuksen kielt�minen tiet�m�tt�myyteen vedoten.
*"Naturalismi ajaa moraaliasiat tieteen ulkopuolelle":Haluammeko tosiaan tehd� uskonnot turhiksi ja antaa moraaliset kysymyksemme tiedeyhteis�n annettaviksi?
Lis�ksi olen el�nyt siin� k�sityksess�, ett� "Intelligent Design" on sit� mielt�, ett� Suunnittelijan tarkoitusta ei voida tiet��, joten sekin ajaa "moraaliasiat tieteen ulkopuolelle", jokaisen yksil�n "omaksi filosofiseksi kannaksi".
*"Lain l�yt�minen ei selit� oikeastaan mit��n". Niin, lain l�ytyminen tai l�ytym�tt�myys ei kerro mit��n siit� onko lainomaisuuden takana �ly vai ei. Mutta pelkk� lainomaisuus toimiikin selityksen� irrallaan t�st�; Tied�mme mit� lainomaisuus on. Se on relaatiota ja korrelaatiota : sis�lt�, jota voidaan k�sitell� esimerkiksi matematiikan keinoin. Se, ett� �ly tekee lakeja ja ett� uskovaiset tunkevat "aukkoihin", joihin lainomaista k�yt�st� ei tunneta, �ly� kertoo ainoastaan siit� miten "�lykk��t syyt" ovat k�yt�nn�ss� dogmi, josta ei haluta luopua. Naturalismi ei kuitenkaan varsinaisesti ota mit��n kantaa siihen ovatko lait �lykk��sti tehtyj� vai ei. Koska t�t� ei voida tutkia. Ainakin toistaiseksi voimme tutkia ja selvitt�� ainoastaan relaatioita ja korrelaatioita. Siksi naturalistinen tutkimus ei ota n�iden ulkopuolelle mit��n kantaa. Toisekseen tiedemaailma on t�ysin erimielinen siit� ett� lain l�ytyminen ei selitt�isi mit��n. Kun tieteess� l�ydet��n "kaavoja", kuten gravitaatiolle ja suhteellisuusteorialle, sit� pidet��n teorian ytimen� - my�s Newtonin mekaniikka kuvasi testattavia lakeja ja oli siksi tiedett�. Tieteen ennusteiksi rakentuvat nimenomaan lait ja todenn�k�isyydet (propabilistisetkin lait, kuten termodynamiikka, kertovat yll�tt�v�n paljon siit� kuinka kokeessa todenn�k�isesti k�y.) Jos tieteest� hyl�t��n lait, palataan aikaan ennen Galileita. Jos lainomaisuus ei selit� mit��n, sanotaan itse asiassa ett� s�hk�magnetismi ja gravitaatio eiv�t selitt�isi yht��n mit��n..
*"Tarvitsemme �lykk�it� syit� esimerkiksi murhatutkimuksessa". Murhajat eiv�t ole einaturalistisia, havaitsemattomia, toimijia. P�invastoin, etsimme �lyn j�tt�mi� s��nn�nmukaisuuksia. Jos jaottelu on "luonnolliset syyt" ja "�lykk��t syyt", ja "�lykk�it� syit�" ovat ne jotka eiv�t ole "naturalistisia", ovat ihmiset "luonnollisia syit�", sill� ihmiset voidaan havaita.