"An argument from ignorance is still better than a pipe dream in which you’re deluding yourself. I’m at least admitting to ignorance as opposed to pretending that you’ve solved the problem when you haven’t."
(W.A.Dembski, "Seeking the Deity in the Details" by Richard Monastersky)
Kaikki lienevät tietoisia siitä että Intelligent Design aktivistit
väittävät evoluution(heistä "darwinismin") kertovan pelkkiä "just-so" -tarinoita.
Esimerkiksi Behe muistutti Kitzmiller -oikeudenkäynnin jälkeen että:
"On December 21, 2005, as before, there are no non-design explanations for the molecular machinery of life, only wishful speculations and Just-So stories."
("Whether Intelligent Design is Science: A Response to the Opinion of the Court in Kitzmiller vs Dover Area School District By Dr. Michael J. Behe")
Dembski esitti täysin vastaavasti että:
"Evolutionist explanations are just-so stories.
They are entirely speculative and do not qualify as evidence."
(Dembski, "No Free Lunch" luku 6.)
Ja luonnollisesti seuraajat ovat matkineet uskollisesti profeettojensa sanaa.
Syy sille miksi ID -kannattajat tätä "just so" -konseptia käyttävät on yksinkertainen "Intgelligent Design interferencen" kautta:
Niin kauan kuin jotain ei tiedetä, ID:läiset voivat väittää että sen takana täytyy olla "Suunnittelija joka ehkä on Jumala tai ehkä ei ole, pääasia että darwinismi kaatuu". Jos jotain ei tiedetä lainkaan, puuttuvat luonnolliset selitykset ja "Puhdas sattuma" -skenaario on useimmiten helppo todeta riittämättömäksi selitykseksi.
On tottakai väärin tarjota "just -so" kertomuksia todisteena sille että jokin tapahtui juuri tietyllä tavalla. Kuitenkin nämä "tarinat" ovat olennaisia tieteessä, ne ovat hypoteeseja. Hyvä teoria kertoo ennusteita siitä mitä ei ole testattu. Tieteen kehittyminen vaikeutuisi jos ei olisi hypoteeseja testattavaksi. Hypoteesit jotka voidaan tutkia ovat olennaisia tieteen kehitykselle.
Olennaisempaa on kuitenkin se, että evoluution "Just so" -tarinat myös kumoavat sellaiset väitteet että jokin ei voisi tapahtua luonnollisin prosessein. Jos mahdollinen tarina on esitetty, väite mahdottomuudesta on osoitettu virheelliseksi. Tämä on totta riippumatta siitä onko tarina spekulatiivinen. Eli juuri sinä hetkenä, kun evoluutikot tarjoavat mahdollisen selityksen sille miten jokin systeemi on syntynyt, on ID ongelmissa koska se ei tällä hetkellä enää kykene eliminoimaan luonnollista prosessia. Ja tämän heidän tunnistusfiltterinsä vaatii: Eipä ihme että ID -kannattajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin väittää että "Emme tiedä ovatko evoluutikot oikeassa, mainitut selitykset ovat mahdollisia, mutta en usko niihin, joten olisi väärin rajata selityksestä Suunnittelija joka voi olla Jumala".
Evoluutikot eivät "just so" -teorioilla väitä "tietävänsä ratkaisua", vaan väittävät että luonnollinen selitys on mahdollinen. IDistit taas eivät "osoita ongelmaa", koska heidän väitteensä ei ole että "tietämättömyys on olemassa" vaan väittävät että "aukko" on todellinen ja selittyy "Suunnittelijalla joka voi olla Jumala."
ID selitys
"As for your example, I’m not going to take the bait. You’re asking me to play a game: “Provide as much detail in terms of possible causal mechanisms for your ID position as I do for my Darwinian position.” ID is not a mechanistic theory, and it’s not ID’s task to match your pathetic level of detail in telling mechanistic stories. If ID is correct and an intelligence is responsible and indispensable for certain structures, then it makes no sense to try to ape your method of connecting the dots. True, there may be dots to be connected. But there may also be fundamental discontinuities, and with IC systems that is what ID is discovering.”
***
ID ei siis joudu alentumaan etsimään mitään mekanismia tapahtumalle. Tyypillisen tiedettä vastaan hyökkäävän pseudotieteen tavoin ID syyttää normitiedettä rajoittuneeksi ja että tiedemiehet ainoastaan selittelevät mitä eivät ymmärrä. ID ei itse asiassa tarjoa mitään Design mallia. Tämä korostuu siinä että ID:läiset eivät missään oloissa hyväksy että voisimme identifioida Designeria tai tämän tavoitteita. Tällöin heidän "selityksensä" kokolailla kaikkeen on "Tuntematon älykäs suunnittelija käytti tuntematonta metodia eimääritellyn syyn takia tuntemattomana ajankohtana." Tämähän se kasvattaa ymmärrystämme todellisuudesta todella paljon. Tälläinen selitys on testaamaton "just so" -kertomus. Joka eroaa evoluutikoiden "just so" kertomuksista siinä, että evoluutikko voi väittää että "RC rakenteen homologiat" löytyvät, ja ID:läinen voi vain sanoa että Suunnittelija persoonineen ja mekanismeineen taas tulee aina pysymään salattuna. Evoluution "just so" -tarinat voivat siis muuttua testatuiksi tosiasioiksi, mutta ID:n "just so" -tarinoille tämä ei ole mahdollista.
