"Kypsissä luonnontieteissä" kuten fysiikassa ja biologiassa näennäisten ja todellisten vastaesimerkkien ero on selvempi,joskin mutkikkaampi,kuin kuin vasta kehittymässä olevilla tieteenaloilla,kuten psykologiassa,kognitiotieteessä ja yhteiskuntatieteissä.
Siksi näennäisten vastaesimerkkien hylkääminen on niissä yleisempää ja voidaan tehdä huolettomammin,ja metodologiset kiistat ja vallankumoukset ovat harvinaisempia ja vähemmän perustavanlaatuisia.
Evoluutioteoreetikkojen ja kreationistien kiistan ratkaisemattomuus perustuu pitkälle siihen,että kreationistit eivät ymmärrä taustateorioiden ja tutkimusasetelmien asemaa tieteen metodologiassa oikein,ja yrittävät jatkuvasti "todistaa" evoluution vääräksi mitä erilaisemmilla vastaesimerkeillä ja ilmiöillä joiden selitystä ei tunneta.
Sen sijaan tulisi pystyä kehittämään vastahypoteesi,joka selittää kaiken sen,minkä evoluutioteoria,ja lisäksi vastaesimerkit joita evoluutio ei selitä,tai selittää vain ad hoc apuoletuksin.
Jokainen tutkimus, olkoon sen esineenä luonto taikka humanististen tieteitten laaja ala, voi johtaa jonkunarvoisiin tuloksiin vain siinä tapauksessa, että sen lähtökohtana ovat varmasti todetut tosiseikat.'
(Pauli Brattico, Otto Lappi,"Kognitiotieteen perusteet")
Tällä sivulla vertailen evoluution ja kreationismia tieteen määritelmistä käsin. Kaikki eivät tästä asettelustani ole pitäneet, esimerkiksi kreationisti Timo J. Tarvonen kertoi minulle (4.12.2005), että olin asettanut tällä sivulla vastakkaiasettelun väärin. Tarvosen mielestä jaottelun pitäisi olla "Evoluutio vs. rappeutumisteoria". Tällä sivulla käsittelen kahta teoriaa, jotka pyrkivät selittämään tosiasiaa: sitä, miksi eliökunnassa ilmenee monimuotoisuutta. Kyseisen ilmiön selitykseksi ei kelpaa malli jonka mukaan monimuotoisuus ei voi koskaan ylittää sitä, mitä se oli aluksi. Monimuotoisuuden ilmeneminen pysyisi pelkän rappeutumismallin kanssa yhä ongelmana. Tällä sivulla -niinkuin kaikilla muillakin sivuillani- olen ottanut lähtökohdaksi tieteellisen, tutkittavan, teorian lähtökohdaksi.
En käsittele lainkaan ontologiaa("mitä on fysiikan sisällä") tai metafysiikkaa("mitä on fysiikassa ja fysiikan jälkeen"), vaan kyse on enemmänkin epistemologiasta("mitä tiedetään") ja metodologiasta("miten tieto voidaan varmistaa"). Siksi sivun näkökanta on siksi pakko laajentaa koskemaan koko selityskokonaisuuksia, siksi Suunnittelijaoletus on välttämätön mukaanotettava,vaikka olisikin totta että rappeutumisteoria on osa luomisoppia. En voi jättää selitysmallin osia ulkopuolelle vain siksi, että ne ovat hankalia kyseisen selitysmallin kannattajille.
Evoluutio ja luomisoppi tieteen kriteereiden valossa.
"Intelligent design may mean that the ultimate explanation for life is beyond scientific explanation. That assessment is premature. But even if it is true, I would not be troubled. I don't want the best scientific explanation for the origins of life; I want the correct explanation."
(Behen lausunto 'The New York Timesissa' vuonna 1996 Dowerin oikeuden pöytäkirjan, päivä 11pm, s. 112 mukaan.)
Objektiivisuus:Evoluutioteoria tutkii geenialleeleiden suhteiden muutoksia populaatiossa,uusien geenien ilmestymisen ja vanhojen tuhoutumisen säännönmukaisuuksia. Evoluution tutkimuskohde,perimä, on taatusti olemassa. Samoin geenien vaikutukset eliöiden hengissä selviämiselle ja lisääntymiselle. Evoluutiotutkimus noudattaa samoja "naturalistisia" vaatimuksia, mitä kaikki muutkin luonnontieteet noudattavat. Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä. Luomisopin kannattajat eivät pidä edes tieteen kriteereitä vakioina -evoluutiolta vaadittavat tiedekriteerit ovat joko "tieteessä ei ole premissejä", tai "evoluutiota voitaisiin testata vain aikakoneella" -tyylisiä äärimmäisen tiukkoja vaatimuksia: Luomisen kriteereistä puhuttaessa turvaudutaan taas yleensä "naturalismin(=empiria) kriteerit kahlitsevat", tai jotain muuta relativistista.
Evoluutioteoria siis tyytyy nykyisiin tieteen kriteereihin jotka pitävät evoluutioteorian tieteiden piirin sisällä ja pitää luomisopin sen ulkopuolella. Luomisoppi taas toisaalta vaatii kevennettyjä kriteereitä,esimerkiksi naturalismin hylkäämistä, päästäkseen tieteen piiriin. Samalla luomisoppi vaatii tiukempia kriteereitä jotta evoluutioteoria saataisiin tieteestä ulos. Luomisoppi vaatii että evoluutioteoria ei selitä mitään apuoletuksilla,mutta se itse ottaa oikeudekseen selittää kaiken apuoletuksilla. Evoluutio on siis objektiivinen,luomisoppi ainoastaan evoluutiokriittinen.
Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle.
Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorian tutkijat ovat kriittisiä: Dawkinsin ja Gouldin gradualismi-punktualismi -oppierimielisyydet ovat yleisesti tunnettuja: Molemmat ovat samaa mieltä evoluutiomekanismeista, mutta yksimielisyyden sijaan he keskittyvät perustelemaan kantojaan koskien niitä asioita, joissa ovat erimielisiä. Tälläinen ei olisi mahdollista, jos he eivät olisi kriittisiä evoluutiota kohtaan. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa. Luomisopin tutkimusehdotukset ovat parhaimmillaankin evoluution rajoja etsiviä = ovat itse asiassa evoluutiotutkimusta.
Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä.
Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä.
Edistyvyys: Evoluutioteoria on muuttunut historiansa aikana,se on siis itseäänkorjaava ja sitä kautta lisää tiedon totuudenkaltaisuutta.
Luomisoppi kehittyy lähinnä saamalla uusia koulukuntia,vanhojen tietosisältö säilyy muuttumattomana. ID-teoria edistyy jonkin verran virheitä paikkaamalla. Tämän tuloksena se onkin lähentynyt evoluutioteoriaa. Luomisoppi ei ole historiansa aikana myöskään kehittänyt mekanismeja joilla sen perusteesiä,Suunnittelijaa, voitaisiin tutkia. Näin ollen se ei ole teoriana kehittynyt,ainoastaan uusia termejä(premissejä) lisätty ajan kanssa.
-Yleisyys: Evoluutioteorian säännöt ovat lainomaisia ja ne selittävät todellisuutta rajaamalla tapahtumat mahdollisiin ja mahdottomiin.
Suunnittelijalle taas kaikki on mahdollista ja hän tekee mitä tahtoo. Näinollen Suunnittelija ei selitä yhtään mitään.
Evoluution ja luomisopin teorioiden vertailu
"Intelligent design is just the Logos theology of John's Gospel restated in the idiom of information theory."
(William Dembski, "Signs of intelligence", 1999, sivu 84)
Kiitos:Illuminatus
Tieteellisen teorian on oltava malli, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Mallin ei tarvitse olla aukoton tai edes oikea.
