LAJIUTUMINEN

Lajiutumisesimerkit osoittavat, ett� lajirajat eiv�t ole selvi�. Lajiutumista tapahtuu eik� lajin v�li� voida pit�� esteen� (makro)evoluutiolle. Evoluutio vaatii,ett� n�in on.

Kuten er�s lajiutumista mahdottomana pit�nyt Jehovan Todistaja sanoi "Kenen kanssa se lajin ensimm�inen yksil� p��sisi lis��ntym��n?" : Jos lajiraja olisi "eksakti" t�rm�tt�isiin juuri Todistajan mainitsemaan ongelmaan - sumean rajan kanssa t�t� ongelmaa ei ole.

Koska lajeja on olemassa, ja evoluutio olettaa kaikille eli�ille yhteisen esi-is�n, on lajirajojen oltava sumeat. Sen sijaan useat kreationistit ovat sit� mielt�,ett� lajit on luotu erikseen ja perusryhm�t erikseen, mik� tarkoittaa sit�,ett� luomisen pohjaoletus on, ett� olisi helppoa m��ritt�� unviersaalisti perusryhm�/lajirajat. Koska evoluutio selitt�� t�m�n mielenkiintoisen seikan, ja luomisoppi selitt�� vain ad hoc on lajirajojen ep�selvyys samanaikaisesti luomisopille vakava ongelma ja on evoluutiolle tukeva todiste. Kreationistit keksiv�t olemattomia seini�, l�hinn� sen vuoksi ett� he eiv�t kaikissa asioissa osaa biologian perusteitakaan. N�in esimerkiksi Casey Luskin v�itt�� ett� kromosomifuusiot aikaansaisivat aina hedelm�tt�myytt�. N�in ei kuitenkaan ole.

*Metson ja teeri risteytyv�t kesken��n. J�lkel�inen,korpimetso, on lis��ntymiskyvyt�n.

*Harmaahylje ja norppa ovat lajiutuneet eri lajeiksi: Norppa on eriytynyt nelj�ksi alalajiksi: Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis),laatokannorppa (P. h. ladogensis),it�merennorppa (P. h. botnica) ja j��merennorppa (P. h. hispida).
Harmaahylkeest� eli hallista tavataan kolme erillist� kantaa: L�nsi-Atlantin kanta, It�-Atlantin kanta sek� It�meren kanta.

*Valkoinen suopuhveli ja jokipuhveli voivat lis��nty� ja tuottaa elinvoimaisia j�lkel�isi�,vaikka emot omaavat eri m��r�n kromosomeja.

*Amerikkalaisen leopardisammakon pohjoinen ei saa elinkelpoisia j�lkelaisi� edes 1.sukupolvessa etel�isen muotonsa kanssa. Ne kuuluvat siis eri lajiin. Niiden v�lill� on kuitenkin katkeamaton sarja v�limuotoja, joista jokainen risteytyy naapurinsa kanssa: t�ten ne olisivat saman lajin eri rotuja.

*Sudet ja koirat saavat kesken��n lis��ntymiskykyisi� j�lkel�isi�. Silti koirarotujenkin kesken on jo havaittavissa lis��ntymisvaikeuksia: pienirotuista naarasta ja suurirotuista urosta ei voida lis��nnytt�� kesken��n ilman suuria vaikeuksia raskaudessa ja etenkin synnytyksess�.

*Rusakko ja mets�j�nis voivat lis��nty� kesken��n, j�lkel�inen on steriili.

*Mets�myyr� ja punamyyr� voivat lis��nty� kesken��n. Jos j�lkel�inen on koiras,on se lis��ntymiskyvyt�n. Jos j�lkel�inen on naaras,voi se lis��nty� normaalisti sek� punamyyr�-,kuin mets�myyr�urosten kanssa.

*Lumikko ja isolumikko lis�ntyv�t kesken��n: Lumikko vaihtaa talviturkin,isolumikko ei. Alalajien populaatioiden alueet rajautuvat sen mukaan esiintyyk� alueella lunta.