Hienostuneimmat ID: -ennusteet kertovat mekanismeista pelkkiä "just so" -kertomuksia. "Homologisuus tarkoittaa että Suunnittelija uudelleenkäyttää jo keksittyjä osia, kuten me teemme muttereille." ja "Epähomologisuus johtuu siitä että Suunnittelija ei vain kopioi ja kahdenna vaan luo uusia innovaatioita, kuten keksijät tekevät". ID:läiset yltävät siksi parhaimmillaan siihen mitä evoluutikkojen suurimpana heikkoutena pitävät..
Mutta kun puhutaan ihmisistä, joiden mielestä jos luonnollinen selitys puuttuu, tarkoittaa se sitä että "huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä lainkaan", jolloin tulisi hyväksyä Suunnittelijapäätelmä ja jos on olemassa "huono luonnollinen selitys" asialle, tulee se hylätä, koska "naturalisti väittää että hän on ratkaissut ongelman vaikka ei ole"...
Ja se käy vain paremmaksi:
ID:istit sanovat että designin erottaminen on täysin erillistä Suunnittelijan havaitsemisesta. Dembski on sanonut jopa että Designin havaitseminen ei välttämättä osoita älykkääseen suunnittelijaan.
"Thus, even though in practice inferring design is the first step in identifying an intelligent agent, taken by itself design does not require that such an agent be posited. The notion of design that emerges from the Design Inference must not be confused with intelligent agency."
(Dembski, "The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities", 1998, sivu 226)
Paul Nelson taas on myöntänyt että ID -liikkeellä ei ole teoriaa biologisesta suunnittelusta, vain ainoastaan intuitioita ja joitain ajatuksia.
"Easily the biggest challenge facing the ID community is to develop a full-fledged theory of biological design. We don’t have such a theory now, and that’s a real problem. Without a theory, it’s very hard to know where to direct your research focus. Right now, we’ve got a bag of powerful intuitions, and a handful of notions such as “irreducible complexity” and “specified complexity” –- but, as yet, no general theory of biological design."
(Paul Nelson, "The Measure of Design", 2004)
Näyttää siltä että ID -aktiivit ovat nopeasti unohtaneet nämä: Tai sitten he eivät ole olleet tästä tietoisia.
Suurimman ongelman ID:n kannan evoluution selitysvoimattomuuden kannalta on se, että ID -teoreetikot jatkuvasti suoltavat erilaisia julkaisuja, joissa esittävät että on olemassa jotain asioita joita evoluutio ei voi tuottaa. On RC:tä, joita evoluutio ei voi tuottaa, on TMI:tä jota mikään luonnollinen prosessi ei voi tuottaa. Jos evoluutio selittää kaiken "ad hoc" ei mikään kuviteltavissa ja testattavissa olevat asiat kykenisi mitenkään olemaan tälläisiä. Varmaa siis on vähintään se, että ID:läiset puhuvat itsensä kanssa ristiin, valehtelevat meille jommasta kummasta asiasta, joko siitä että luonnossa on havaittu olevan jotain jota evoluutio ei voi tuottaa, tai siitä että evoluutio ei selitä mitään..
Tämän vuoksi Intelligent Designin Suunnitteluteoria muistuttaa Daniil Harmsin (oik. Daniil Ivanovitš Juvatšov/Даниил Иванович Ювачёв) novellin "Sininen vihko n:o 10" miestä:
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."
"On December 21, 2005, as before, there are no non-design explanations for the molecular machinery of life, only wishful speculations and Just-So stories."
("Whether Intelligent Design is Science: A Response to the Opinion of the Court in Kitzmiller vs Dover Area School District By Dr. Michael J. Behe")
Dembski esitti täysin vastaavasti että:
"Evolutionist explanations are just-so stories.
They are entirely speculative and do not qualify as evidence."
(Dembski, "No Free Lunch" luku 6.)
Ja luonnollisesti seuraajat ovat matkineet uskollisesti profeettojensa sanaa.
Syy sille miksi ID -kannattajat tätä "just so" -konseptia käyttävät on yksinkertainen "Intgelligent Design interferencen" kautta:
Niin kauan kuin jotain ei tiedetä, ID:läiset voivat väittää että sen takana täytyy olla "Suunnittelija joka ehkä on Jumala tai ehkä ei ole, pääasia että darwinismi kaatuu". Jos jotain ei tiedetä lainkaan, puuttuvat luonnolliset selitykset ja "Puhdas sattuma" -skenaario on useimmiten helppo todeta riittämättömäksi selitykseksi.
On tottakai väärin tarjota "just -so" kertomuksia todisteena sille että jokin tapahtui juuri tietyllä tavalla. Kuitenkin nämä "tarinat" ovat olennaisia tieteessä, ne ovat hypoteeseja. Hyvä teoria kertoo ennusteita siitä mitä ei ole testattu. Tieteen kehittyminen vaikeutuisi jos ei olisi hypoteeseja testattavaksi. Hypoteesit jotka voidaan tutkia ovat olennaisia tieteen kehitykselle.
