Fossiilit

Fossiilit ovat yksi rengas evoluutioketjussa. Merkitt�vyydelt��n se h�vi�� bioinformatiikan DNA:n sekvenssianalyysien tuomille menetelmille, johtuen siit�,ett� ulkoisen rakenteen mukaan j�rjestely ei aina kerro sukulaisuudesta - toisin kuin genomin samankaltaisuus. Fossiileista ei yleens� kyet� erist�m��n DNA:ta, jolloin rakenne-analyysi on ainut metodi tulkita niit�.

Melko usein esiintyy v�itteit�,ett� Evoluutio on v��r�ss�, koska se v�itt��,ett� lajiB(kuvassa punainen) polveutuu lajiA:sta(kuvassa sininen), mutta niit� l�ydet��n samanaikaisesti, ja itse asiassa lajiA:ta l�ytyy viel�, kun lajiB on jo kuollut sukupuuttoon. T�m�n tyyppist� argumentaatiota on esitt�nyt mm. Christian Heritage Collegen kunniatohtori, teologian ja antropologian maisteri, Marvin L. Lubenow teoksessaan "Myytti apinaihmisist�", ja l��k�ri Pekka Reinikainen kirjassaan "Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu". Johtop��t�ksin� kreationistit -jos puhuvat ihmis/apina fossiileista- p��ttelev�t,ett� lajiC(kuvassa violetti) ei ole sukua lajiA kanssa. Sen sijaan lajiC saattaa kuulua samaan perusryhm��n lajiD(kuvassa vihre�) kanssa. Kritiikin alle saattaa jopa nousta v�ite siit�,ett� kun lajiB on kerran kehittynyt lajiAsta, on evoluutioteorian mukaista,ett� kehittyneempi lajiB syrj�ytt�� lajiAn, jolloin lajiAn pit�isi olla tuhoutunut darwinistisessa kilpailussa .

T�m� ajattelutapa on virheellinen: Polveutumisen kannalta ratkaisevin kysymys on,milloin ensimm�inen lajiA,lajiB,lajiC ja lajiD ovat ilmestyneet fossiilirekordiin ja mink�laisia rakenteita n�ill� on. Kun evoluutiossa puhutaan "apinoiden muuttumisesta ihmiseksi" ei tarkoiteta ett� kaikkien apinoiden tulisi muuttua, tai ett� jokainen apina olisi muuttumassa ihmisenkaltaiseksi. Jos lajiutuminen on johtunut elinalueiden tai elintapojen muutoksesta, ei kilpailua polveutuneiden l�hisukulaislajien kesken voi esiinty�; Kaikki evoluutiotapahtumat EIV�T ole sit� ett� tietyn populaation sis�ll� jokin geeni fiksoituu eli korvautuu toisella alleelilla. T�ll�inh�n evoluutiossa populaatioiden m��r� olisi vakio. Tosiasiassa evoluutiossa on kuitenkin lis��ntymisesteit�: Kehitys voi esimerkiksi adaptiivisen radiaation kautta olla sellainen, ett� syntyy hieman eri ymp�rist�ss� el�v� toinen populaatio, jonka menestys ei en�� riipu siit� onnistuuko sen osajoukon j�senet syrj�ytt�m��n vanhan populaation. T�m�n vuoksi apinoiden ei tarvitse v�isty� jotta saataisiin ihmisi�, vaan voi olla samanaikaisesti apinoita ja ihmisi� joilla on yhteinen kantamuoto.

Eik� lis��ntymis tarvitse olla edes kovin monimutkainen: Vuoren ei v�ltt�m�tt� tarvitse nousta tai meteorin pyyhk�ist� tai suuren mutaation tulla ; Jos esimerkiksi Suomalaiset hirvet lis��ntyisiv�t ja levitt�ytyisiv�t Siperian ja Kiinan kautta Gr�nlantiin ja Kanadaan, olisi niin ett� suomalaiset hirvet lis��ntyisiv�t enimm�kseen suomalaisten hirvien kanssa ja kanadalaiset kanadalaisten hirvien kanssa - ja kanadalaiset hirvet lis��ntyisiv�t tuskin lainkaan suomalaisten hirvien kanssa. Olisikin kiinnostavaa tiet��, milloin kreationistit oppivat allopatrisen ja sympatrisen lajiutumisen merkitykset. Evoluution kun ei edes enimm�kseen katsota noudattavan anageneesi�, jossa kantamuoto kuolee globaalisti uuden muodon tielt�. Lajiutumisen esitet��n tapahtuvan p��asiassa allopatrisesti / parapatrisesti, ja Gouldin punktualismi korostaa t�t� viel� gradualismiakin enemm�n. T�m� tarkoittaa noin yleisesti sit�, ett� populaatioilla on sopeutumislevitt�ytymisen ja geologisten prosessien kautta taipumus sirpaloitua maantieteellisesti toisistaan eristettyihin osiin. Eiv�tk� osapopulaatiot omaa telepaattista kyky� kuolla kaikkialla sukupuuttoon juuri silloin, kun kreationistit vaativat. Itse asiassa t�ll�inen vaatisi suunnilleen samanlaista mekanismia, kuin se, ett� sinun ja lapsiesi olisi kuoltava Pohjanmaalla sen takia ett� pikkuserkkuasi ammutaan p��h�n Helsingiss� tai New Yorkissa.