Mallin tarkoitus on osoittaa säännönmukaisuuksia, kuvailla mekanismeja ja auttaa ennusteden luomisessa. Mallia arvioitaessa tärkeimmät ovat seuraavat kolme:
*1. FACE VALIDITY:Mallin on "näytettävä samalta" kuin asia jota se pyrkii kuvaamaan.
Sekä evoluutioteoria että ID pääsevät hyvään tulokseen kohdan suhteen: Kumpikin on havaitsemamme todellisuuden mukaan mahdollinen. Vaikka joillekin suunnittelematon monimutkaisuus on mahdoton sisäistää, toisille taas älykäs suunnittelu on täysin toivoton ajatus.
*2. PREDICTIVE VALIDITY:Mallin pohjalta on voitava tehdä ennusteita jotka pitävät paikkaansa.
Tässä syntyykin jo enemmän hajontaa. Koska evoluutiossa monet ilmiöt vaikuttavat yhtäaikaisesti, on siinä ennusteiden tekeminen käytännön olosuhteissa vaikeaa.(Kolmen kappaleen sääntö:"jos yli kolme ilmiötä ovat vuorovaikutuksessa ei voida ennustaa lopputuloksia"). Kontrolloiduissa oloissa,missä ilmiöiden vaikutukset ovat hallituja evoluutioteoria mahdollistaa ennustuksen, ja silloin sen ennustearvo on erinomainen. Evoluution ennustettavuuden puolesta puhuvat esimerkiksi Richard Dawkinsin kirjassa "The Ancestor's Tale" esitetyt ideat. Sen sijaan ID-mallin pohjalta ei ole mahdollista tehdä minkäänlaisia ennusteita. Syynä on se,että ID ei rajaa tekijöitä "mahdottomina". ID:ssä yksittäinen asia vain joko on Suunniteltu tai ei ole.
*3. CONSTRUCT VALIDITY: Kuinka hyvin mallilla on konsilienssia,eli kuinka se sopii yhteen muiden teorioiden kanssa.
Kohdassa ID-teorian ongelma on, että siihen liittyviä teorioita ei oikeastaan ole. Raamattu saattaisi löyhillä kriteereillä olla tällainen, mahdollisesti myös jotkin tilastolliset teoriat.(Kolmogov,negentropia...) Raamatun todistusarvo luonnontieteessä on kuitenkin nolla, ja tilastolliset teoriat kertovat vain todennäköisyyksiä, eivät sulje muita vaihtoehtoja pois.
Sen sijaan evoluutioteoriaan liittyy erilaisten linkkien kautta lukuisia biologian ja kemian -ja jopa taloustieteen- teorioita, jotka eivät ole ristiriidassa teorian kanssa.
Luonnontieteissä on myös tapana ottaa käyttöön käsitteitä vain kun havainnot niin osoittavat ja tällöinkin käsitteet ovat hyvin tarkasti rajattuja. Tällä konstein alkeishiukkasia tai muita ilmiöitä saadaan eksaktisti tieteeseen.
Kreationismille tyypillistä taas on ottaa epämääräinen ja täysin rajaamaton ilmiö johon viittaavia suoria havaintoja ei ole. Ei siis ole havaintoja joita pitäisi selittää käsitteellä. Tälläinen epämääräisyys ei nosta tiedon tasoa ja kehitä tutkimustyötä,vaan hidastaa sitä. Naturalistinen metodologia on luonnontieteissä tehokkaammaksi havaittu:luonnontieteiden suuri nousu alkoi vasta kun epämääräisyys hylättiin ja naturalistinen metodologia otettiin käyttöön. ID siis itse asiassa väittää olevansa tiedettä koska tieteen kriteerit ovat sen mielestä väärät.
Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti.
Käytännön sovellukset
"We are taking an intuition most people have and making it a scientific and academic enterprise. We are removing the most important cultural roadblock to accepting the role of God as creator."
(Phillip Johnson, "Enlisting Science to Find the Fingerprints of a Creator." The Los Angeles Times. Maaliskuu 2001.)
Evoluutioteorialla on runsaasti käytännön sovelluksia:
Kasvin ja eläinjalostus ja lääkejalostus ovat hallittua evoluutiota jossa valinnan suorittaa ihminen. Evoluutioteorialla on sovelluksia tekniikassa:tietokoneet laskevat evoluutioalgoritmeilla uusia koneita,esimerkiksi tehokkaampia turbiineja ja tietokoneiden virtapiirejä. Niiden aikaansaannokset ylittävät niitä suunnittelevien insinöörien kyvyt. Evoluutiomatematiikkaa käytetään reitityksessä ja joissakin matemaattisissa ongelmissa,esimerkiksi "kauppamatkustajan ongelmassa", joihin ei edes osata muuta ratkaisutapaa. Ja rikkana rokassa evoluutiomatematiikkaa käytetään taloudessa ja kaikessa jossa Nashin peliteoria on osallisena. Myös evoluutioalgoritmeilla on ollut teoreettista hyötyä ratkaistaessa kompleksisisuuden syntyä ja geenien limittymistä jne.Lisäksi evoluutioteoriaan liittyvät myös malariasääsken DDT resistenssin kehittyminen,sairaalabakteerien synty. Hupaisana esimerkkinä voisi mainita sen kun tuhohyönteisiä vastaan kehitettiin hyönteismyrkkyjä joiden toiminta perustui niiden omiin hormoneihin.
Näiden ilmestymisaikaan biokemistit mainostivat,että niille ei voi kehittyä resistenssiä:kuinka voisikaan kun ne nojaavat omaan hormonitoimintaan jossa (geneettiset tai myrkylliset) muutokset aikaansaavat vakavia häiriöitä elintoiminnoissa aikaansaaden eliön kuoleman.
Koska hyönteiset eivät osanneet lukea ja ymmärtää biokemistien mahtijulistusta eivätkä biokemistit ole tunnetusti evoluutioteoreetikkoja niin parin vuoden päästä esiintyi yleisenä ensimmäiset kannat joissa resistenssi kyseisille myrkyille oli suuri..
Luomisopilla taas ei ole ainuttakaan sovellusta. Ainut mistä sillä olisi kenties käytännön hyötyä olisi sotien vähentäminen sen kautta että saataisiin varmuus Jumalan persoonasta. Tällöin kaikki luonnollisesti kuuluisivat samaan-oikeaan- uskoon. Mutta vapaan tutkimuksen perään huutavat kreationistit eivät halua edes ajatella kyseistä asiaa,sillä "miten luulisit kristittyjen ja muslimien ja muiden pääsevän asiasta yhteisymmärrykseen". Luomisoppi mainitsee usein "informaatio"-sanan tarkoittaen sillä yleensä "negentropiaa"(ts. käänteistä entropiaa=epäsatunnaisuutta). He eivät ota huomioon,että negentropiaa käytetään hyväksi bioinformatiikassa kun etsitään genomista potentiaalisia geenejä. Tutkimusta keskitetään sinne missä satunnaisuutta on vähän. Eli luomisoppi ei ole edes tuomassa mitään uutta ilmiötä tiedemaailmaan.
Eipä ihme,sillä Dembski ei ole julkaissut ainuttakaan uutta kaavaa tai ratkaisumallia ja Behen oppi on Paleyn kelloseppävertaus naamioituna biokemian terminologialla.
Menetelmien vertailu
"The objective is to convince people that Darwinism is inherently atheistic, thus shifting the debate from creationism vs. evolution to the existence of God vs. the non-existence of God. From there people are introduced to 'the truth' of the Bible and then 'the question of sin' and finally 'introduced to Jesus.'"