*Eurooppalainen Talitiaisrotu vaihtuu Persiassa etel�-aasialaiseksi roduksi ja t�m� taas Etel�-Kiinassa kiinalaiseksi. Mutta Amurin varsilla eurooppalainen ja kiinalainen rotu el�v�t rinnan risteytym�tt�, kuin erilliset lajit ainakin.

*Varis ja nokivaris ovat toistensa alalajeja. Kuitenkin niin,ett� v�limuotopoikaset p�rj��v�t huonommin kuin kumpikaan emolajeistaan erikseen.

*Miekkapyrst� ja platy risteytyv�t kotiakvaarioissakin. Poikaset steriilej�.

*Hevonen ja aasi pystyv�t tuottamaan j�lkel�isi�,muuleja. Muulit eiv�t yleens� pysty lis��ntym��n, mutta poikkeuksiakin on l�ytynyt. Asiaa vaikeuttaa hevosten 64 kromosomia ja aasien 62 kromosomia. Muulilla kromosomeja on 63.

*Aasi voi risteyty� seepran kanssa, jolloin j�lkel�st� kutsutaan sebrioidiksi. My�s hevonen voi risteyty� seepran kanssa. On my�s huomioitavaa,ett� "hevosen sukuiset el�imet" eiv�t luonnostaan risteydy kesken��n,vaan risteymien syntyminen vaatii aina ihmisen sekaantumista asiaan.

*Villisika,Sika ja minipossu saavat kesken��n lis��ntymiskykyisi� j�lkel�isi�. Koko ja k�yt�serot kuitenkin aiheuttavat minipossun ja villisian lis��ntymiselle vaikeuksia.
Mutaatio villisian geeniss� IGF2(insuliininkaltainen kasvutekij�)selitt�� suurimman osan sian ja villisian v�lisist� eroista. Mutaatio sian kasvun s��telyss� taas on johtanut minipossun syntyyn.

*Mets�peura ja poro kuuluvat samaan lajiin. Ainoastaan rotujen el�minen eri ymp�rist�iss� on lis��ntymisen esteen�.

*S�rki ja lahna voivat risteyty�. S�rkilahnan elinkyky ja lis��ntymiskyky ovat heikentyneet,mutta ovat lis��ntymiskykyisi�.

*Leijona ja tiikeri voivat saada kesken��n j�ttil�ism�isen kokoisia,steriilej� j�lkel�isi�. Leijona ja tiikeri asuvat luonnossa eri mantereilla.

*Hedelm�k�rp�nen "Rhagoletis pomonella" lajiutuu parhaillaan kahtia orapihlajissa ja omenapuissa el�viin lajeihin.

*Oahun el�intarhasta 1916 karannut wallabipariskunta on nykyisen Havaijilaisen wallabikannan esivanhemmat. Havaijin wallabit ovat nyt eri lajia kuin Australialaiset sukulaisensa ja ne pystyv�t sy�m��n paikallisia kasveja, jotka ovat myrkyllisi� kantamuodolle.

*Uusi laji,F�rsaarten kotihiiri syntyi alle 250 vuodessa.

*Chigagon alueen villihiiret(white footed mice) muuntunut geneettisesti dramaattisesti Chicagon alueella vain 150 vuoden aikana. Uusi kanta ei pysty tuottamaan lis��ntymiskykyisi� j�lkel�isi� vanhan kannan kanssa.