Olennaisempaa on kuitenkin se, että evoluution "Just so" -tarinat myös kumoavat sellaiset väitteet että jokin ei voisi tapahtua luonnollisin prosessein. Jos mahdollinen tarina on esitetty, väite mahdottomuudesta on osoitettu virheelliseksi. Tämä on totta riippumatta siitä onko tarina spekulatiivinen. Eli juuri sinä hetkenä, kun evoluutikot tarjoavat mahdollisen selityksen sille miten jokin systeemi on syntynyt, on ID ongelmissa koska se ei tällä hetkellä enää kykene eliminoimaan luonnollista prosessia. Ja tämän heidän tunnistusfiltterinsä vaatii: Eipä ihme että ID -kannattajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin väittää että "Emme tiedä ovatko evoluutikot oikeassa, mainitut selitykset ovat mahdollisia, mutta en usko niihin, joten olisi väärin rajata selityksestä Suunnittelija joka voi olla Jumala".
Evoluutikot eivät "just so" -teorioilla väitä "tietävänsä ratkaisua", vaan väittävät että luonnollinen selitys on mahdollinen. IDistit taas eivät "osoita ongelmaa", koska heidän väitteensä ei ole että "tietämättömyys on olemassa" vaan väittävät että "aukko" on todellinen ja selittyy "Suunnittelijalla joka voi olla Jumala."
ID selitys
"As for your example, I’m not going to take the bait. You’re asking me to play a game: “Provide as much detail in terms of possible causal mechanisms for your ID position as I do for my Darwinian position.” ID is not a mechanistic theory, and it’s not ID’s task to match your pathetic level of detail in telling mechanistic stories. If ID is correct and an intelligence is responsible and indispensable for certain structures, then it makes no sense to try to ape your method of connecting the dots. True, there may be dots to be connected. But there may also be fundamental discontinuities, and with IC systems that is what ID is discovering.”
***
ID ei siis joudu alentumaan etsimään mitään mekanismia tapahtumalle. Tyypillisen tiedettä vastaan hyökkäävän pseudotieteen tavoin ID syyttää normitiedettä rajoittuneeksi ja että tiedemiehet ainoastaan selittelevät mitä eivät ymmärrä. ID ei itse asiassa tarjoa mitään Design mallia. Tämä korostuu siinä että ID:läiset eivät missään oloissa hyväksy että voisimme identifioida Designeria tai tämän tavoitteita. Tällöin heidän "selityksensä" kokolailla kaikkeen on "Tuntematon älykäs suunnittelija käytti tuntematonta metodia eimääritellyn syyn takia tuntemattomana ajankohtana." Tämähän se kasvattaa ymmärrystämme todellisuudesta todella paljon. Tälläinen selitys on testaamaton "just so" -kertomus. Joka eroaa evoluutikoiden "just so" kertomuksista siinä, että evoluutikko voi väittää että "RC rakenteen homologiat" löytyvät, ja ID:läinen voi vain sanoa että Suunnittelija persoonineen ja mekanismeineen taas tulee aina pysymään salattuna. Evoluution "just so" -tarinat voivat siis muuttua testatuiksi tosiasioiksi, mutta ID:n "just so" -tarinoille tämä ei ole mahdollista.
Hienostuneimmat ID: -ennusteet kertovat mekanismeista pelkkiä "just so" -kertomuksia. "Homologisuus tarkoittaa että Suunnittelija uudelleenkäyttää jo keksittyjä osia, kuten me teemme muttereille." ja "Epähomologisuus johtuu siitä että Suunnittelija ei vain kopioi ja kahdenna vaan luo uusia innovaatioita, kuten keksijät tekevät". ID:läiset yltävät siksi parhaimmillaan siihen mitä evoluutikkojen suurimpana heikkoutena pitävät..
Mutta kun puhutaan ihmisistä, joiden mielestä jos luonnollinen selitys puuttuu, tarkoittaa se sitä että "huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä lainkaan", jolloin tulisi hyväksyä Suunnittelijapäätelmä ja jos on olemassa "huono luonnollinen selitys" asialle, tulee se hylätä, koska "naturalisti väittää että hän on ratkaissut ongelman vaikka ei ole"...
Ja se käy vain paremmaksi:
ID:istit sanovat että designin erottaminen on täysin erillistä Suunnittelijan havaitsemisesta. Dembski on sanonut jopa että Designin havaitseminen ei välttämättä osoita älykkääseen suunnittelijaan.
"Thus, even though in practice inferring design is the first step in identifying an intelligent agent, taken by itself design does not require that such an agent be posited. The notion of design that emerges from the Design Inference must not be confused with intelligent agency."
(Dembski, "The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities", 1998, sivu 226)
Paul Nelson taas on myöntänyt että ID -liikkeellä ei ole teoriaa biologisesta suunnittelusta, vain ainoastaan intuitioita ja joitain ajatuksia.
"Easily the biggest challenge facing the ID community is to develop a full-fledged theory of biological design. We don’t have such a theory now, and that’s a real problem. Without a theory, it’s very hard to know where to direct your research focus. Right now, we’ve got a bag of powerful intuitions, and a handful of notions such as “irreducible complexity” and “specified complexity” –- but, as yet, no general theory of biological design."
(Paul Nelson, "The Measure of Design", 2004)
Näyttää siltä että ID -aktiivit ovat nopeasti unohtaneet nämä: Tai sitten he eivät ole olleet tästä tietoisia.