(Phillip Johnson, "Missionary Man", Church and State, Toukokuu 1999)
En käsittele lainkaan ontologiaa("mitä on fysiikan sisällä") tai metafysiikkaa("mitä on fysiikassa ja fysiikan jälkeen"), vaan kyse on enemmänkin epistemologiasta("mitä tiedetään") ja metodologiasta("miten tieto voidaan varmistaa"). Siksi sivun näkökanta on siksi pakko laajentaa koskemaan koko selityskokonaisuuksia, siksi Suunnittelijaoletus on välttämätön mukaanotettava,vaikka olisikin totta että rappeutumisteoria on osa luomisoppia. En voi jättää selitysmallin osia ulkopuolelle vain siksi, että ne ovat hankalia kyseisen selitysmallin kannattajille.
Evoluutio ja luomisoppi tieteen kriteereiden valossa.
"Intelligent design may mean that the ultimate explanation for life is beyond scientific explanation. That assessment is premature. But even if it is true, I would not be troubled. I don't want the best scientific explanation for the origins of life; I want the correct explanation."
(Behen lausunto 'The New York Timesissa' vuonna 1996 Dowerin oikeuden pöytäkirjan, päivä 11pm, s. 112 mukaan.)
Objektiivisuus:Evoluutioteoria tutkii geenialleeleiden suhteiden muutoksia populaatiossa,uusien geenien ilmestymisen ja vanhojen tuhoutumisen säännönmukaisuuksia. Evoluution tutkimuskohde,perimä, on taatusti olemassa. Samoin geenien vaikutukset eliöiden hengissä selviämiselle ja lisääntymiselle. Evoluutiotutkimus noudattaa samoja "naturalistisia" vaatimuksia, mitä kaikki muutkin luonnontieteet noudattavat. Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä. Luomisopin kannattajat eivät pidä edes tieteen kriteereitä vakioina -evoluutiolta vaadittavat tiedekriteerit ovat joko "tieteessä ei ole premissejä", tai "evoluutiota voitaisiin testata vain aikakoneella" -tyylisiä äärimmäisen tiukkoja vaatimuksia: Luomisen kriteereistä puhuttaessa turvaudutaan taas yleensä "naturalismin(=empiria) kriteerit kahlitsevat", tai jotain muuta relativistista.
Evoluutioteoria siis tyytyy nykyisiin tieteen kriteereihin jotka pitävät evoluutioteorian tieteiden piirin sisällä ja pitää luomisopin sen ulkopuolella. Luomisoppi taas toisaalta vaatii kevennettyjä kriteereitä,esimerkiksi naturalismin hylkäämistä, päästäkseen tieteen piiriin. Samalla luomisoppi vaatii tiukempia kriteereitä jotta evoluutioteoria saataisiin tieteestä ulos. Luomisoppi vaatii että evoluutioteoria ei selitä mitään apuoletuksilla,mutta se itse ottaa oikeudekseen selittää kaiken apuoletuksilla. Evoluutio on siis objektiivinen,luomisoppi ainoastaan evoluutiokriittinen.
Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle.
Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorian tutkijat ovat kriittisiä: Dawkinsin ja Gouldin gradualismi-punktualismi -oppierimielisyydet ovat yleisesti tunnettuja: Molemmat ovat samaa mieltä evoluutiomekanismeista, mutta yksimielisyyden sijaan he keskittyvät perustelemaan kantojaan koskien niitä asioita, joissa ovat erimielisiä. Tälläinen ei olisi mahdollista, jos he eivät olisi kriittisiä evoluutiota kohtaan. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa. Luomisopin tutkimusehdotukset ovat parhaimmillaankin evoluution rajoja etsiviä = ovat itse asiassa evoluutiotutkimusta.
Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä.
Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä.
Edistyvyys: Evoluutioteoria on muuttunut historiansa aikana,se on siis itseäänkorjaava ja sitä kautta lisää tiedon totuudenkaltaisuutta.
Luomisoppi kehittyy lähinnä saamalla uusia koulukuntia,vanhojen tietosisältö säilyy muuttumattomana. ID-teoria edistyy jonkin verran virheitä paikkaamalla. Tämän tuloksena se onkin lähentynyt evoluutioteoriaa. Luomisoppi ei ole historiansa aikana myöskään kehittänyt mekanismeja joilla sen perusteesiä,Suunnittelijaa, voitaisiin tutkia. Näin ollen se ei ole teoriana kehittynyt,ainoastaan uusia termejä(premissejä) lisätty ajan kanssa.
-Yleisyys: Evoluutioteorian säännöt ovat lainomaisia ja ne selittävät todellisuutta rajaamalla tapahtumat mahdollisiin ja mahdottomiin.
Suunnittelijalle taas kaikki on mahdollista ja hän tekee mitä tahtoo. Näinollen Suunnittelija ei selitä yhtään mitään.
Evoluution ja luomisopin teorioiden vertailu
"Intelligent design is just the Logos theology of John's Gospel restated in the idiom of information theory."
(William Dembski, "Signs of intelligence", 1999, sivu 84)
Kiitos:Illuminatus
Tieteellisen teorian on oltava malli, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Mallin ei tarvitse olla aukoton tai edes oikea.
Mallin tarkoitus on osoittaa säännönmukaisuuksia, kuvailla mekanismeja ja auttaa ennusteden luomisessa. Mallia arvioitaessa tärkeimmät ovat seuraavat kolme:
*1. FACE VALIDITY:Mallin on "näytettävä samalta" kuin asia jota se pyrkii kuvaamaan.
Sekä evoluutioteoria että ID pääsevät hyvään tulokseen kohdan suhteen: Kumpikin on havaitsemamme todellisuuden mukaan mahdollinen. Vaikka joillekin suunnittelematon monimutkaisuus on mahdoton sisäistää, toisille taas älykäs suunnittelu on täysin toivoton ajatus.
*2. PREDICTIVE VALIDITY:Mallin pohjalta on voitava tehdä ennusteita jotka pitävät paikkaansa.
Tässä syntyykin jo enemmän hajontaa. Koska evoluutiossa monet ilmiöt vaikuttavat yhtäaikaisesti, on siinä ennusteiden tekeminen käytännön olosuhteissa vaikeaa.(Kolmen kappaleen sääntö:"jos yli kolme ilmiötä ovat vuorovaikutuksessa ei voida ennustaa lopputuloksia"). Kontrolloiduissa oloissa,missä ilmiöiden vaikutukset ovat hallituja evoluutioteoria mahdollistaa ennustuksen, ja silloin sen ennustearvo on erinomainen. Evoluution ennustettavuuden puolesta puhuvat esimerkiksi Richard Dawkinsin kirjassa "The Ancestor's Tale" esitetyt ideat. Sen sijaan ID-mallin pohjalta ei ole mahdollista tehdä minkäänlaisia ennusteita. Syynä on se,että ID ei rajaa tekijöitä "mahdottomina". ID:ssä yksittäinen asia vain joko on Suunniteltu tai ei ole.
*3. CONSTRUCT VALIDITY: Kuinka hyvin mallilla on konsilienssia,eli kuinka se sopii yhteen muiden teorioiden kanssa.
Kohdassa ID-teorian ongelma on, että siihen liittyviä teorioita ei oikeastaan ole. Raamattu saattaisi löyhillä kriteereillä olla tällainen, mahdollisesti myös jotkin tilastolliset teoriat.(Kolmogov,negentropia...) Raamatun todistusarvo luonnontieteessä on kuitenkin nolla, ja tilastolliset teoriat kertovat vain todennäköisyyksiä, eivät sulje muita vaihtoehtoja pois.
Sen sijaan evoluutioteoriaan liittyy erilaisten linkkien kautta lukuisia biologian ja kemian -ja jopa taloustieteen- teorioita, jotka eivät ole ristiriidassa teorian kanssa.