*William Rice tutkijaporukkansa kanssa loi uuden hedelm�k�rp�slajin ja vain 29 sukupolvessa. Hedelm�k�rp�seten sukupuoli m��r�ytyy samoin kuin ihmisill�kin. (ei kuten ampiaisilla.) Hedelm�k�rp�sill�(kuten ihmisill�kin my�s) siemennesteess� on my�s geenien tuottamia proteiineja. N�it� geenej� tuottaa Y-kromosomi. Hedelm�k�rp�seten pariutuessa proteiinit tunkeutuvat verenkiertoon ja sit� kautta mm. aivoihin. Siell� ne v�hent�v�t naaraan seksuaalista halukkuutta ja ja lis�� munasolun irtoamisen todenn�k�isyytt�:
*Rice otti erilleen yhden kannan,jolle ei tehnyt mit��n.
*Rice otti erilleen toisen kannan:
Vain jonka koiraat tuottivat vahvimpia proteiineja.
lis��ntyiv�t niiden naaraiden kanssa,jotka sietiv�t paremmin proteiineja.
Yhdistettyn� erillisen kannan kanssa tapahtui seuraavaa:
-"Kehitetyt" koiraat tuottivat niin vahvoja proteiineja,ett� naaras siihen kuoli. (koiraiden proteiineissa ei "resessiivisi� ominaisuuksia", olihan kyseess� Y-kromosomi)
-"kehitettyihin" naaraisiin ei "normaalikannan" proteiinit vaikuttanut lainkaan.
->Tappavaa proteiinia ei voinut esiinty� aluksi, on siis kehittynyt kokeen aikana. Muutos kyseisess� proteiinissa johti lajiutumiseen=Uusi kanta ei saa j�lkel�isi� kuin kesken��n.

*Keminmaan Laurilassa 27.4.2004 n�hty haarahaukkoihin kuuluva lintu ei mit� ilmeisimmin ollutkaan isohaarahaukka. T�h�n johtop��telm��n tuli Euroopan johtava petolintujen m��ritykseen perehtynyt Dick Forsman tutustuttuaan linnusta otettuihin valokuviin. Linnun todellinen identiteetti j��nee kuitenkin arvoitukseksi - ainakin toistaiseksi. Forman pit�� lintua todenn�k�isimmin isohaarahaukan ja haarahaukan risteym�n� ja toisena, v�hemm�n todenn�k�isen� vaihtoehtona "punaista" haarahaukkaa.

*Lontoon metrotunneleita alettiin kaivaa 1800-luvun puoliv�liss�. Huomattiin,ett� tunneleihin oli "muuttanut" joitakin Culex pipiens -hyttysi�. N�ist� pioneereista kehittyi tunneleissa nykyisin mellastavat Culex molestus -hyttyset, jotka eiv�t en�� lis��nny C.pipiensien kanssa.

*Punasuden luokittelusta ja evoluutiohistoriasta kiistell��n: On olemassa kolme p��hypoteesia: punasusi on harmaasuden alalaji,punasusi on harmaasuden ja kojootin esi-is�,punasusi on oma, harmaasuden ja kojootin risteym�n� syntynyt lajinsa,punasusi on harmaasuden ja kojootin hybridikanta punasuitta ei voida laskea omaksi lajikseen koska se risteytyy kojootin kanssa.

*1986 havaittiin tarkoissa ja perusteellisissa risteytyskokeissa,ett� Korsikan saarella el�v� perhoslaji Papillo hospiton ja Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa el�v� Papilio machon pit�isi oikeastaan lukea samaan lajiin kuuluviksi. Lajiutuminen on edennyt niin pitk�lle, ett� risteytyminen onnistui vain suurin vaivoin.

*Lajipari harmaalokki-selk�lokki esiintyv�t molemmat Suomessakin. Lajien risteytymisen est�� ulkon�k�, ekologinen lokero,sek� ennenkaikkea erot pariutumisajoissa soidink�ytt�ytymisess�. Risteytettyn� n�iden j�lkel�iset ovat kuitenkin lis��ntymiskykyisi�.

*Vuonna 1900 Lontoon kasvitieteellisess� puutarhassa havaittiin esikko, jonka arveltiin olevan risteytym�. My�hemmin havaittiin mutantti, joka ei risteytynyt vanhempiensa kanssa. Annettiin nimeksi Primula kewensis.

*Ihminenkin on tuottanut uusia lajeja keinotekoisesti. Esimerkiksi 1920 NL:ssa aikaansaatu retiisikaali.