Suurimman ongelman ID:n kannan evoluution selitysvoimattomuuden kannalta on se, että ID -teoreetikot jatkuvasti suoltavat erilaisia julkaisuja, joissa esittävät että on olemassa jotain asioita joita evoluutio ei voi tuottaa. On RC:tä, joita evoluutio ei voi tuottaa, on TMI:tä jota mikään luonnollinen prosessi ei voi tuottaa. Jos evoluutio selittää kaiken "ad hoc" ei mikään kuviteltavissa ja testattavissa olevat asiat kykenisi mitenkään olemaan tälläisiä. Varmaa siis on vähintään se, että ID:läiset puhuvat itsensä kanssa ristiin, valehtelevat meille jommasta kummasta asiasta, joko siitä että luonnossa on havaittu olevan jotain jota evoluutio ei voi tuottaa, tai siitä että evoluutio ei selitä mitään..
Tämän vuoksi Intelligent Designin Suunnitteluteoria muistuttaa Daniil Harmsin (oik. Daniil Ivanovitš Juvatšov/Даниил Иванович Ювачёв) novellin "Sininen vihko n:o 10" miestä:
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."
"Evolutionist explanations are just-so stories.
They are entirely speculative and do not qualify as evidence."
(Dembski, "No Free Lunch" luku 6.)
Ja luonnollisesti seuraajat ovat matkineet uskollisesti profeettojensa sanaa.
Syy sille miksi ID -kannattajat tätä "just so" -konseptia käyttävät on yksinkertainen "Intgelligent Design interferencen" kautta:
Niin kauan kuin jotain ei tiedetä, ID:läiset voivat väittää että sen takana täytyy olla "Suunnittelija joka ehkä on Jumala tai ehkä ei ole, pääasia että darwinismi kaatuu". Jos jotain ei tiedetä lainkaan, puuttuvat luonnolliset selitykset ja "Puhdas sattuma" -skenaario on useimmiten helppo todeta riittämättömäksi selitykseksi.
On tottakai väärin tarjota "just -so" kertomuksia todisteena sille että jokin tapahtui juuri tietyllä tavalla. Kuitenkin nämä "tarinat" ovat olennaisia tieteessä, ne ovat hypoteeseja. Hyvä teoria kertoo ennusteita siitä mitä ei ole testattu. Tieteen kehittyminen vaikeutuisi jos ei olisi hypoteeseja testattavaksi. Hypoteesit jotka voidaan tutkia ovat olennaisia tieteen kehitykselle.
Olennaisempaa on kuitenkin se, että evoluution "Just so" -tarinat myös kumoavat sellaiset väitteet että jokin ei voisi tapahtua luonnollisin prosessein. Jos mahdollinen tarina on esitetty, väite mahdottomuudesta on osoitettu virheelliseksi. Tämä on totta riippumatta siitä onko tarina spekulatiivinen. Eli juuri sinä hetkenä, kun evoluutikot tarjoavat mahdollisen selityksen sille miten jokin systeemi on syntynyt, on ID ongelmissa koska se ei tällä hetkellä enää kykene eliminoimaan luonnollista prosessia. Ja tämän heidän tunnistusfiltterinsä vaatii: Eipä ihme että ID -kannattajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin väittää että "Emme tiedä ovatko evoluutikot oikeassa, mainitut selitykset ovat mahdollisia, mutta en usko niihin, joten olisi väärin rajata selityksestä Suunnittelija joka voi olla Jumala".
Evoluutikot eivät "just so" -teorioilla väitä "tietävänsä ratkaisua", vaan väittävät että luonnollinen selitys on mahdollinen. IDistit taas eivät "osoita ongelmaa", koska heidän väitteensä ei ole että "tietämättömyys on olemassa" vaan väittävät että "aukko" on todellinen ja selittyy "Suunnittelijalla joka voi olla Jumala."
ID selitys
"As for your example, I’m not going to take the bait. You’re asking me to play a game: “Provide as much detail in terms of possible causal mechanisms for your ID position as I do for my Darwinian position.” ID is not a mechanistic theory, and it’s not ID’s task to match your pathetic level of detail in telling mechanistic stories. If ID is correct and an intelligence is responsible and indispensable for certain structures, then it makes no sense to try to ape your method of connecting the dots. True, there may be dots to be connected. But there may also be fundamental discontinuities, and with IC systems that is what ID is discovering.”
***
ID ei siis joudu alentumaan etsimään mitään mekanismia tapahtumalle. Tyypillisen tiedettä vastaan hyökkäävän pseudotieteen tavoin ID syyttää normitiedettä rajoittuneeksi ja että tiedemiehet ainoastaan selittelevät mitä eivät ymmärrä. ID ei itse asiassa tarjoa mitään Design mallia. Tämä korostuu siinä että ID:läiset eivät missään oloissa hyväksy että voisimme identifioida Designeria tai tämän tavoitteita. Tällöin heidän "selityksensä" kokolailla kaikkeen on "Tuntematon älykäs suunnittelija käytti tuntematonta metodia eimääritellyn syyn takia tuntemattomana ajankohtana." Tämähän se kasvattaa ymmärrystämme todellisuudesta todella paljon. Tälläinen selitys on testaamaton "just so" -kertomus. Joka eroaa evoluutikoiden "just so" kertomuksista siinä, että evoluutikko voi väittää että "RC rakenteen homologiat" löytyvät, ja ID:läinen voi vain sanoa että Suunnittelija persoonineen ja mekanismeineen taas tulee aina pysymään salattuna. Evoluution "just so" -tarinat voivat siis muuttua testatuiksi tosiasioiksi, mutta ID:n "just so" -tarinoille tämä ei ole mahdollista.