Luonnontieteissä on myös tapana ottaa käyttöön käsitteitä vain kun havainnot niin osoittavat ja tällöinkin käsitteet ovat hyvin tarkasti rajattuja. Tällä konstein alkeishiukkasia tai muita ilmiöitä saadaan eksaktisti tieteeseen.
Kreationismille tyypillistä taas on ottaa epämääräinen ja täysin rajaamaton ilmiö johon viittaavia suoria havaintoja ei ole. Ei siis ole havaintoja joita pitäisi selittää käsitteellä. Tälläinen epämääräisyys ei nosta tiedon tasoa ja kehitä tutkimustyötä,vaan hidastaa sitä. Naturalistinen metodologia on luonnontieteissä tehokkaammaksi havaittu:luonnontieteiden suuri nousu alkoi vasta kun epämääräisyys hylättiin ja naturalistinen metodologia otettiin käyttöön. ID siis itse asiassa väittää olevansa tiedettä koska tieteen kriteerit ovat sen mielestä väärät.
Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti.
Käytännön sovellukset
"We are taking an intuition most people have and making it a scientific and academic enterprise. We are removing the most important cultural roadblock to accepting the role of God as creator."
(Phillip Johnson, "Enlisting Science to Find the Fingerprints of a Creator." The Los Angeles Times. Maaliskuu 2001.)
Evoluutioteorialla on runsaasti käytännön sovelluksia:
Kasvin ja eläinjalostus ja lääkejalostus ovat hallittua evoluutiota jossa valinnan suorittaa ihminen. Evoluutioteorialla on sovelluksia tekniikassa:tietokoneet laskevat evoluutioalgoritmeilla uusia koneita,esimerkiksi tehokkaampia turbiineja ja tietokoneiden virtapiirejä. Niiden aikaansaannokset ylittävät niitä suunnittelevien insinöörien kyvyt. Evoluutiomatematiikkaa käytetään reitityksessä ja joissakin matemaattisissa ongelmissa,esimerkiksi "kauppamatkustajan ongelmassa", joihin ei edes osata muuta ratkaisutapaa. Ja rikkana rokassa evoluutiomatematiikkaa käytetään taloudessa ja kaikessa jossa Nashin peliteoria on osallisena. Myös evoluutioalgoritmeilla on ollut teoreettista hyötyä ratkaistaessa kompleksisisuuden syntyä ja geenien limittymistä jne.Lisäksi evoluutioteoriaan liittyvät myös malariasääsken DDT resistenssin kehittyminen,sairaalabakteerien synty. Hupaisana esimerkkinä voisi mainita sen kun tuhohyönteisiä vastaan kehitettiin hyönteismyrkkyjä joiden toiminta perustui niiden omiin hormoneihin.
Näiden ilmestymisaikaan biokemistit mainostivat,että niille ei voi kehittyä resistenssiä:kuinka voisikaan kun ne nojaavat omaan hormonitoimintaan jossa (geneettiset tai myrkylliset) muutokset aikaansaavat vakavia häiriöitä elintoiminnoissa aikaansaaden eliön kuoleman.
Koska hyönteiset eivät osanneet lukea ja ymmärtää biokemistien mahtijulistusta eivätkä biokemistit ole tunnetusti evoluutioteoreetikkoja niin parin vuoden päästä esiintyi yleisenä ensimmäiset kannat joissa resistenssi kyseisille myrkyille oli suuri..
Luomisopilla taas ei ole ainuttakaan sovellusta. Ainut mistä sillä olisi kenties käytännön hyötyä olisi sotien vähentäminen sen kautta että saataisiin varmuus Jumalan persoonasta. Tällöin kaikki luonnollisesti kuuluisivat samaan-oikeaan- uskoon. Mutta vapaan tutkimuksen perään huutavat kreationistit eivät halua edes ajatella kyseistä asiaa,sillä "miten luulisit kristittyjen ja muslimien ja muiden pääsevän asiasta yhteisymmärrykseen". Luomisoppi mainitsee usein "informaatio"-sanan tarkoittaen sillä yleensä "negentropiaa"(ts. käänteistä entropiaa=epäsatunnaisuutta). He eivät ota huomioon,että negentropiaa käytetään hyväksi bioinformatiikassa kun etsitään genomista potentiaalisia geenejä. Tutkimusta keskitetään sinne missä satunnaisuutta on vähän. Eli luomisoppi ei ole edes tuomassa mitään uutta ilmiötä tiedemaailmaan.
Eipä ihme,sillä Dembski ei ole julkaissut ainuttakaan uutta kaavaa tai ratkaisumallia ja Behen oppi on Paleyn kelloseppävertaus naamioituna biokemian terminologialla.
Menetelmien vertailu
"The objective is to convince people that Darwinism is inherently atheistic, thus shifting the debate from creationism vs. evolution to the existence of God vs. the non-existence of God. From there people are introduced to 'the truth' of the Bible and then 'the question of sin' and finally 'introduced to Jesus.'"
(Phillip Johnson, "Missionary Man", Church and State, Toukokuu 1999)
(Behen lausunto 'The New York Timesissa' vuonna 1996 Dowerin oikeuden pöytäkirjan, päivä 11pm, s. 112 mukaan.)
Objektiivisuus:Evoluutioteoria tutkii geenialleeleiden suhteiden muutoksia populaatiossa,uusien geenien ilmestymisen ja vanhojen tuhoutumisen säännönmukaisuuksia. Evoluution tutkimuskohde,perimä, on taatusti olemassa. Samoin geenien vaikutukset eliöiden hengissä selviämiselle ja lisääntymiselle. Evoluutiotutkimus noudattaa samoja "naturalistisia" vaatimuksia, mitä kaikki muutkin luonnontieteet noudattavat. Luomisopin tutkimuskohde,perusteesi eli Suunnittelija on havaitsematon,sitä ei itse asiassa edes tutkita luomisopin piirissä. Luomisopin kannattajat eivät pidä edes tieteen kriteereitä vakioina -evoluutiolta vaadittavat tiedekriteerit ovat joko "tieteessä ei ole premissejä", tai "evoluutiota voitaisiin testata vain aikakoneella" -tyylisiä äärimmäisen tiukkoja vaatimuksia: Luomisen kriteereistä puhuttaessa turvaudutaan taas yleensä "naturalismin(=empiria) kriteerit kahlitsevat", tai jotain muuta relativistista.
Evoluutioteoria siis tyytyy nykyisiin tieteen kriteereihin jotka pitävät evoluutioteorian tieteiden piirin sisällä ja pitää luomisopin sen ulkopuolella. Luomisoppi taas toisaalta vaatii kevennettyjä kriteereitä,esimerkiksi naturalismin hylkäämistä, päästäkseen tieteen piiriin. Samalla luomisoppi vaatii tiukempia kriteereitä jotta evoluutioteoria saataisiin tieteestä ulos. Luomisoppi vaatii että evoluutioteoria ei selitä mitään apuoletuksilla,mutta se itse ottaa oikeudekseen selittää kaiken apuoletuksilla. Evoluutio on siis objektiivinen,luomisoppi ainoastaan evoluutiokriittinen.
Julkisuus:Kreationistit julkaisevat tietoa,mutta pääasiassa maallikoille joiden tietotaso ei riitä punnitsemaan asioita. Tiedeyhteisölle se ei julkaise kuin harvoin,ja silloinkaan saatu kritiikki ei vaikuta jatkossa esitettyihin julkaisuihin. Erityisessä suosiossa luomisopin kannattajilla ovat julkiset väittelyt:Niissä kun viitteiden käyttö on kevyempää,eikä raskauttavaa todistusaineistoa jatkon kannalta kerry. Takana on siis ainoastaan suosion saaminen ja kannattajien säilytys. Evoluutioteorian piirissä sen sijaan julkaistaan ahkerasti niin maallikoille kuin tiedemaailmalle.