*Luonnossa syntyy lajeja my�s ilman ihmisen puuttumista. Esimerkkin� karheapillike,joka syntyi kromosomiston kahdentuessa t�m� on my�s osoitettu kokeellisesti.

*Marskihein� ,Englannissa 1800-luvun lopulla syntynyt uusi kasvilaji. Amerikasta S. Alternifloraa kulkeutui 1800-luvulla Isoon-Britanniaan jossa se yhdistyi hybridiksi S.Townsendii S.Maritiman kanssa. T�m� hybridi on kuitenkin normaalisti steriili. tapahtui spontaani kahdentuminen ja muodostui uusi,kromosomiluvultaan kaksinkertainen,ei-steriili laji.
Lajin synty on keinotekoisestikin voitu toistaa k�sittelem�ll� S. Townsendiit� kolkisiinilla.
My�s kasvikokoelmat todistavat tapahtuman.

*Lumik�rh� 'Fargesioides' on Jaltalla vuonna 1956 syntynyt lajihybridi. Kasvuvoima tullee toiselta vanhemmalta(C.vitalba) ja komea kukinta toiselta(C.potaninii)

*v1714 tuotiin Eurooppaan Chilest� intiaanien viljelem�� chilenmansikkaa. Se risteytyi virginianmansikan kanssa.

*Tetraploidiset kasvilajit "Tragopogon mirus" ja "Tragopogon miscellus" ovat todistettavasti syntyneet (allopolyploidisesti) viitisenkymmenta vuotta sitten. Tapahtuma havainnoitiin paikan p��ll�.

PUOLIKKAAT EL�IMET

V�limuoto-olentoja,jotka osoittavat,ett� evoluutiota ja muuntelua tapahtuu t�n�kin p�iv�n�. Kreationistien mielest� n�iden pit�isi omata "puolikkaita elimi�" tai muuta ihmeellist�. T�ll�inen puolikas elin ei edes olisi evoluutioteorian mukainen: Sen sijaan evoluutiossa oletetaan yksinkertaisempia rakenteita, jotka t�ysin toimivia. Evoluutio olettaa sarjan toimivia elimi�, ilman ett� olisi ainuttakaan puolikasta elint�. Osoitan n�ill� esimerkeill�, ett� "yksinkertaisemmatkin v�limuodot" elimiss� ja rakenteissa voivat hyvin olla toimivia.


*Liejury�mij�: Sammakon ja kalan v�limuoto. On todenn�k�inen reliktilaji,joka on s�ilynyt koska se on kilpailukykyinen omassa ekologisessa lokerossaan.(Viel� astetta kidusmaisempi keuhko: Labyrinttikaloilla(mm.taistelukala)on kidusten lis�ksi labyrinttim�inen elin hengitt�miseen. Kalat pystyv�t t�ll� elimell��n hengitt�m��n ilmakeh�st� happea. Labyrinttielin on kehittynyt sopeutumana:mahdollistaa el�m�n melko hapetomissa vesiss�.)

*Schindleria brevipinguis-kala on alkuselk�j�nteisen ja kalan v�limuoto: parin kuukauden el�m�ns� aikana se kasvaa 7-9mm mittaiseksi,sill� ei ole ollenkaan suomuja.

*Hylkeet ovat selv�sti maael�imen ja vesiel�imen v�limuoto. Pesiv�t maalla,liikkuu huonosti maalla. Hengitt�v�t ilmaa,vaikka el�� suurimman osan elostaan vedess�.

*Valaat:Selv�sti meriel�m��n hyvin sopeutuneita maael�imi�. Siit� ihana evoluution esimerkki,ett� on l�ydetty v�limuotofossiileja. Astetta enemm�n vesiel�imi� kuin edell� mainitut hylkeet. Joskus nyky��nkin valailla tapahtuu mutaatio jonka kautta niille kasvavat jalan luut.

*Vesiliskot. Lasketaan sammakkoel�imiksi. Ulkon��lt��n kuitenkin ja hyvin liskojen n�k�isi�. Sammakkomainen iho,ei liskojen keratinisoitunutta epiteelikerrosta.

