"Kaikki mik� tapahtuu, tapahtuu."
...
"Kaikki mik� tapahtuessaan saa aikaan muita tapahtumia, saa aikaan muita tapahtumia."
...
"Kaikki mik� tapahtuessaan saa aikaan sen, ett� se tapahtuu uudestaan, tapahtuu uudestaan."
...
"T�m� ei kuitenkaan v�ltt�m�tt� tapahdu kronologisessa j�rjestyksess�."
(Douglas Adams, "Enimm�kseen harmiton", prologi)
Empiirisell�,tarkoittaa tiedett�, jossa tiedonhankinnan v�lineen� on toistettavat tutkimukset. Nykyinen empiirisen tutkimuksen taustafilosofia on looginen empirismi: Sen mukaan tieteellisten argumenttien tulee olla selkeit�, loogisia ja todistettavissa oikeiksi, v��riksi tai mielett�miksi, kuten matematiikassakin.
Loogisen positivismin alkuvaiheilla-kun se tunnettiin nimell� positivismi ja my�hemmin looginen positivismi- katsottiin, ett� kaikkien v�itteiden tulee olla jaettavissa kahteen luokkaan:
*Empiiriset v�itteet kuten tieteelliset teoriat, jotka todistetaan tieteellisin menetelmin.
*Analyyttiset v�itteet, jotka ovat loogisia ja m��ritelmiens� mukaan todistettavissa.
Alkuvaiheissa muu,esimerkiksi metafysiikka, rajattiin vakavastiotettavan tieteen ulkopuolelle. Moisesta rajauksesta luovuttiin, samoihin aikoihin kuin koulukunnan nimi vaihdettiin "loogisesta positivismista" "loogiseen empirismiin". Muutoksen j�lkeen empiirisess� tieteiss� saatiin nojata havaintojen ja suorien loogisten p��telmien lis�ksi falsifioitavissa oleviin teorioihin.
Empiirinen tutkimus etenee seuraavasti:
1) Kehitet��n teoria selitt�m��n ja ennustamaan ilmi�it� tai valitaan olemassaoleva teoria joka k�sittelee asiaa.
2) T�st� teoriasta johdetaan testaavia hypoteeseja
3) Testataan hypoteesejen tomivuutta = testataan teoriaa.
Jos hypoteesit osoittautuvat virheellisiksi, teoriaa tulee korjata tai se tulee hyl�t� kokonaan.
Jos hypoteesit osoittautuvat p�teviksi, teoria saa tukea. Teorian saama tuki ei kuitenkaan osoita teoriaa vedenpit�m�tt�m�sti oikeaksi, koska virheellisest� teoriasta voidaan johtaa oikeita hypoteeseja. Teoriaa tuleekin testata yh� uudelleen ja uudelleen eri tavoin.
Mit� useammat ja merkitt�v�mm�t teoriasta johdetut hypoteesit osoittautuvat oikeaksi, sit� p�tev�mp�n� teoriaa voidaan pit��. Empiirisess� tutkimuksessa voidaan tehd� havaintoja, joiden tulkitsemiseksi on oma teoria, mutta n�it� induktiivisesti muodostettuja yhteyksi� tulee voida testata, neh�n ovat teorioita havaintojen tulkinnasta. Empiirisess� tutkimuksessa siis kaikki p��telm�t on perusteltavissa joko havainnoilla tai testattavilla teorioilla.
Empirian kulmakivi on,ett� nojataan havaintoihin, ei niiden puutteeseen!
Mit��n ei koskaan voida todistaa olemattomaksi eik� kuitenkaan ole perusteltua uskoa kaikkea olevaksi, on olemassaololla tieteellist� merkityst� vasta jos sit� pystyt��n testaamaan ja t�st� varmistumaan.