Kriittisyys: Evoluutioteorialla on paljon käytännön sovelluksia ja se liittyy lujasti muihin tieteisiin. Evoluutioteoriaan ei liity yliluonnollisuutta vaan teoria ja käytäntö kohtaavat siinä. Evoluutioteorian tutkijat ovat kriittisiä: Dawkinsin ja Gouldin gradualismi-punktualismi -oppierimielisyydet ovat yleisesti tunnettuja: Molemmat ovat samaa mieltä evoluutiomekanismeista, mutta yksimielisyyden sijaan he keskittyvät perustelemaan kantojaan koskien niitä asioita, joissa ovat erimielisiä. Tälläinen ei olisi mahdollista, jos he eivät olisi kriittisiä evoluutiota kohtaan. Evoluutioteorialla on tutkimusohjelma jossa testataan evoluutioteorian anomalioita sekä falsifikaatiokriteereitä. Luomisoppi taas nojaa subjektiiviseen uskoon ja ilmestykseen. Se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan jotta jokainen voisi oikeuttaa luojalla oman uskonsa. Luomisopin tutkimusehdotukset ovat parhaimmillaankin evoluution rajoja etsiviä = ovat itse asiassa evoluutiotutkimusta.
Falsifioitavuus:Evoluutioteorialla on useita falsifikaatiokriteereitä,joisa osa on hyvinkin tiukkoja. Luomisopilla ei ole ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä.
Autonomisuus: Evoluutiotutkimuksissa ei tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus paina puntarissa. Luomisopille moraalisuuteen liittyvät argumentit ovat tyypillisiä.
Edistyvyys: Evoluutioteoria on muuttunut historiansa aikana,se on siis itseäänkorjaava ja sitä kautta lisää tiedon totuudenkaltaisuutta.
Luomisoppi kehittyy lähinnä saamalla uusia koulukuntia,vanhojen tietosisältö säilyy muuttumattomana. ID-teoria edistyy jonkin verran virheitä paikkaamalla. Tämän tuloksena se onkin lähentynyt evoluutioteoriaa. Luomisoppi ei ole historiansa aikana myöskään kehittänyt mekanismeja joilla sen perusteesiä,Suunnittelijaa, voitaisiin tutkia. Näin ollen se ei ole teoriana kehittynyt,ainoastaan uusia termejä(premissejä) lisätty ajan kanssa.
-Yleisyys: Evoluutioteorian säännöt ovat lainomaisia ja ne selittävät todellisuutta rajaamalla tapahtumat mahdollisiin ja mahdottomiin.
Suunnittelijalle taas kaikki on mahdollista ja hän tekee mitä tahtoo. Näinollen Suunnittelija ei selitä yhtään mitään.
Evoluution ja luomisopin teorioiden vertailu
"Intelligent design is just the Logos theology of John's Gospel restated in the idiom of information theory."
(William Dembski, "Signs of intelligence", 1999, sivu 84)
Kiitos:Illuminatus
Tieteellisen teorian on oltava malli, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Mallin ei tarvitse olla aukoton tai edes oikea.
Mallin tarkoitus on osoittaa säännönmukaisuuksia, kuvailla mekanismeja ja auttaa ennusteden luomisessa. Mallia arvioitaessa tärkeimmät ovat seuraavat kolme:
*1. FACE VALIDITY:Mallin on "näytettävä samalta" kuin asia jota se pyrkii kuvaamaan.
Sekä evoluutioteoria että ID pääsevät hyvään tulokseen kohdan suhteen: Kumpikin on havaitsemamme todellisuuden mukaan mahdollinen. Vaikka joillekin suunnittelematon monimutkaisuus on mahdoton sisäistää, toisille taas älykäs suunnittelu on täysin toivoton ajatus.
*2. PREDICTIVE VALIDITY:Mallin pohjalta on voitava tehdä ennusteita jotka pitävät paikkaansa.
Tässä syntyykin jo enemmän hajontaa. Koska evoluutiossa monet ilmiöt vaikuttavat yhtäaikaisesti, on siinä ennusteiden tekeminen käytännön olosuhteissa vaikeaa.(Kolmen kappaleen sääntö:"jos yli kolme ilmiötä ovat vuorovaikutuksessa ei voida ennustaa lopputuloksia"). Kontrolloiduissa oloissa,missä ilmiöiden vaikutukset ovat hallituja evoluutioteoria mahdollistaa ennustuksen, ja silloin sen ennustearvo on erinomainen. Evoluution ennustettavuuden puolesta puhuvat esimerkiksi Richard Dawkinsin kirjassa "The Ancestor's Tale" esitetyt ideat. Sen sijaan ID-mallin pohjalta ei ole mahdollista tehdä minkäänlaisia ennusteita. Syynä on se,että ID ei rajaa tekijöitä "mahdottomina". ID:ssä yksittäinen asia vain joko on Suunniteltu tai ei ole.
*3. CONSTRUCT VALIDITY: Kuinka hyvin mallilla on konsilienssia,eli kuinka se sopii yhteen muiden teorioiden kanssa.
Kohdassa ID-teorian ongelma on, että siihen liittyviä teorioita ei oikeastaan ole. Raamattu saattaisi löyhillä kriteereillä olla tällainen, mahdollisesti myös jotkin tilastolliset teoriat.(Kolmogov,negentropia...) Raamatun todistusarvo luonnontieteessä on kuitenkin nolla, ja tilastolliset teoriat kertovat vain todennäköisyyksiä, eivät sulje muita vaihtoehtoja pois.
Sen sijaan evoluutioteoriaan liittyy erilaisten linkkien kautta lukuisia biologian ja kemian -ja jopa taloustieteen- teorioita, jotka eivät ole ristiriidassa teorian kanssa.
Luonnontieteissä on myös tapana ottaa käyttöön käsitteitä vain kun havainnot niin osoittavat ja tällöinkin käsitteet ovat hyvin tarkasti rajattuja. Tällä konstein alkeishiukkasia tai muita ilmiöitä saadaan eksaktisti tieteeseen.
Kreationismille tyypillistä taas on ottaa epämääräinen ja täysin rajaamaton ilmiö johon viittaavia suoria havaintoja ei ole. Ei siis ole havaintoja joita pitäisi selittää käsitteellä. Tälläinen epämääräisyys ei nosta tiedon tasoa ja kehitä tutkimustyötä,vaan hidastaa sitä. Naturalistinen metodologia on luonnontieteissä tehokkaammaksi havaittu:luonnontieteiden suuri nousu alkoi vasta kun epämääräisyys hylättiin ja naturalistinen metodologia otettiin käyttöön. ID siis itse asiassa väittää olevansa tiedettä koska tieteen kriteerit ovat sen mielestä väärät.
Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti.
Käytännön sovellukset
"We are taking an intuition most people have and making it a scientific and academic enterprise. We are removing the most important cultural roadblock to accepting the role of God as creator."
(Phillip Johnson, "Enlisting Science to Find the Fingerprints of a Creator." The Los Angeles Times. Maaliskuu 2001.)