*Liito-orava: Selv�sti erilaistunut pitk�lle hyppivist� oravista. Nahkapoimu pident�nyt hyppyj�.

*Lepakko: Lent�vi� nis�kk�it�.

*Hoazin: Tunnettaan my�s nimill� "t�yht�kana" ja "haisulintu". Omaa paljon liskolinnun erikoisia piirteit�,esimerkiksi kynnet siipien p�iss�. Niill� on samanlainen rintalasta kuin liskolinnulla. Laji ei ole my�sk��n kovin hyv� lent�j�.

*Vaskitsa: Jalaton lisko.

*Q(beta)virus: Ei tarvitse jakaantumiseensa solun aineenvaihduntaa. Sille riitt�� liemi,jossa on sen tarvitsemia kemiallisia aineita. Eli on jonkinlainen viruksen ja el�v�n solun v�limuoto. Spiegelmann halusi tehd� yksinkertaisimman kahdentujan. H�n otti l�ht�kohdaksi Q beta viruksen. Yksinkertaitamalla(valintapaine)saatiin aikaan 220 em�ksen k��pi�perim�ll� varustettu kahdentuja, ns."Spiegelmannin hirvi�".

*Nosiko Okamoton ja Isao Inouyen tutkima yksisoluinen Hatena -siimaeli� on aluksi v�rit�n peto, joka saalistaa muita yksisoluisia eli�it�. Jos se pyydyst�� Nephroselmis -lahkon yksisoluisen lev�n, muuttuu se vihre�ksi ja muuttuu pedosta fotosynteesin kautta el�v�ksi. Jakautuessaan lev�osakas ei jakaudu, jolloin uusi yksil� on j�lleen v�rit�n peto. Symbioosissa el�v�t lajit osoittavat endosymbioositeorian mahdolliseksi ja toimivaksi.