Hienostuneimmat ID: -ennusteet kertovat mekanismeista pelkkiä "just so" -kertomuksia. "Homologisuus tarkoittaa että Suunnittelija uudelleenkäyttää jo keksittyjä osia, kuten me teemme muttereille." ja "Epähomologisuus johtuu siitä että Suunnittelija ei vain kopioi ja kahdenna vaan luo uusia innovaatioita, kuten keksijät tekevät". ID:läiset yltävät siksi parhaimmillaan siihen mitä evoluutikkojen suurimpana heikkoutena pitävät..
Mutta kun puhutaan ihmisistä, joiden mielestä jos luonnollinen selitys puuttuu, tarkoittaa se sitä että "huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä lainkaan", jolloin tulisi hyväksyä Suunnittelijapäätelmä ja jos on olemassa "huono luonnollinen selitys" asialle, tulee se hylätä, koska "naturalisti väittää että hän on ratkaissut ongelman vaikka ei ole"...
Ja se käy vain paremmaksi:
ID:istit sanovat että designin erottaminen on täysin erillistä Suunnittelijan havaitsemisesta. Dembski on sanonut jopa että Designin havaitseminen ei välttämättä osoita älykkääseen suunnittelijaan.
"Thus, even though in practice inferring design is the first step in identifying an intelligent agent, taken by itself design does not require that such an agent be posited. The notion of design that emerges from the Design Inference must not be confused with intelligent agency."
(Dembski, "The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities", 1998, sivu 226)
Paul Nelson taas on myöntänyt että ID -liikkeellä ei ole teoriaa biologisesta suunnittelusta, vain ainoastaan intuitioita ja joitain ajatuksia.
"Easily the biggest challenge facing the ID community is to develop a full-fledged theory of biological design. We don’t have such a theory now, and that’s a real problem. Without a theory, it’s very hard to know where to direct your research focus. Right now, we’ve got a bag of powerful intuitions, and a handful of notions such as “irreducible complexity” and “specified complexity” –- but, as yet, no general theory of biological design."
(Paul Nelson, "The Measure of Design", 2004)
Näyttää siltä että ID -aktiivit ovat nopeasti unohtaneet nämä: Tai sitten he eivät ole olleet tästä tietoisia.
Suurimman ongelman ID:n kannan evoluution selitysvoimattomuuden kannalta on se, että ID -teoreetikot jatkuvasti suoltavat erilaisia julkaisuja, joissa esittävät että on olemassa jotain asioita joita evoluutio ei voi tuottaa. On RC:tä, joita evoluutio ei voi tuottaa, on TMI:tä jota mikään luonnollinen prosessi ei voi tuottaa. Jos evoluutio selittää kaiken "ad hoc" ei mikään kuviteltavissa ja testattavissa olevat asiat kykenisi mitenkään olemaan tälläisiä. Varmaa siis on vähintään se, että ID:läiset puhuvat itsensä kanssa ristiin, valehtelevat meille jommasta kummasta asiasta, joko siitä että luonnossa on havaittu olevan jotain jota evoluutio ei voi tuottaa, tai siitä että evoluutio ei selitä mitään..
Tämän vuoksi Intelligent Designin Suunnitteluteoria muistuttaa Daniil Harmsin (oik. Daniil Ivanovitš Juvatšov/Даниил Иванович Ювачёв) novellin "Sininen vihko n:o 10" miestä:
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."
Syy sille miksi ID -kannattajat tätä "just so" -konseptia käyttävät on yksinkertainen "Intgelligent Design interferencen" kautta: Niin kauan kuin jotain ei tiedetä, ID:läiset voivat väittää että sen takana täytyy olla "Suunnittelija joka ehkä on Jumala tai ehkä ei ole, pääasia että darwinismi kaatuu". Jos jotain ei tiedetä lainkaan, puuttuvat luonnolliset selitykset ja "Puhdas sattuma" -skenaario on useimmiten helppo todeta riittämättömäksi selitykseksi.
On tottakai väärin tarjota "just -so" kertomuksia todisteena sille että jokin tapahtui juuri tietyllä tavalla. Kuitenkin nämä "tarinat" ovat olennaisia tieteessä, ne ovat hypoteeseja. Hyvä teoria kertoo ennusteita siitä mitä ei ole testattu. Tieteen kehittyminen vaikeutuisi jos ei olisi hypoteeseja testattavaksi. Hypoteesit jotka voidaan tutkia ovat olennaisia tieteen kehitykselle.
Olennaisempaa on kuitenkin se, että evoluution "Just so" -tarinat myös kumoavat sellaiset väitteet että jokin ei voisi tapahtua luonnollisin prosessein. Jos mahdollinen tarina on esitetty, väite mahdottomuudesta on osoitettu virheelliseksi. Tämä on totta riippumatta siitä onko tarina spekulatiivinen. Eli juuri sinä hetkenä, kun evoluutikot tarjoavat mahdollisen selityksen sille miten jokin systeemi on syntynyt, on ID ongelmissa koska se ei tällä hetkellä enää kykene eliminoimaan luonnollista prosessia. Ja tämän heidän tunnistusfiltterinsä vaatii: Eipä ihme että ID -kannattajalle ei jää muita vaihtoehtoja kuin väittää että "Emme tiedä ovatko evoluutikot oikeassa, mainitut selitykset ovat mahdollisia, mutta en usko niihin, joten olisi väärin rajata selityksestä Suunnittelija joka voi olla Jumala".