Evoluutioteorialla on runsaasti käytännön sovelluksia:
Kasvin ja eläinjalostus ja lääkejalostus ovat hallittua evoluutiota jossa valinnan suorittaa ihminen. Evoluutioteorialla on sovelluksia tekniikassa:tietokoneet laskevat evoluutioalgoritmeilla uusia koneita,esimerkiksi tehokkaampia turbiineja ja tietokoneiden virtapiirejä. Niiden aikaansaannokset ylittävät niitä suunnittelevien insinöörien kyvyt. Evoluutiomatematiikkaa käytetään reitityksessä ja joissakin matemaattisissa ongelmissa,esimerkiksi "kauppamatkustajan ongelmassa", joihin ei edes osata muuta ratkaisutapaa. Ja rikkana rokassa evoluutiomatematiikkaa käytetään taloudessa ja kaikessa jossa Nashin peliteoria on osallisena. Myös evoluutioalgoritmeilla on ollut teoreettista hyötyä ratkaistaessa kompleksisisuuden syntyä ja geenien limittymistä jne.Lisäksi evoluutioteoriaan liittyvät myös malariasääsken DDT resistenssin kehittyminen,sairaalabakteerien synty. Hupaisana esimerkkinä voisi mainita sen kun tuhohyönteisiä vastaan kehitettiin hyönteismyrkkyjä joiden toiminta perustui niiden omiin hormoneihin.
Näiden ilmestymisaikaan biokemistit mainostivat,että niille ei voi kehittyä resistenssiä:kuinka voisikaan kun ne nojaavat omaan hormonitoimintaan jossa (geneettiset tai myrkylliset) muutokset aikaansaavat vakavia häiriöitä elintoiminnoissa aikaansaaden eliön kuoleman.
Koska hyönteiset eivät osanneet lukea ja ymmärtää biokemistien mahtijulistusta eivätkä biokemistit ole tunnetusti evoluutioteoreetikkoja niin parin vuoden päästä esiintyi yleisenä ensimmäiset kannat joissa resistenssi kyseisille myrkyille oli suuri..
Luomisopilla taas ei ole ainuttakaan sovellusta. Ainut mistä sillä olisi kenties käytännön hyötyä olisi sotien vähentäminen sen kautta että saataisiin varmuus Jumalan persoonasta. Tällöin kaikki luonnollisesti kuuluisivat samaan-oikeaan- uskoon. Mutta vapaan tutkimuksen perään huutavat kreationistit eivät halua edes ajatella kyseistä asiaa,sillä "miten luulisit kristittyjen ja muslimien ja muiden pääsevän asiasta yhteisymmärrykseen". Luomisoppi mainitsee usein "informaatio"-sanan tarkoittaen sillä yleensä "negentropiaa"(ts. käänteistä entropiaa=epäsatunnaisuutta). He eivät ota huomioon,että negentropiaa käytetään hyväksi bioinformatiikassa kun etsitään genomista potentiaalisia geenejä. Tutkimusta keskitetään sinne missä satunnaisuutta on vähän. Eli luomisoppi ei ole edes tuomassa mitään uutta ilmiötä tiedemaailmaan.
Eipä ihme,sillä Dembski ei ole julkaissut ainuttakaan uutta kaavaa tai ratkaisumallia ja Behen oppi on Paleyn kelloseppävertaus naamioituna biokemian terminologialla.
Menetelmien vertailu
"The objective is to convince people that Darwinism is inherently atheistic, thus shifting the debate from creationism vs. evolution to the existence of God vs. the non-existence of God. From there people are introduced to 'the truth' of the Bible and then 'the question of sin' and finally 'introduced to Jesus.'"
(Phillip Johnson, "Missionary Man", Church and State, Toukokuu 1999)
"Intelligent design is just the Logos theology of John's Gospel restated in the idiom of information theory."
(William Dembski, "Signs of intelligence", 1999, sivu 84)
Kiitos:Illuminatus
Tieteellisen teorian on oltava malli, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Mallin ei tarvitse olla aukoton tai edes oikea.
Mallin tarkoitus on osoittaa säännönmukaisuuksia, kuvailla mekanismeja ja auttaa ennusteden luomisessa. Mallia arvioitaessa tärkeimmät ovat seuraavat kolme:
*1. FACE VALIDITY:Mallin on "näytettävä samalta" kuin asia jota se pyrkii kuvaamaan.
Sekä evoluutioteoria että ID pääsevät hyvään tulokseen kohdan suhteen: Kumpikin on havaitsemamme todellisuuden mukaan mahdollinen. Vaikka joillekin suunnittelematon monimutkaisuus on mahdoton sisäistää, toisille taas älykäs suunnittelu on täysin toivoton ajatus.
*2. PREDICTIVE VALIDITY:Mallin pohjalta on voitava tehdä ennusteita jotka pitävät paikkaansa.
Tässä syntyykin jo enemmän hajontaa. Koska evoluutiossa monet ilmiöt vaikuttavat yhtäaikaisesti, on siinä ennusteiden tekeminen käytännön olosuhteissa vaikeaa.(Kolmen kappaleen sääntö:"jos yli kolme ilmiötä ovat vuorovaikutuksessa ei voida ennustaa lopputuloksia"). Kontrolloiduissa oloissa,missä ilmiöiden vaikutukset ovat hallituja evoluutioteoria mahdollistaa ennustuksen, ja silloin sen ennustearvo on erinomainen. Evoluution ennustettavuuden puolesta puhuvat esimerkiksi Richard Dawkinsin kirjassa "The Ancestor's Tale" esitetyt ideat. Sen sijaan ID-mallin pohjalta ei ole mahdollista tehdä minkäänlaisia ennusteita. Syynä on se,että ID ei rajaa tekijöitä "mahdottomina". ID:ssä yksittäinen asia vain joko on Suunniteltu tai ei ole.
*3. CONSTRUCT VALIDITY: Kuinka hyvin mallilla on konsilienssia,eli kuinka se sopii yhteen muiden teorioiden kanssa.
Kohdassa ID-teorian ongelma on, että siihen liittyviä teorioita ei oikeastaan ole. Raamattu saattaisi löyhillä kriteereillä olla tällainen, mahdollisesti myös jotkin tilastolliset teoriat.(Kolmogov,negentropia...) Raamatun todistusarvo luonnontieteessä on kuitenkin nolla, ja tilastolliset teoriat kertovat vain todennäköisyyksiä, eivät sulje muita vaihtoehtoja pois.
Sen sijaan evoluutioteoriaan liittyy erilaisten linkkien kautta lukuisia biologian ja kemian -ja jopa taloustieteen- teorioita, jotka eivät ole ristiriidassa teorian kanssa.
Luonnontieteissä on myös tapana ottaa käyttöön käsitteitä vain kun havainnot niin osoittavat ja tällöinkin käsitteet ovat hyvin tarkasti rajattuja. Tällä konstein alkeishiukkasia tai muita ilmiöitä saadaan eksaktisti tieteeseen.
Kreationismille tyypillistä taas on ottaa epämääräinen ja täysin rajaamaton ilmiö johon viittaavia suoria havaintoja ei ole. Ei siis ole havaintoja joita pitäisi selittää käsitteellä. Tälläinen epämääräisyys ei nosta tiedon tasoa ja kehitä tutkimustyötä,vaan hidastaa sitä. Naturalistinen metodologia on luonnontieteissä tehokkaammaksi havaittu:luonnontieteiden suuri nousu alkoi vasta kun epämääräisyys hylättiin ja naturalistinen metodologia otettiin käyttöön. ID siis itse asiassa väittää olevansa tiedettä koska tieteen kriteerit ovat sen mielestä väärät.
Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti.
Käytännön sovellukset
"We are taking an intuition most people have and making it a scientific and academic enterprise. We are removing the most important cultural roadblock to accepting the role of God as creator."
(Phillip Johnson, "Enlisting Science to Find the Fingerprints of a Creator." The Los Angeles Times. Maaliskuu 2001.)
Evoluutioteorialla on runsaasti käytännön sovelluksia:
Kasvin ja eläinjalostus ja lääkejalostus ovat hallittua evoluutiota jossa valinnan suorittaa ihminen. Evoluutioteorialla on sovelluksia tekniikassa:tietokoneet laskevat evoluutioalgoritmeilla uusia koneita,esimerkiksi tehokkaampia turbiineja ja tietokoneiden virtapiirejä. Niiden aikaansaannokset ylittävät niitä suunnittelevien insinöörien kyvyt. Evoluutiomatematiikkaa käytetään reitityksessä ja joissakin matemaattisissa ongelmissa,esimerkiksi "kauppamatkustajan ongelmassa", joihin ei edes osata muuta ratkaisutapaa. Ja rikkana rokassa evoluutiomatematiikkaa käytetään taloudessa ja kaikessa jossa Nashin peliteoria on osallisena. Myös evoluutioalgoritmeilla on ollut teoreettista hyötyä ratkaistaessa kompleksisisuuden syntyä ja geenien limittymistä jne.Lisäksi evoluutioteoriaan liittyvät myös malariasääsken DDT resistenssin kehittyminen,sairaalabakteerien synty. Hupaisana esimerkkinä voisi mainita sen kun tuhohyönteisiä vastaan kehitettiin hyönteismyrkkyjä joiden toiminta perustui niiden omiin hormoneihin.
Näiden ilmestymisaikaan biokemistit mainostivat,että niille ei voi kehittyä resistenssiä:kuinka voisikaan kun ne nojaavat omaan hormonitoimintaan jossa (geneettiset tai myrkylliset) muutokset aikaansaavat vakavia häiriöitä elintoiminnoissa aikaansaaden eliön kuoleman.
Koska hyönteiset eivät osanneet lukea ja ymmärtää biokemistien mahtijulistusta eivätkä biokemistit ole tunnetusti evoluutioteoreetikkoja niin parin vuoden päästä esiintyi yleisenä ensimmäiset kannat joissa resistenssi kyseisille myrkyille oli suuri..
Luomisopilla taas ei ole ainuttakaan sovellusta. Ainut mistä sillä olisi kenties käytännön hyötyä olisi sotien vähentäminen sen kautta että saataisiin varmuus Jumalan persoonasta. Tällöin kaikki luonnollisesti kuuluisivat samaan-oikeaan- uskoon. Mutta vapaan tutkimuksen perään huutavat kreationistit eivät halua edes ajatella kyseistä asiaa,sillä "miten luulisit kristittyjen ja muslimien ja muiden pääsevän asiasta yhteisymmärrykseen". Luomisoppi mainitsee usein "informaatio"-sanan tarkoittaen sillä yleensä "negentropiaa"(ts. käänteistä entropiaa=epäsatunnaisuutta). He eivät ota huomioon,että negentropiaa käytetään hyväksi bioinformatiikassa kun etsitään genomista potentiaalisia geenejä. Tutkimusta keskitetään sinne missä satunnaisuutta on vähän. Eli luomisoppi ei ole edes tuomassa mitään uutta ilmiötä tiedemaailmaan.
Eipä ihme,sillä Dembski ei ole julkaissut ainuttakaan uutta kaavaa tai ratkaisumallia ja Behen oppi on Paleyn kelloseppävertaus naamioituna biokemian terminologialla.
Menetelmien vertailu
"The objective is to convince people that Darwinism is inherently atheistic, thus shifting the debate from creationism vs. evolution to the existence of God vs. the non-existence of God. From there people are introduced to 'the truth' of the Bible and then 'the question of sin' and finally 'introduced to Jesus.'"
(Phillip Johnson, "Missionary Man", Church and State, Toukokuu 1999)
*1. FACE VALIDITY:Mallin on "näytettävä samalta" kuin asia jota se pyrkii kuvaamaan.
Sekä evoluutioteoria että ID pääsevät hyvään tulokseen kohdan suhteen: Kumpikin on havaitsemamme todellisuuden mukaan mahdollinen. Vaikka joillekin suunnittelematon monimutkaisuus on mahdoton sisäistää, toisille taas älykäs suunnittelu on täysin toivoton ajatus.
*2. PREDICTIVE VALIDITY:Mallin pohjalta on voitava tehdä ennusteita jotka pitävät paikkaansa.
Tässä syntyykin jo enemmän hajontaa. Koska evoluutiossa monet ilmiöt vaikuttavat yhtäaikaisesti, on siinä ennusteiden tekeminen käytännön olosuhteissa vaikeaa.(Kolmen kappaleen sääntö:"jos yli kolme ilmiötä ovat vuorovaikutuksessa ei voida ennustaa lopputuloksia"). Kontrolloiduissa oloissa,missä ilmiöiden vaikutukset ovat hallituja evoluutioteoria mahdollistaa ennustuksen, ja silloin sen ennustearvo on erinomainen. Evoluution ennustettavuuden puolesta puhuvat esimerkiksi Richard Dawkinsin kirjassa "The Ancestor's Tale" esitetyt ideat. Sen sijaan ID-mallin pohjalta ei ole mahdollista tehdä minkäänlaisia ennusteita. Syynä on se,että ID ei rajaa tekijöitä "mahdottomina". ID:ssä yksittäinen asia vain joko on Suunniteltu tai ei ole.
*3. CONSTRUCT VALIDITY: Kuinka hyvin mallilla on konsilienssia,eli kuinka se sopii yhteen muiden teorioiden kanssa.
Kohdassa ID-teorian ongelma on, että siihen liittyviä teorioita ei oikeastaan ole. Raamattu saattaisi löyhillä kriteereillä olla tällainen, mahdollisesti myös jotkin tilastolliset teoriat.(Kolmogov,negentropia...) Raamatun todistusarvo luonnontieteessä on kuitenkin nolla, ja tilastolliset teoriat kertovat vain todennäköisyyksiä, eivät sulje muita vaihtoehtoja pois. Sen sijaan evoluutioteoriaan liittyy erilaisten linkkien kautta lukuisia biologian ja kemian -ja jopa taloustieteen- teorioita, jotka eivät ole ristiriidassa teorian kanssa.
Luonnontieteissä on myös tapana ottaa käyttöön käsitteitä vain kun havainnot niin osoittavat ja tällöinkin käsitteet ovat hyvin tarkasti rajattuja. Tällä konstein alkeishiukkasia tai muita ilmiöitä saadaan eksaktisti tieteeseen.
Kreationismille tyypillistä taas on ottaa epämääräinen ja täysin rajaamaton ilmiö johon viittaavia suoria havaintoja ei ole. Ei siis ole havaintoja joita pitäisi selittää käsitteellä. Tälläinen epämääräisyys ei nosta tiedon tasoa ja kehitä tutkimustyötä,vaan hidastaa sitä. Naturalistinen metodologia on luonnontieteissä tehokkaammaksi havaittu:luonnontieteiden suuri nousu alkoi vasta kun epämääräisyys hylättiin ja naturalistinen metodologia otettiin käyttöön. ID siis itse asiassa väittää olevansa tiedettä koska tieteen kriteerit ovat sen mielestä väärät.
Tämän perusteella voidaan sanoa, että vaikka evoluutioteoriassa on puutteensa,on se kuitenkin huomattavasti parempi malli, kuin ID-teoria -joka taas päihittää perinteisen kreationismin huimasti.
Käytännön sovellukset
"We are taking an intuition most people have and making it a scientific and academic enterprise. We are removing the most important cultural roadblock to accepting the role of God as creator."
(Phillip Johnson, "Enlisting Science to Find the Fingerprints of a Creator." The Los Angeles Times. Maaliskuu 2001.)
