Kontingenssi"by intelligence I mean the power and facility to choose between options–this coincides with the Latin etymology of “intelligence,” namely, “to choose between”"
(Dembski, "Intelligent Design Coming Clean")
Kontingenssi tarkoittaa välttämättömyydestä erottuvaa satunnaista:
Useasta kilpailevasta "mahdollisesta vaihtoehdosta" tapahtuvaa aktualisoitumista. Dembski on pyrkinyt erottamaan "naturalistisen" ja "älykkään" toisistaan käyttämällä kontingenssia hyväkseen määrittelemällä "Intelligent Design" -kirjassaan Suunnittelijan "tekijäksi joka valitsee vaihtoehtojen välistä". Dembskin mukaan valinta voidaan havaita "kontingenssina" ; Hänen mukaansa luonnolliset prosessit voivat tuottaa kontingenssia mutta ei suunnattua kontingenssia("directed contingency"). Suunnatun kontingenssin hän on määritellyt "The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities" -kirjassaan sivulla 63-64 seuraavasti:
"Actualization and exclusion together guarantee that we are dealing with contingency. Specification guarantees we are dealing with a directed contingency. The Actualization-Exclusion-Specification triad is therefore precisely what we need to identify choice and therewith intelligent agency."
Wesley Elsberry on todistanut että Dembksin tämä määritelmä koskee evoluutiota:
"That is, the process of natural selection fits the triad listed. Actualization - heritable variation arises. Exclusion - some heritable variations lead to differential reproductive success, so that some heritable variation increases in representation and other heritable variation decreases in representation in the population. Specification - environmental conditions specify which variations are preferred, and thus yields directed contingency."
Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että evoluutio olisi Dembskin määritelmän mukaan älykäs toimija. Tämä on täydellisessä ristiriidassa sen Dembskin näkemyksen mukaan, jossa vastakkain olisivat "luonnolliset syyt" ja "älykkäät syyt", ja että ID nojaa siihen että nämä voidaan erottaa toisistaan, koska Dembskin määritelmän ja tunnistusmetodin puitteissa evoluutio on sekä "luonnollinen syy" että "älykäs syy".
Ongelmana ei ole se, että Dembski "selittää kontingenssilla" - tieteissä, esim. kvanttifysiikassa, tilastotieteessä -ja kuten huomasimme- evoluution mutaatioprosessissa, kontingenssi on olennainen osa selitysprosessia. Ongelma on siinä, että Dembski liittää kontingenssiin jotain, joka siihen ei "perustellusti" kuulu ; Intelligent Design ei itse asiassa selitä kontingenssilla, vaan liittää "ad hoc" määrittelyllä siihen jotain, jonka väittää selittävän sen, minkä jo itse kontingenssi selittää.
Nyt aina kun löydämme ohjattua kontingenssia perimästä, joudumme tilanteeseen, jossa meillä on seuraavat vaihtoehdot:
1:Takana evoluutio, ilman älyä.
2:Takana Älykäs Suunnittelija, ilman evoluutiota.
3:Takana evoluutio, ja luonnonvalinnan takana älykäs "luonnonvalitsija".
Toisin sanoen "ohjattu kontingenssi" ei tuo mitään selvyyttä "evoluutiolla vai Suunnittelulla" -kysymykseen eikä erota "aktuaalista Suunnittelua" pelkästään "Suunnittelun näköisestä" eikä edes eliminoi luonnollisia syitä pois. Tilanne on Älykkään Suunnittelun kannalta siis sama, kuin mitä se oli ennen "ohjatun kontingenssin" määrittelemistä. Määritelmä on siis kauniisti sanoen merkityksetön, turha.
Näinpä "ohjatun kontingenssin" väittäminen älyllisperäiseksi on verrattavissa siihen että olisi "älykäs työntäjä" -teoria, joka väittäisi että rakkaudellinen Jumala työntää ilmakehää ja ihmisiä kohti maan pintaa - näin mahdollistaen elämän maan päällä aktiivisella toiminnallaan - ja tämän jälkeen väittäisi että luonnontieteilijätkin selittävät gravitaatiolla tapahtumia.
Tosin Vastaavanlaista "selittämistä" edustaa myös ns. "sarjamalli". Sarjamalli tarkoittaa Suunnittelijan "rakennussuunnitelmaa", joka voidaan esittää esimerkiksi muodossa "suuret linjat samanlaisia ja pienissä improvisaatiota". Kun testataan sarjamallia, testataan pelkkää sarjamallia, mutta ei testata lainkaan sitä premissiä Suunnittelijasta - se liitetään sarjamalliin oletuksella, jota ei testata. Eli etsitään piirre, ja liitetään siihen Suunnittelija ad hoc. Ja sitten testataan päteekö piirre, ja jos piirre ei sovi, keksitään toinen ja liitetään siihen Suunnittelija ad hoc. Ja kun tiedämme, että Suunnittelussa samanlaisuus tarkoittaa osien uusiokäyttöä ja erilaisuus improvisointia, havaitemme, että mikä tahansa tilanne voidaan kuvata sarjamallilla, emme koskaan aseta Suunnittelijaa kyseenalaiseksi, ainoastaan senhetkisen sarjamallin; Suunnittelun kannattajat toisin sanoen ottavat falsifioimattomissa olevan väitteen ja liittävät sen havaintoihin(joka on aina mahdollista, kun ei voida falsifioida) ja riemuitsevat sitten että Suunnittelu on todistettu, kun havainnot eivät ole ristiriitaisia...