Evoluutikot eivät "just so" -teorioilla väitä "tietävänsä ratkaisua", vaan väittävät että luonnollinen selitys on mahdollinen. IDistit taas eivät "osoita ongelmaa", koska heidän väitteensä ei ole että "tietämättömyys on olemassa" vaan väittävät että "aukko" on todellinen ja selittyy "Suunnittelijalla joka voi olla Jumala."
ID selitys
"As for your example, I’m not going to take the bait. You’re asking me to play a game: “Provide as much detail in terms of possible causal mechanisms for your ID position as I do for my Darwinian position.” ID is not a mechanistic theory, and it’s not ID’s task to match your pathetic level of detail in telling mechanistic stories. If ID is correct and an intelligence is responsible and indispensable for certain structures, then it makes no sense to try to ape your method of connecting the dots. True, there may be dots to be connected. But there may also be fundamental discontinuities, and with IC systems that is what ID is discovering.”
***
ID ei siis joudu alentumaan etsimään mitään mekanismia tapahtumalle. Tyypillisen tiedettä vastaan hyökkäävän pseudotieteen tavoin ID syyttää normitiedettä rajoittuneeksi ja että tiedemiehet ainoastaan selittelevät mitä eivät ymmärrä. ID ei itse asiassa tarjoa mitään Design mallia. Tämä korostuu siinä että ID:läiset eivät missään oloissa hyväksy että voisimme identifioida Designeria tai tämän tavoitteita. Tällöin heidän "selityksensä" kokolailla kaikkeen on "Tuntematon älykäs suunnittelija käytti tuntematonta metodia eimääritellyn syyn takia tuntemattomana ajankohtana." Tämähän se kasvattaa ymmärrystämme todellisuudesta todella paljon. Tälläinen selitys on testaamaton "just so" -kertomus. Joka eroaa evoluutikoiden "just so" kertomuksista siinä, että evoluutikko voi väittää että "RC rakenteen homologiat" löytyvät, ja ID:läinen voi vain sanoa että Suunnittelija persoonineen ja mekanismeineen taas tulee aina pysymään salattuna. Evoluution "just so" -tarinat voivat siis muuttua testatuiksi tosiasioiksi, mutta ID:n "just so" -tarinoille tämä ei ole mahdollista.
Hienostuneimmat ID: -ennusteet kertovat mekanismeista pelkkiä "just so" -kertomuksia. "Homologisuus tarkoittaa että Suunnittelija uudelleenkäyttää jo keksittyjä osia, kuten me teemme muttereille." ja "Epähomologisuus johtuu siitä että Suunnittelija ei vain kopioi ja kahdenna vaan luo uusia innovaatioita, kuten keksijät tekevät". ID:läiset yltävät siksi parhaimmillaan siihen mitä evoluutikkojen suurimpana heikkoutena pitävät..
Mutta kun puhutaan ihmisistä, joiden mielestä jos luonnollinen selitys puuttuu, tarkoittaa se sitä että "huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä lainkaan", jolloin tulisi hyväksyä Suunnittelijapäätelmä ja jos on olemassa "huono luonnollinen selitys" asialle, tulee se hylätä, koska "naturalisti väittää että hän on ratkaissut ongelman vaikka ei ole"...
Ja se käy vain paremmaksi:
ID:istit sanovat että designin erottaminen on täysin erillistä Suunnittelijan havaitsemisesta. Dembski on sanonut jopa että Designin havaitseminen ei välttämättä osoita älykkääseen suunnittelijaan.
"Thus, even though in practice inferring design is the first step in identifying an intelligent agent, taken by itself design does not require that such an agent be posited. The notion of design that emerges from the Design Inference must not be confused with intelligent agency."
(Dembski, "The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities", 1998, sivu 226)
Paul Nelson taas on myöntänyt että ID -liikkeellä ei ole teoriaa biologisesta suunnittelusta, vain ainoastaan intuitioita ja joitain ajatuksia.
"Easily the biggest challenge facing the ID community is to develop a full-fledged theory of biological design. We don’t have such a theory now, and that’s a real problem. Without a theory, it’s very hard to know where to direct your research focus. Right now, we’ve got a bag of powerful intuitions, and a handful of notions such as “irreducible complexity” and “specified complexity” –- but, as yet, no general theory of biological design."
(Paul Nelson, "The Measure of Design", 2004)
Näyttää siltä että ID -aktiivit ovat nopeasti unohtaneet nämä: Tai sitten he eivät ole olleet tästä tietoisia.
Suurimman ongelman ID:n kannan evoluution selitysvoimattomuuden kannalta on se, että ID -teoreetikot jatkuvasti suoltavat erilaisia julkaisuja, joissa esittävät että on olemassa jotain asioita joita evoluutio ei voi tuottaa. On RC:tä, joita evoluutio ei voi tuottaa, on TMI:tä jota mikään luonnollinen prosessi ei voi tuottaa. Jos evoluutio selittää kaiken "ad hoc" ei mikään kuviteltavissa ja testattavissa olevat asiat kykenisi mitenkään olemaan tälläisiä. Varmaa siis on vähintään se, että ID:läiset puhuvat itsensä kanssa ristiin, valehtelevat meille jommasta kummasta asiasta, joko siitä että luonnossa on havaittu olevan jotain jota evoluutio ei voi tuottaa, tai siitä että evoluutio ei selitä mitään..
Tämän vuoksi Intelligent Designin Suunnitteluteoria muistuttaa Daniil Harmsin (oik. Daniil Ivanovitš Juvatšov/Даниил Иванович Ювачёв) novellin "Sininen vihko n:o 10" miestä:
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."