Esimerkiksi fossiilien rakenteen tulkinnassa on taustalla teoria rakenteen ja sukulaisuuden v�lisest� yhteydest�. Taustalla oleva ajatus on sama,kuin rikostutkimuksessakin sormenj�ljet tai muut todisteet kertovat ett� joku tietty ihminen on surittanut rikoksen, vaikka rikoksella ei olisi ainuttakaan silminn�kij��. Jos "ep�suoria havaintoja" ei hyv�ksyt�, muuttuisi esimerkiksi gravitaatio v�litt�m�sti ep�tieteeksi: Gravitaation aikaansaavia Higgsin hiukkasia ja sit� kautta itse gravitaatiota ei ole havaittu. Havaitsemme ainoastaan sen v�lillisi� vaikutuksia kappaleisiin ja kappaleissa, joilla on massa.
Empiriaan kuuluu my�s olemassaolevian teorioiden hyv�ksik�ytt�, aineston ker��minen ja k�sitteleminen, ja tulosten analysointi. Tutkimusty� julkistetaan ja t�m�n j�lkeen tutkimus alistuu tiedeyhteis�n arvioitavaksi.
Kreationistit esitt�v�t usein,ett� evoluutioteoria ei olisi empiirinen teoria.
He m��rittelev�t empirian vanhan positivistisen n�kemyksen mukaisesti siten,ett� jokainen teoria saa nojata vain havaintoihin,ei havaintoja tulkitseviin teorioihin.
T�ll�in ainut tapa tutkia evoluutiota olisi rakentaa aikakone.
Samalla "tieteellist�" ollakseen kreationistien pit�isi kyet� toistamaan Luomisteko suoralla havainnolla.
T�ll�ist� kritiikki� on esitt�nyt esitt�� muun muassa Wilder-Smith teoksessaan "Luonnontieteet eiv�t tunne evoluutiota". Koska t�m� n�kemys ei ole empirian oikean m��rittelyn mukainen, on t�m� v�ite pelkk� luomisoppineiden kehitt�m� olkiukko.
Quinen kritiikki lis�� sellaisen mielenkiintoisen seikan empiriaan,ett� jo havainnotkin ovat teoria. T�ll�in empiriassa jokainen v�ite nojaa teoriaan. Ja kuten tunnettua,teoria voidaan falsifioida jotenkin
Teorian laatiminen identifioimomasta kohteesta on mahdotonta, ID ei siis mitenk��n kykene t�ytt�m��n tieteelle asetettuja vaatimuksia, ennen kuin se pystyy tarjoamaan mallin Suunnittelijasta ja Suunnittelusta.
Loogisen positivismin alkuvaiheilla-kun se tunnettiin nimell� positivismi ja my�hemmin looginen positivismi- katsottiin, ett� kaikkien v�itteiden tulee olla jaettavissa kahteen luokkaan:
*Empiiriset v�itteet kuten tieteelliset teoriat, jotka todistetaan tieteellisin menetelmin.
*Analyyttiset v�itteet, jotka ovat loogisia ja m��ritelmiens� mukaan todistettavissa.
Alkuvaiheissa muu,esimerkiksi metafysiikka, rajattiin vakavastiotettavan tieteen ulkopuolelle. Moisesta rajauksesta luovuttiin, samoihin aikoihin kuin koulukunnan nimi vaihdettiin "loogisesta positivismista" "loogiseen empirismiin". Muutoksen j�lkeen empiirisess� tieteiss� saatiin nojata havaintojen ja suorien loogisten p��telmien lis�ksi falsifioitavissa oleviin teorioihin.
Empiirinen tutkimus etenee seuraavasti:
1) Kehitet��n teoria selitt�m��n ja ennustamaan ilmi�it� tai valitaan olemassaoleva teoria joka k�sittelee asiaa.
2) T�st� teoriasta johdetaan testaavia hypoteeseja
3) Testataan hypoteesejen tomivuutta = testataan teoriaa.
Jos hypoteesit osoittautuvat virheellisiksi, teoriaa tulee korjata tai se tulee hyl�t� kokonaan.
Jos hypoteesit osoittautuvat p�teviksi, teoria saa tukea. Teorian saama tuki ei kuitenkaan osoita teoriaa vedenpit�m�tt�m�sti oikeaksi, koska virheellisest� teoriasta voidaan johtaa oikeita hypoteeseja. Teoriaa tuleekin testata yh� uudelleen ja uudelleen eri tavoin.
Mit� useammat ja merkitt�v�mm�t teoriasta johdetut hypoteesit osoittautuvat oikeaksi, sit� p�tev�mp�n� teoriaa voidaan pit��. Empiirisess� tutkimuksessa voidaan tehd� havaintoja, joiden tulkitsemiseksi on oma teoria, mutta n�it� induktiivisesti muodostettuja yhteyksi� tulee voida testata, neh�n ovat teorioita havaintojen tulkinnasta. Empiirisess� tutkimuksessa siis kaikki p��telm�t on perusteltavissa joko havainnoilla tai testattavilla teorioilla.
Empirian kulmakivi on,ett� nojataan havaintoihin, ei niiden puutteeseen!
Mit��n ei koskaan voida todistaa olemattomaksi eik� kuitenkaan ole perusteltua uskoa kaikkea olevaksi, on olemassaololla tieteellist� merkityst� vasta jos sit� pystyt��n testaamaan ja t�st� varmistumaan.
Esimerkiksi fossiilien rakenteen tulkinnassa on taustalla teoria rakenteen ja sukulaisuuden v�lisest� yhteydest�. Taustalla oleva ajatus on sama,kuin rikostutkimuksessakin sormenj�ljet tai muut todisteet kertovat ett� joku tietty ihminen on surittanut rikoksen, vaikka rikoksella ei olisi ainuttakaan silminn�kij��. Jos "ep�suoria havaintoja" ei hyv�ksyt�, muuttuisi esimerkiksi gravitaatio v�litt�m�sti ep�tieteeksi: Gravitaation aikaansaavia Higgsin hiukkasia ja sit� kautta itse gravitaatiota ei ole havaittu. Havaitsemme ainoastaan sen v�lillisi� vaikutuksia kappaleisiin ja kappaleissa, joilla on massa.
Empiriaan kuuluu my�s olemassaolevian teorioiden hyv�ksik�ytt�, aineston ker��minen ja k�sitteleminen, ja tulosten analysointi. Tutkimusty� julkistetaan ja t�m�n j�lkeen tutkimus alistuu tiedeyhteis�n arvioitavaksi.
Kreationistit esitt�v�t usein,ett� evoluutioteoria ei olisi empiirinen teoria.
He m��rittelev�t empirian vanhan positivistisen n�kemyksen mukaisesti siten,ett� jokainen teoria saa nojata vain havaintoihin,ei havaintoja tulkitseviin teorioihin.
T�ll�in ainut tapa tutkia evoluutiota olisi rakentaa aikakone.
Samalla "tieteellist�" ollakseen kreationistien pit�isi kyet� toistamaan Luomisteko suoralla havainnolla.
T�ll�ist� kritiikki� on esitt�nyt esitt�� muun muassa Wilder-Smith teoksessaan "Luonnontieteet eiv�t tunne evoluutiota". Koska t�m� n�kemys ei ole empirian oikean m��rittelyn mukainen, on t�m� v�ite pelkk� luomisoppineiden kehitt�m� olkiukko.
Quinen kritiikki lis�� sellaisen mielenkiintoisen seikan empiriaan,ett� jo havainnotkin ovat teoria. T�ll�in empiriassa jokainen v�ite nojaa teoriaan. Ja kuten tunnettua,teoria voidaan falsifioida jotenkin
Teorian laatiminen identifioimomasta kohteesta on mahdotonta, ID ei siis mitenk��n kykene t�ytt�m��n tieteelle asetettuja vaatimuksia, ennen kuin se pystyy tarjoamaan mallin Suunnittelijasta ja Suunnittelusta.
1) Kehitet��n teoria selitt�m��n ja ennustamaan ilmi�it� tai valitaan olemassaoleva teoria joka k�sittelee asiaa.
2) T�st� teoriasta johdetaan testaavia hypoteeseja
3) Testataan hypoteesejen tomivuutta = testataan teoriaa.
Jos hypoteesit osoittautuvat virheellisiksi, teoriaa tulee korjata tai se tulee hyl�t� kokonaan.