ONNISTUNEITA LAJIUTUMISKOKEITA

Ahearn, J. N.(1980)"Evolution of behavioral reproductive isolation in a laboratory stock of Drosophila silvestris."
Barton, N. H., J. S. Jones and J. Mallet.(1988)"No barriers to speciation."
Baum, D.(1992)"Phylogenetic species concepts. Trends in Ecology and Evolution."
Boraas, M. E.(1983)"Predator induced evolution in chemostat culture."
Breeuwer, J. A. J. and J. H. Werren.(1990)"Microorganisms associated with chromosome destruction and reproductive isolation between two insect species."
Budd, A. F. and B. D. Mishler.(1990)"Species and evolution in clonal organisms -- a summary and discussion."
Bullini, L. and G. Nascetti.(1990)"Speciation by hybridization in phasmids and other insects."
Butters, F. K.(1941)"Hybrid Woodsias in Minnesota."
Butters, F. K. and R. M. Tryon, jr.(1948)"A fertile mutant of a Woodsia hybrid."
Brock, T. D. and M. T. Madigan.(1988) "Biology of Microorganisms."
Callaghan, C. A.(1987)"Instances of observed speciation."
Castenholz, R. W.(1992)"Species usage, concept, and evolution in the cyanobacteria (blue-green algae)."
Clausen, J., D. D. Keck and W. M. Hiesey.(1945)"Experimental studies on the nature of species. II. Plant evolution through amphiploidy and autoploidy, with examples from the Madiinae."
Cracraft, J. (1989)"Speciation and its ontology: the empirical consequences of alternative species concepts for understanding patterns and processes of differentiation."
In Otte, E. and J. A. Endler [eds.]"Speciation and its consequences."
Craig, T. P., J. K. Itami, W. G. Abrahamson and J. D. Horner.(1993)"Behavioral evidence for host-race fromation in Eurosta solidaginis."
Cronquist, A.(1978)"Once again, what is a species? Biosystematics in agriculture."
Cronquist, A.(1988)"The evolution and classification of flowering plants (2nd edition)."
Crossley, S. A.(1974)"Changes in mating behavior produced by selection for ethological isolation between ebony and vestigial mutants of Drosophilia melanogaster."
de Oliveira, A. K. and A. R. Cordeiro.(1980)"Adaptation of Drosophila willistoni experimental populations to extreme pH medium. II. Development of incipient reproductive isolation."
de Queiroz, K. and M. Donoghue(1988)"Phylogenetic systematics and the species problem."
de Queiroz, K. and M. Donoghue(1990)"Phylogenetic systematics and species revisited."
de Vries, H.(1905)"Species and varieties, their origin by mutation."
de Wet, J. M. J.(1971)"Polyploidy and evolution in plants."
del Solar, E.(1966)"Sexual isolation caused by selection for positive and negative phototaxis and geotaxis in Drosophila pseudoobscura."
Digby, L.(1912)"The cytology of Primula kewensis and of other related Primula hybrids."
Dobzhansky, T.(1937)"Genetics and the origin of species."
Dobzhansky, T.(1951)"Genetics and the origin of species (3rd edition)."
Dobzhansky, T. and O. Pavlovsky(1971)"Experimentally created incipient species of Drosophila."
Dobzhansky, T.(1972)"Species of Drosophila: new excitement in an old field."
Dodd, D. M. B.(1989)"Reproductive isolation as a consequence of adaptive divergence in Drosophila melanogaster."
Dodd, D. M. B. and J. R. Powell(1985)"Founder-flush speciation: an update of experimental results with Drosophila."
Donoghue, M. J.(1985)"A critique of the biological species concept and recommendations for a phylogenetic alternative."
Du Rietz, G. E.(1930)"The fundamental units of biological taxonomy."
Ehrman, E.(1971)"Natural selection for the origin of reproductive isolation."
Ehrman, E.(1973)"More on natural selection for the origin of reproductive isolation."
Feder, J. L., C. A. Chilcote and G. L. Bush(1988)"Genetic differentiation between sympatric host races of the apple maggot fly, Rhagoletis pomonella."
Feder, J. L. and G. L. Bush(1989)"A field test of differential host-plant usage between two sibling species of Rhagoletis pomonella fruit flies (Diptera:Tephritidae) and its consequences for sympatric models of speciation."
Frandsen, K. J.(1943)"The experimental formation of Brassica juncea Czern. et Coss.
Frandsen, K. J.(1947)"The experimental formation of Brassica napus L. var. oleifera DC and Brassica carinata Braun."
Galiana, A., A. Moya and F. J. Alaya(1993)"Founder-flush speciation in Drosophila pseudoobscura: a large scale experiment."
Gottleib, L. D.(1973)"Genetic differentiation, sympatric speciation, and the origin of a diploid species of Stephanomeira."
Halliburton, R. and G. A. E. Gall.(1981)"Disruptive selection and assortative mating in Tribolium castaneum."