***
ID ei siis joudu alentumaan etsimään mitään mekanismia tapahtumalle. Tyypillisen tiedettä vastaan hyökkäävän pseudotieteen tavoin ID syyttää normitiedettä rajoittuneeksi ja että tiedemiehet ainoastaan selittelevät mitä eivät ymmärrä. ID ei itse asiassa tarjoa mitään Design mallia. Tämä korostuu siinä että ID:läiset eivät missään oloissa hyväksy että voisimme identifioida Designeria tai tämän tavoitteita. Tällöin heidän "selityksensä" kokolailla kaikkeen on "Tuntematon älykäs suunnittelija käytti tuntematonta metodia eimääritellyn syyn takia tuntemattomana ajankohtana." Tämähän se kasvattaa ymmärrystämme todellisuudesta todella paljon. Tälläinen selitys on testaamaton "just so" -kertomus. Joka eroaa evoluutikoiden "just so" kertomuksista siinä, että evoluutikko voi väittää että "RC rakenteen homologiat" löytyvät, ja ID:läinen voi vain sanoa että Suunnittelija persoonineen ja mekanismeineen taas tulee aina pysymään salattuna. Evoluution "just so" -tarinat voivat siis muuttua testatuiksi tosiasioiksi, mutta ID:n "just so" -tarinoille tämä ei ole mahdollista.
Hienostuneimmat ID: -ennusteet kertovat mekanismeista pelkkiä "just so" -kertomuksia. "Homologisuus tarkoittaa että Suunnittelija uudelleenkäyttää jo keksittyjä osia, kuten me teemme muttereille." ja "Epähomologisuus johtuu siitä että Suunnittelija ei vain kopioi ja kahdenna vaan luo uusia innovaatioita, kuten keksijät tekevät". ID:läiset yltävät siksi parhaimmillaan siihen mitä evoluutikkojen suurimpana heikkoutena pitävät..
Mutta kun puhutaan ihmisistä, joiden mielestä jos luonnollinen selitys puuttuu, tarkoittaa se sitä että "huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä lainkaan", jolloin tulisi hyväksyä Suunnittelijapäätelmä ja jos on olemassa "huono luonnollinen selitys" asialle, tulee se hylätä, koska "naturalisti väittää että hän on ratkaissut ongelman vaikka ei ole"...
Ja se käy vain paremmaksi:
ID:istit sanovat että designin erottaminen on täysin erillistä Suunnittelijan havaitsemisesta. Dembski on sanonut jopa että Designin havaitseminen ei välttämättä osoita älykkääseen suunnittelijaan.
"Thus, even though in practice inferring design is the first step in identifying an intelligent agent, taken by itself design does not require that such an agent be posited. The notion of design that emerges from the Design Inference must not be confused with intelligent agency."
(Dembski, "The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities", 1998, sivu 226)
Paul Nelson taas on myöntänyt että ID -liikkeellä ei ole teoriaa biologisesta suunnittelusta, vain ainoastaan intuitioita ja joitain ajatuksia.
"Easily the biggest challenge facing the ID community is to develop a full-fledged theory of biological design. We don’t have such a theory now, and that’s a real problem. Without a theory, it’s very hard to know where to direct your research focus. Right now, we’ve got a bag of powerful intuitions, and a handful of notions such as “irreducible complexity” and “specified complexity” –- but, as yet, no general theory of biological design."
(Paul Nelson, "The Measure of Design", 2004)
Näyttää siltä että ID -aktiivit ovat nopeasti unohtaneet nämä: Tai sitten he eivät ole olleet tästä tietoisia.
Suurimman ongelman ID:n kannan evoluution selitysvoimattomuuden kannalta on se, että ID -teoreetikot jatkuvasti suoltavat erilaisia julkaisuja, joissa esittävät että on olemassa jotain asioita joita evoluutio ei voi tuottaa. On RC:tä, joita evoluutio ei voi tuottaa, on TMI:tä jota mikään luonnollinen prosessi ei voi tuottaa. Jos evoluutio selittää kaiken "ad hoc" ei mikään kuviteltavissa ja testattavissa olevat asiat kykenisi mitenkään olemaan tälläisiä. Varmaa siis on vähintään se, että ID:läiset puhuvat itsensä kanssa ristiin, valehtelevat meille jommasta kummasta asiasta, joko siitä että luonnossa on havaittu olevan jotain jota evoluutio ei voi tuottaa, tai siitä että evoluutio ei selitä mitään..
Tämän vuoksi Intelligent Designin Suunnitteluteoria muistuttaa Daniil Harmsin (oik. Daniil Ivanovitš Juvatšov/Даниил Иванович Ювачёв) novellin "Sininen vihko n:o 10" miestä:
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."
Mutta kun puhutaan ihmisistä, joiden mielestä jos luonnollinen selitys puuttuu, tarkoittaa se sitä että "huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä lainkaan", jolloin tulisi hyväksyä Suunnittelijapäätelmä ja jos on olemassa "huono luonnollinen selitys" asialle, tulee se hylätä, koska "naturalisti väittää että hän on ratkaissut ongelman vaikka ei ole"...
Ja se käy vain paremmaksi:
ID:istit sanovat että designin erottaminen on täysin erillistä Suunnittelijan havaitsemisesta. Dembski on sanonut jopa että Designin havaitseminen ei välttämättä osoita älykkääseen suunnittelijaan.