Jos hypoteesit osoittautuvat p�teviksi, teoria saa tukea. Teorian saama tuki ei kuitenkaan osoita teoriaa vedenpit�m�tt�m�sti oikeaksi, koska virheellisest� teoriasta voidaan johtaa oikeita hypoteeseja. Teoriaa tuleekin testata yh� uudelleen ja uudelleen eri tavoin.
Mit� useammat ja merkitt�v�mm�t teoriasta johdetut hypoteesit osoittautuvat oikeaksi, sit� p�tev�mp�n� teoriaa voidaan pit��. Empiirisess� tutkimuksessa voidaan tehd� havaintoja, joiden tulkitsemiseksi on oma teoria, mutta n�it� induktiivisesti muodostettuja yhteyksi� tulee voida testata, neh�n ovat teorioita havaintojen tulkinnasta. Empiirisess� tutkimuksessa siis kaikki p��telm�t on perusteltavissa joko havainnoilla tai testattavilla teorioilla. Empirian kulmakivi on,ett� nojataan havaintoihin, ei niiden puutteeseen!
Mit��n ei koskaan voida todistaa olemattomaksi eik� kuitenkaan ole perusteltua uskoa kaikkea olevaksi, on olemassaololla tieteellist� merkityst� vasta jos sit� pystyt��n testaamaan ja t�st� varmistumaan.
Esimerkiksi fossiilien rakenteen tulkinnassa on taustalla teoria rakenteen ja sukulaisuuden v�lisest� yhteydest�. Taustalla oleva ajatus on sama,kuin rikostutkimuksessakin sormenj�ljet tai muut todisteet kertovat ett� joku tietty ihminen on surittanut rikoksen, vaikka rikoksella ei olisi ainuttakaan silminn�kij��. Jos "ep�suoria havaintoja" ei hyv�ksyt�, muuttuisi esimerkiksi gravitaatio v�litt�m�sti ep�tieteeksi: Gravitaation aikaansaavia Higgsin hiukkasia ja sit� kautta itse gravitaatiota ei ole havaittu. Havaitsemme ainoastaan sen v�lillisi� vaikutuksia kappaleisiin ja kappaleissa, joilla on massa.
Empiriaan kuuluu my�s olemassaolevian teorioiden hyv�ksik�ytt�, aineston ker��minen ja k�sitteleminen, ja tulosten analysointi. Tutkimusty� julkistetaan ja t�m�n j�lkeen tutkimus alistuu tiedeyhteis�n arvioitavaksi.
Kreationistit esitt�v�t usein,ett� evoluutioteoria ei olisi empiirinen teoria.
He m��rittelev�t empirian vanhan positivistisen n�kemyksen mukaisesti siten,ett� jokainen teoria saa nojata vain havaintoihin,ei havaintoja tulkitseviin teorioihin.
T�ll�in ainut tapa tutkia evoluutiota olisi rakentaa aikakone.
Samalla "tieteellist�" ollakseen kreationistien pit�isi kyet� toistamaan Luomisteko suoralla havainnolla.
T�ll�ist� kritiikki� on esitt�nyt esitt�� muun muassa Wilder-Smith teoksessaan "Luonnontieteet eiv�t tunne evoluutiota". Koska t�m� n�kemys ei ole empirian oikean m��rittelyn mukainen, on t�m� v�ite pelkk� luomisoppineiden kehitt�m� olkiukko.
Quinen kritiikki lis�� sellaisen mielenkiintoisen seikan empiriaan,ett� jo havainnotkin ovat teoria. T�ll�in empiriassa jokainen v�ite nojaa teoriaan. Ja kuten tunnettua,teoria voidaan falsifioida jotenkin
Teorian laatiminen identifioimomasta kohteesta on mahdotonta, ID ei siis mitenk��n kykene t�ytt�m��n tieteelle asetettuja vaatimuksia, ennen kuin se pystyy tarjoamaan mallin Suunnittelijasta ja Suunnittelusta.
Kreationistit esitt�v�t usein,ett� evoluutioteoria ei olisi empiirinen teoria. He m��rittelev�t empirian vanhan positivistisen n�kemyksen mukaisesti siten,ett� jokainen teoria saa nojata vain havaintoihin,ei havaintoja tulkitseviin teorioihin.