Toki he syyttävät "naturalisteja" samasta, mutta he liittävät tilanteeseen naturalisteja enemmän premissejä. (Vertaa älykäs työntäjä ja gravitaatio)
Toki sama koskee baraminologiaakin; kreationistit tutkivat mitkä lajit lisääntyvät keskenään ja mallintavat näin baramiinien rajoja, mutta samalla eivät lainkaan testaa itse baramiiniteoriaa, joka ei ole väite siitä voivatko kaikki eläimet lisääntyä keskenään vai eivät, vaan väite siitä että kaikilla eliöillä ei ole yhteistä esi - isää.
Evoluutio selviää ongelmasta yksinkertaisesti sillä että Evoluutio on yhtä kuin prosessinsa, ID:n äly taas on "jotain enemmän", jotain jota ei voi esittää mekanistisen naturalistisesti. Kun Dembski määrittelee Älyn "ohjatuksi kontingenssiksi", ja esittää puheet Älyn ja Suunnittelun luonteesta "yksilön filosofiaksi", niin olen valmis hyväksymään "Älykkään Suunnittelun" tieteelliseksi hypoteesiksi ; Dembskin oman määritelmän mukaan olemme osoittaneet evoluution ID -teoriaksi, eikä "älykkyyshypoteesia" tarvitse esittää "vaihtoehtona" tai edes "täydennyksenä" evoluutiolle. Ja koska evoluutio ei sisällä muille ID malleille tyypillisiä "ulkopuolisia agentteja", olisi evoluutio eri vaihtoehtoisista näkemyksistä se, joka sisältäisi vähiten oletuksia.
Äly/luonnollisuus
"The fact that the selection process postulated by the ToE is a “natural” one (”Natural Selection”) does not disqualify it from being an agent “with the power and facility to choose between options”. This is exactly what it does, by means of a simple IF…THEN selection algorithm. IF a variant survives THEN it replicates. Variants with greater capacity to survive are selected (chosen), while those with lesser capacity are rejected."
(Elizabeth Liddle)
Dembski ei kuitenkaan hyväksyne ylläolevaan. Vaikka hän määrittelee älyn samanlaiseksi kuin evolutionäärinen kehitys, eli prosessiksi valintaa, jossa on vaihtoehtoja joista hylätään toiset ja hyväksytään toiset niin että tämä valinta on valintaa jonka voimme aktuaalisesti havaita kokeellisesti "a posteriori". Hän vetoaa siihen että luonnonvalinnalla ei ole tavoitetta. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä vaikka kenenkään mielestä luonnonvalinta ei ole "teleologiaa" eli tavoitteellisuutta, on Dembski on itse kirjansa "No Free Lunch" sivulla 313 tehnyt selväksi, että tavoitteellisuus, eettisyys, esteettisyys, Suunnittelijan persoona ja toimintametodit eivät ole "tieteen kysymyksiä", eli kysymyksiä joihin tiede voisi vastata. Tällöin emme myöskään voi vedota "teleologian puutteeseen" tälläisissä tilanteissa.
Mutta koska tiedämme miten "Intelligent Design" on määritellyt olemassaolonsa tarkoituksen:
"The theory of intelligent design holds that certain features of the universe and of living things are best explained by an intelligent cause, not an undirected process such as natural selection."
(Discovery Institute, Center for Science and Culture, "Questions about Intelligent Design: What is the theory of intelligent design?")
Tajuamme, että Dembskin tavoitteena on ollut "ohjatussa kontingenssissaan" nimenomaan eliminoida kaikki luonnolliset prosessit, luonnonvalinta, mukaanlukien, lopputuloksena syntyneestä tunnistusmetodista voimme helposti huomata, että Dembski on surkeasti epäonnistunut yrityksessään : Vaikka luonnonvalintaa kuinka määritellään "ohjaamattomaksi" ja "älyttömäksi suunnitteluksi", menee se Dembskin tunnistusmetodissa virheellisesti "ohjatuksi kontingenssiksi" eli "älykkääksi suunnitteluksi".
Täysin auki jäävät siis seuraavat kysymykset:
1) Mistä ja miten voidaan tietää, milloin Älykkään Suunnittelun voi supistaa ilmiön aiheuttaneiden tekijöiden joukosta pois?
2) Mistä ja miten voidaan tietää, milloin Älykkään Suunnittelun voi lisätä ilmiön mahdollisesti aiheuttaneiden tekijöiden joukkoon?
->Melkoinen ongelma niille jotka väittävät että ID on juuri se teoria, joka on ratkaissut nämä kysymykset ja tätä kautta osoittanut että luonto tai sen osa on Älykkäästi Suunniteltu.