N�in molemmat voivat selvit�. Suora v�limuodosta toiseen kehittyminen, jossa uusi muoto syrj�ytt�� heti vanhan muodon olisi p��s��nt�n� ollessaan teleologinen. Suora kehitysketju nimitt�in vaatisi, ett� evoluutiolla t�ytyisi olla suora -todenn�k�isesti deterministinen- reitti, jonka se l�yt�isi ilman harharetki�. T�m� vaatii jonkinlaista "kaikkin�kev�� silm��" - jotka tiet�isi my�s olosuhteet tulevaisuudessa. T�ll�inen suora aineisto olisi evoluutioteorian kannalta eritt�in ep�toivottava anomalia.

Todenn�k�isesti evoluutioteoria korvattaisiin joko Shapiron "3rdway"ll� tai lamarkismilla, tai muutoksia teht�isiin n�iden suuntaan.

Evoluutioteoria siis suorastaan vaatii pensasmaisuutta fossiiliaineistosta. Evoluutioa ei kumoaisi se,ett� tyrannosauruksia l�ydett�isiin elossa nykyp�iv�n�, tai ett� niit� l�ytyisi ihmisten kanssa samaan aikaan el�nein�. Evoluution kumoaisi se,ett� ihmisfossiileita l�ytyisi ordovikikauden kerrostumista.

Johtofossiilit

Johtofossiiliajoitus on er�s tapa saada ajoitettua kerrostuma. Kivien ik� voidaan m��ritell� niiden fossiilien perusteella, joita kivist� l�ytyy. Alunperin fossiilien i�t on p��telty niiden kivien perusteella, mist� fossiili l�ytyy. T�m� vaikuttaa keh�p��telm�lt�, ja t�m�n asian esille on nostanut esimerkiksi taidemaalari Kimmo P�likk� teoksessaan "Taustaa- tekij�noikeudesta maailmaan".
Johtofossiiliajoitus ei kuitenkaan ole keh�p��telm�,vaan p�listeinen teoria: Fossiiliaineisto voidaan aina ajoittaa my�s muilla keinoin. N�m� tavat -mm. radiohiiliajoitus, ovat fysikaalisia, eiv�t evoluution, teorioita. Evolutionistit saavat niit� k�ytt��, niin kauan kuin n�it� ei ole falsifioitu. Ja tiedemaailma jatkaa toimivien teorioiden k�ytt�mist�, v��risteliv�tp� kreationistit asioita sitten miten paljon tahansa ja vaikka kreationisteilla on kuinka erilaisia uskonnollisia vakaumuksia jotka eiv�t voi mill��n keinoin hyv�ksy� tiettyj� asioita. Koska suoritetut mittaukset ovat ilmoittaneet tiettyjen fossiilien olevan tietyn ik�isi�-ja osan on havaittu esiintyv�n vain suppealla ajanjaksolla- voidaan n�it� k�ytt�� geologisessa ajoituksessa.

Tieteess� ei k�yt�nn�n seikkojen, semmoisten kuin rajallinen ty�voima ja rahoitus, vuoksi jatkuvasti mitata planeettojen ratoja tai fossiilien iki� kalliisti fysikaalisin menetelmin, k�ytet��n n�in antamia ennusteita l�ht�kohtina. Toki, jos jotakuta ep�ilytt��, voi aina menn� ja rahoittaa tutkimuksia johtofossiilien indikaattorilajien ik�jakaumista.

Johtofossiilien k�ytt� on oikeutettu muiden mittausten tulosten pohjalta -ja koska ne ovat halpa tapa, s��st�� t�m� toimivaksi k�yt�nn�ss� havaittu jippo verorahoja.

Yhteinen polveutuminen


Usein kuulee puhuttavan siit�, ett� tiede on todistanut ett� ihmisten polveutuminen voidaan vet�� yhteen naiseen ja yhteen mieheen. T�st� kreationistit p��ttelev�t, ett� ihmiskunta polveutuu kahdesta ihmisest�, eli kahden ihmisen, yhden miehen ja yhden naisen, populaatiosta. Eli tietenkin puhutaan Aatamista ja Eevasta. Asian laita ei kuitenkaan ole t�m�. On toki aivan totta, ett� n�m� yhteiset polveutumiset on l�ydetty. Olennaista kuitenkin on se, ett� se ei kerro mit��n siit� kuinka suuri populaatio on ollut. Polveutumisessa jokin kromosomi tai geeni yleistyy populaatiossa, mutta t�m� ei tarkoita sit� ett� jos jotain geeni� on koko populaatiossa "fiksoituneena", olisi populaatio v�hint��n l�pik�ynyt pullonkaulan. T�m� on toki yksi vaihtoehto runsastuttaa geenin osuutta populaatiossa nopeasti. V�hitt�inen runsastuminen voi kuitenkin varsin hyvin tapahtua my�s siten, ett� populaation koko ei lainkaan muutu. Siksi yhteinen geenialleeli ei kerro mit��n esimerkiksi lajin i�st�. Fiksoitunut geeni voi esimerkiksi ilmesty� vaikka sukupolvessa nro miljoona ja fiksoitua sitten. Toisaalta jos ajoittamisen tielle l�htisi, saisi tulokseksi sen, ett� Y -kromosomi -Aatami eli 60 000 vuotta sitten ja mitokondrio -Eeva taas 140,000 vuotta sitten (Richard Dawkins, "The Ancestor's Tale"). Toisin sanoen ne eliv�t ajoitusten mukaan t�ysin eri aikoina.

Toki, jos ajoitusmenetelmiin ei usko, niin silloin t�ll� ajoittamisella ei ole merkityst�, mutta toisaalta ei voi v�itt�� ett� tiede voisi todistaa Aatamin ja Eevan el�neen joskus 6000 - 10 000 vuotta sitten.

Hosted by www.Geocities.ws

1