Hurd, L. E., and R. M. Eisenberg(1975)"Divergent selection for geotactic response and evolution of reproductive isolation in sympatric and allopatric populations of houseflies.
Karpchenko, G. D.(1927)"Polyploid hybrids of Raphanus sativus L. X Brassica oleraceae"
Karpchenko, G. D.(1928)"Polyploid hybrids of Raphanus sativus L. X Brassica oleraceae."
Kilias, G., S. N. Alahiotis and M. Delecanos(1980)"A multifactorial investigation of speciation theory using Drosophila melanogaster."
Knight, G. R., A. Robertson and C. H. Waddington(1956)"Selection for sexual isolation within a species."
Koopman, K. F.(1950)"Natural selection for reproductive isolation between Drosophila pseudoobscura and Drosophila persimilis."
Levin, D. A.(1979)"The nature of plant species."
Lokki, J. and A. Saura.(1980)"Polyploidy in insect evolution."
Macnair, M. R. and P. Christie(1983)"Reproductive isolation as a pleiotropic effect of copper tolerance in Mimulus guttatus."
Manhart, J. R. and R. M. McCourt(1992)"Molecular data and species concepts in the algae."
Mayr, E.(1942)"Systematics and the origin of species from the viewpoint of a zoologist."
Mayr, E.(1982)"The growth of biological thought: diversity, evolution and inheritance."
MA. McCourt, R. M. and R. W. Hoshaw(1990)"Noncorrespondence of breeding groups, morphology and monophyletic groups in Spirogyra (Zygnemataceae; Chlorophyta) and the application of species concepts."
McPheron, B. A., D. C. Smith and S. H. Berlocher(1988)"Genetic differentiation between host races of Rhagoletis pomonella."
Meffert, L. M. and E. H. Bryant(1991)"Mating propensity and courtship behavior in serially bottlenecked lines of the housefly."
Mishler, B. D.(1985)"The morphological, developmental and phylogenetic basis of species concepts in the bryophytes."
Mishler, B. D. and M. J. Donoghue(1982)"Species concepts: a case for pluralism."
Muntzing, A.(1932)"Cytogenetic investigations on the synthetic Galeopsis tetrahit."
Nelson, G.(1989)"Cladistics and evolutionary models."
Newton, W. C. F. and C. Pellew.(1929)"Primula kewensis and its derivatives."
Otte, E. and J. A. Endler (eds.)(1989)"Speciation and its consequences."
Owenby, M.(1950)"Natural hybridization and amphiploidy in the genus Tragopogon."
Pasterniani, E.(1969)"Selection for reproductive isolation between two populations of maize."
Powell, J. R.(1978)"The founder-flush speciation theory: an experimental approach."
Rabe, E. W. and C. H. Haufler(1992)"Incipient polyploid speciation in the maidenhair fern (Adiantum pedatum, adiantaceae)"
Rice, W. R.(1985)"Disruptive selection on habitat preference and the evolution of reproductive isolation: an exploratory experiment."
Rice, W. R. and E. E. Hostert(1993)"Laboratory experiments on speciation: What have we learned in forty years?"
Rice, W. R. and G. W. Salt(1988)"Speciation via disruptive selection on habitat preference: experimental evidence."
Rice, W. R. and G. W. Salt(1990)"The evolution of reproductive isolation as a correlated character under sympatric conditions: experimental evidence."
Ringo, J., D. Wood, R. Rockwell, and H. Dowse(1989)"An experiment testing two hypotheses of speciation."
Schluter, D. and L. M. Nagel(1995)"Parallel speciation by natural selection."
Shikano, S., L. S. Luckinbill and Y. Kurihara(1990)"Changes of traits in a bacterial population associated with protozoal predation."
Smith, D. C.(1988)"Heritable divergence of Rhagoletis pomonella host races by seasonal asynchrony."
Soans, A. B., D. Pimentel and J. S. Soans(1974)"Evolution of reproductive isolation in allopatric and sympatric populations."
Sokal, R. R. and T. J. Crovello(1970)"The biological species concept: a critical evaluation."
Soltis, D. E. and P. S. Soltis(1989)"Allopolyploid speciation in Tragopogon: Insights from chloroplast DNA."
Stuessy, T. F.(1990)"Plant taxonomy."
Thoday, J. M. and J. B. Gibson(1962)"Isolation by disruptive selection."
Thoday, J. M. and J. B. Gibson(1970)"The probability of isolation by disruptive selection."
Thompson, J. N.(1987)"Symbiont-induced speciation."
Vrijenhoek, R. C.(1994)"Unisexual fish: Model systems for studying ecology and evolution."
Waring, G. L., W. G. Abrahamson and D. J. Howard(1990)"Genetic differentiation in the gall former Eurosta solidaginis (Diptera:Tephritidae) along host plant lines."
Weinberg, J. R., V. R. Starczak and P. Jora.(1992)"Evidence for rapid speciation following a founder event in the laboratory."
Wood, A. M. and T. Leatham(1992)"The species concept in phytoplankton ecology."
Yen, J. H. and A. R. Barr(1971)"New hypotheses of the cause of cytoplasmic incompatability in Culex pipiens L."
Hosted by www.Geocities.ws

1