Evoluutioteorialla on runsaasti käytännön sovelluksia:
Kasvin ja eläinjalostus ja lääkejalostus ovat hallittua evoluutiota jossa valinnan suorittaa ihminen. Evoluutioteorialla on sovelluksia tekniikassa:tietokoneet laskevat evoluutioalgoritmeilla uusia koneita,esimerkiksi tehokkaampia turbiineja ja tietokoneiden virtapiirejä. Niiden aikaansaannokset ylittävät niitä suunnittelevien insinöörien kyvyt. Evoluutiomatematiikkaa käytetään reitityksessä ja joissakin matemaattisissa ongelmissa,esimerkiksi "kauppamatkustajan ongelmassa", joihin ei edes osata muuta ratkaisutapaa. Ja rikkana rokassa evoluutiomatematiikkaa käytetään taloudessa ja kaikessa jossa Nashin peliteoria on osallisena. Myös evoluutioalgoritmeilla on ollut teoreettista hyötyä ratkaistaessa kompleksisisuuden syntyä ja geenien limittymistä jne.Lisäksi evoluutioteoriaan liittyvät myös malariasääsken DDT resistenssin kehittyminen,sairaalabakteerien synty. Hupaisana esimerkkinä voisi mainita sen kun tuhohyönteisiä vastaan kehitettiin hyönteismyrkkyjä joiden toiminta perustui niiden omiin hormoneihin.
Näiden ilmestymisaikaan biokemistit mainostivat,että niille ei voi kehittyä resistenssiä:kuinka voisikaan kun ne nojaavat omaan hormonitoimintaan jossa (geneettiset tai myrkylliset) muutokset aikaansaavat vakavia häiriöitä elintoiminnoissa aikaansaaden eliön kuoleman.
Koska hyönteiset eivät osanneet lukea ja ymmärtää biokemistien mahtijulistusta eivätkä biokemistit ole tunnetusti evoluutioteoreetikkoja niin parin vuoden päästä esiintyi yleisenä ensimmäiset kannat joissa resistenssi kyseisille myrkyille oli suuri..
Luomisopilla taas ei ole ainuttakaan sovellusta. Ainut mistä sillä olisi kenties käytännön hyötyä olisi sotien vähentäminen sen kautta että saataisiin varmuus Jumalan persoonasta. Tällöin kaikki luonnollisesti kuuluisivat samaan-oikeaan- uskoon. Mutta vapaan tutkimuksen perään huutavat kreationistit eivät halua edes ajatella kyseistä asiaa,sillä "miten luulisit kristittyjen ja muslimien ja muiden pääsevän asiasta yhteisymmärrykseen". Luomisoppi mainitsee usein "informaatio"-sanan tarkoittaen sillä yleensä "negentropiaa"(ts. käänteistä entropiaa=epäsatunnaisuutta). He eivät ota huomioon,että negentropiaa käytetään hyväksi bioinformatiikassa kun etsitään genomista potentiaalisia geenejä. Tutkimusta keskitetään sinne missä satunnaisuutta on vähän. Eli luomisoppi ei ole edes tuomassa mitään uutta ilmiötä tiedemaailmaan.
Eipä ihme,sillä Dembski ei ole julkaissut ainuttakaan uutta kaavaa tai ratkaisumallia ja Behen oppi on Paleyn kelloseppävertaus naamioituna biokemian terminologialla.
Menetelmien vertailu
"The objective is to convince people that Darwinism is inherently atheistic, thus shifting the debate from creationism vs. evolution to the existence of God vs. the non-existence of God. From there people are introduced to 'the truth' of the Bible and then 'the question of sin' and finally 'introduced to Jesus.'"
(Phillip Johnson, "Missionary Man", Church and State, Toukokuu 1999)
(Phillip Johnson, "Enlisting Science to Find the Fingerprints of a Creator." The Los Angeles Times. Maaliskuu 2001.)
Evoluutioteorialla on runsaasti käytännön sovelluksia:
Kasvin ja eläinjalostus ja lääkejalostus ovat hallittua evoluutiota jossa valinnan suorittaa ihminen. Evoluutioteorialla on sovelluksia tekniikassa:tietokoneet laskevat evoluutioalgoritmeilla uusia koneita,esimerkiksi tehokkaampia turbiineja ja tietokoneiden virtapiirejä. Niiden aikaansaannokset ylittävät niitä suunnittelevien insinöörien kyvyt. Evoluutiomatematiikkaa käytetään reitityksessä ja joissakin matemaattisissa ongelmissa,esimerkiksi "kauppamatkustajan ongelmassa", joihin ei edes osata muuta ratkaisutapaa. Ja rikkana rokassa evoluutiomatematiikkaa käytetään taloudessa ja kaikessa jossa Nashin peliteoria on osallisena. Myös evoluutioalgoritmeilla on ollut teoreettista hyötyä ratkaistaessa kompleksisisuuden syntyä ja geenien limittymistä jne.Lisäksi evoluutioteoriaan liittyvät myös malariasääsken DDT resistenssin kehittyminen,sairaalabakteerien synty. Hupaisana esimerkkinä voisi mainita sen kun tuhohyönteisiä vastaan kehitettiin hyönteismyrkkyjä joiden toiminta perustui niiden omiin hormoneihin.
Näiden ilmestymisaikaan biokemistit mainostivat,että niille ei voi kehittyä resistenssiä:kuinka voisikaan kun ne nojaavat omaan hormonitoimintaan jossa (geneettiset tai myrkylliset) muutokset aikaansaavat vakavia häiriöitä elintoiminnoissa aikaansaaden eliön kuoleman.
Koska hyönteiset eivät osanneet lukea ja ymmärtää biokemistien mahtijulistusta eivätkä biokemistit ole tunnetusti evoluutioteoreetikkoja niin parin vuoden päästä esiintyi yleisenä ensimmäiset kannat joissa resistenssi kyseisille myrkyille oli suuri..
Luomisopilla taas ei ole ainuttakaan sovellusta. Ainut mistä sillä olisi kenties käytännön hyötyä olisi sotien vähentäminen sen kautta että saataisiin varmuus Jumalan persoonasta. Tällöin kaikki luonnollisesti kuuluisivat samaan-oikeaan- uskoon. Mutta vapaan tutkimuksen perään huutavat kreationistit eivät halua edes ajatella kyseistä asiaa,sillä "miten luulisit kristittyjen ja muslimien ja muiden pääsevän asiasta yhteisymmärrykseen". Luomisoppi mainitsee usein "informaatio"-sanan tarkoittaen sillä yleensä "negentropiaa"(ts. käänteistä entropiaa=epäsatunnaisuutta). He eivät ota huomioon,että negentropiaa käytetään hyväksi bioinformatiikassa kun etsitään genomista potentiaalisia geenejä. Tutkimusta keskitetään sinne missä satunnaisuutta on vähän. Eli luomisoppi ei ole edes tuomassa mitään uutta ilmiötä tiedemaailmaan.
Eipä ihme,sillä Dembski ei ole julkaissut ainuttakaan uutta kaavaa tai ratkaisumallia ja Behen oppi on Paleyn kelloseppävertaus naamioituna biokemian terminologialla.
Menetelmien vertailu
"The objective is to convince people that Darwinism is inherently atheistic, thus shifting the debate from creationism vs. evolution to the existence of God vs. the non-existence of God. From there people are introduced to 'the truth' of the Bible and then 'the question of sin' and finally 'introduced to Jesus.'"
(Phillip Johnson, "Missionary Man", Church and State, Toukokuu 1999)
Näiden ilmestymisaikaan biokemistit mainostivat,että niille ei voi kehittyä resistenssiä:kuinka voisikaan kun ne nojaavat omaan hormonitoimintaan jossa (geneettiset tai myrkylliset) muutokset aikaansaavat vakavia häiriöitä elintoiminnoissa aikaansaaden eliön kuoleman.
Koska hyönteiset eivät osanneet lukea ja ymmärtää biokemistien mahtijulistusta eivätkä biokemistit ole tunnetusti evoluutioteoreetikkoja niin parin vuoden päästä esiintyi yleisenä ensimmäiset kannat joissa resistenssi kyseisille myrkyille oli suuri..