"Thus, even though in practice inferring design is the first step in identifying an intelligent agent, taken by itself design does not require that such an agent be posited. The notion of design that emerges from the Design Inference must not be confused with intelligent agency."
(Dembski, "The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities", 1998, sivu 226)
Paul Nelson taas on myöntänyt että ID -liikkeellä ei ole teoriaa biologisesta suunnittelusta, vain ainoastaan intuitioita ja joitain ajatuksia.
"Easily the biggest challenge facing the ID community is to develop a full-fledged theory of biological design. We don’t have such a theory now, and that’s a real problem. Without a theory, it’s very hard to know where to direct your research focus. Right now, we’ve got a bag of powerful intuitions, and a handful of notions such as “irreducible complexity” and “specified complexity” –- but, as yet, no general theory of biological design."
(Paul Nelson, "The Measure of Design", 2004)
Näyttää siltä että ID -aktiivit ovat nopeasti unohtaneet nämä: Tai sitten he eivät ole olleet tästä tietoisia.
Suurimman ongelman ID:n kannan evoluution selitysvoimattomuuden kannalta on se, että ID -teoreetikot jatkuvasti suoltavat erilaisia julkaisuja, joissa esittävät että on olemassa jotain asioita joita evoluutio ei voi tuottaa. On RC:tä, joita evoluutio ei voi tuottaa, on TMI:tä jota mikään luonnollinen prosessi ei voi tuottaa. Jos evoluutio selittää kaiken "ad hoc" ei mikään kuviteltavissa ja testattavissa olevat asiat kykenisi mitenkään olemaan tälläisiä. Varmaa siis on vähintään se, että ID:läiset puhuvat itsensä kanssa ristiin, valehtelevat meille jommasta kummasta asiasta, joko siitä että luonnossa on havaittu olevan jotain jota evoluutio ei voi tuottaa, tai siitä että evoluutio ei selitä mitään..
Tämän vuoksi Intelligent Designin Suunnitteluteoria muistuttaa Daniil Harmsin (oik. Daniil Ivanovitš Juvatšov/Даниил Иванович Ювачёв) novellin "Sininen vihko n:o 10" miestä:
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."
(Dembski, "The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities", 1998, sivu 226)
Paul Nelson taas on myöntänyt että ID -liikkeellä ei ole teoriaa biologisesta suunnittelusta, vain ainoastaan intuitioita ja joitain ajatuksia.
"Easily the biggest challenge facing the ID community is to develop a full-fledged theory of biological design. We don’t have such a theory now, and that’s a real problem. Without a theory, it’s very hard to know where to direct your research focus. Right now, we’ve got a bag of powerful intuitions, and a handful of notions such as “irreducible complexity” and “specified complexity” –- but, as yet, no general theory of biological design."
(Paul Nelson, "The Measure of Design", 2004)
Näyttää siltä että ID -aktiivit ovat nopeasti unohtaneet nämä: Tai sitten he eivät ole olleet tästä tietoisia.
Suurimman ongelman ID:n kannan evoluution selitysvoimattomuuden kannalta on se, että ID -teoreetikot jatkuvasti suoltavat erilaisia julkaisuja, joissa esittävät että on olemassa jotain asioita joita evoluutio ei voi tuottaa. On RC:tä, joita evoluutio ei voi tuottaa, on TMI:tä jota mikään luonnollinen prosessi ei voi tuottaa. Jos evoluutio selittää kaiken "ad hoc" ei mikään kuviteltavissa ja testattavissa olevat asiat kykenisi mitenkään olemaan tälläisiä. Varmaa siis on vähintään se, että ID:läiset puhuvat itsensä kanssa ristiin, valehtelevat meille jommasta kummasta asiasta, joko siitä että luonnossa on havaittu olevan jotain jota evoluutio ei voi tuottaa, tai siitä että evoluutio ei selitä mitään..
Tämän vuoksi Intelligent Designin Suunnitteluteoria muistuttaa Daniil Harmsin (oik. Daniil Ivanovitš Juvatšov/Даниил Иванович Ювачёв) novellin "Sininen vihko n:o 10" miestä:
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."
(Paul Nelson, "The Measure of Design", 2004)
Näyttää siltä että ID -aktiivit ovat nopeasti unohtaneet nämä: Tai sitten he eivät ole olleet tästä tietoisia.
Suurimman ongelman ID:n kannan evoluution selitysvoimattomuuden kannalta on se, että ID -teoreetikot jatkuvasti suoltavat erilaisia julkaisuja, joissa esittävät että on olemassa jotain asioita joita evoluutio ei voi tuottaa. On RC:tä, joita evoluutio ei voi tuottaa, on TMI:tä jota mikään luonnollinen prosessi ei voi tuottaa. Jos evoluutio selittää kaiken "ad hoc" ei mikään kuviteltavissa ja testattavissa olevat asiat kykenisi mitenkään olemaan tälläisiä. Varmaa siis on vähintään se, että ID:läiset puhuvat itsensä kanssa ristiin, valehtelevat meille jommasta kummasta asiasta, joko siitä että luonnossa on havaittu olevan jotain jota evoluutio ei voi tuottaa, tai siitä että evoluutio ei selitä mitään..
Tämän vuoksi Intelligent Designin Suunnitteluteoria muistuttaa Daniil Harmsin (oik. Daniil Ivanovitš Juvatšov/Даниил Иванович Ювачёв) novellin "Sininen vihko n:o 10" miestä:
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää."