Kreationismi ja kulttuurisota
"Descended from the apes! My dear, let's hope that it is not true, but if it is, let us pray that it will not become generally known."
(Worchesterin piispan vaimo kuullessaan Charles Darwinin evoluutioteoriasta.)
Kreationismin k�sittelyss� voi k�ytt�� argumentteihin keskittyv�n kritiikin lis�ksi my�s kulttuurintutkimuksen apuv�lineit�. Koska tietyt p��piirteet ovat niille kaikille yhteisi�, voidaan sanoa ett� kyseess� on tietty j�rjestelm�, jonka sis�ll� voi tapahtua muutoksia n�kemyksiss� tai niiden suosiossa. Esimerkiksi Intelligent Design t�ytt�� t�m�n ehdon t�ysin, koska vaikka se esitt�� ett� se ei ota kantaa siihen miss� vaiheessa ja mill� mekanismein �ly on ujutettu, he kuitenkin kielt�v�t sen n�kemyksen ett� makroevoluutio voisi toimia, joten kyseess� ei voi olla ihan mink� tahansa lainen "ohjattu evoluutio".
T�rke� huomio on se, ett� pit�� katsoa kokonaisuutta. "Yksil�t voivat olla poikkeuksia." Siksi on merkitykset�nt� katsoa onko moderneja versioita mainittu miss� vaiheessa, sen sijaan pit�� katsoa sit� miten ne jakautuvat t�ss� m��ritelm�ehdot t�ytt�v�ss� kulttuuripiiriss�. Kreationismin muutos on siksi mahdollista vaikka l�yt�isi miten liberaalin varhaiskannanoton tai jos l�yt�� nyky��n vanhoillisen kreationistin. N�iden l�ytyminen sin�ll��n ei pit�isi olla kovin vaikeaa. Lis�ksi t�m� on hyv� muistutus silt� kannalta, ett� uudistettuja argumentteja esitt�v� ei voi v�itt�� ett� h�n ei olisi kreationisti koska niit� ei ole esitetty kreationismissa aikaisemmin : Muutenhan joka ikinen uusia argumentteja rakennellut kreationisti ei olisi kreationisti samalla perustelulla. T�ss� kohdassa kyseess� on sama asia kuin tiedemaailmassa : Ei katsota nimilappua vaan sis�lt�� ja jos riitt�v�t ehdot toteutuvat esityksess� ja muodossa, ne ovat kreationistisia. Toinen t�rke� huomio on siin�, ett� t�m� ei osoita kreationismia v��r�ksi, vaan ottaa puhtaasti kantaa siihen miten kreationismi on esiintynyt eri aikoina. Listaan n�m� ominaisuudet, joiden kautta voidaan sanoa onko jokin n�kemys kreationismia vai ei:
1: Evoluutiokielteisyys. Kritiikin p��asiallisena kohteena on evoluutioteoria. Evoluutio sidotaan jotenkin ateismiin ja materialismiin. Sit� ei siis esitet� pelkk�n� teoriana, vaan keskityt��n isosti sen maailmankuvallisiin sovelluksiin vaikka t�m�nkaltainen toiminta ei olekaan tieteen tunnusmerkkien joukossa. Mink��n tieteenfilosofisen n�kemyksen mukaan tieteen teorioiden ensisijaisena teht�v�n� ei ole manipuloida maallikkoja ja vaikuttaa politiikkaan.
2: Se on kulttuurinen ilmi�, joka yritt�� esitt�� olevansa tieteellinen ilmi�: T�m� voidaan analysoida helposti katsomalla "kuka kirjoittaa, mit� kirjoittaa ja keille kirjoitetaan". Kreationismi saa p��osan rahoituksestaan tiedemaailman ulkopuolelta ja t�ss� keskeisimpi� ovat kirjojen myynti ja erilaiset uskovaiset lahjoittajat. T�m� ei tarkoita ett� muunkinlaisia lahjoittajia ei olisi, vaan kyseess� on p��osa taloudesta tulee heilt�. Kreationismin kannattajat ovat vahvasti uskovaisia ja heist� vahva enemmist� on juudeokristillisi�. T�rkeimm�t kreationismia levitt�v�t kanavat ovat uskonnollisia medioita, kuten lehdyk�it�, lehti� radiokanavia ja TV -kanavia ja kirjapainoja.
3: P��osa argumentaatiosta perustuu dikotomialle "ei X -> siis teleologisesti". T�ss� X voi olla pelkk� evoluutio tai sitten evoluutio sidotaan osaksi jotain suurempaa joukkoa. X voidaan esitt�� my�s tiukkana "mahdottomuutena" tai sitten ep�m��r�isen� "todenn�k�isesti ei X" tai per�ti "en voi uskoa miten X". T�t� on aluksi perusteltu ik��n kuin aukkojen Jumalan kautta, mutta t�t� on sittemmin yritetty piilottaa siten ett� niit� kutsutaan "ainoiksi olemassaoleviksi paradigmoiksi", jolloin muut n�kemykset ik��n kuin esitet��n olemattomina tai sellaisina joita ei kannata tai tarvitse edes mietti�. Ero n�iden kahden v�lill� on l�hes pelk�st��n semanttinen, etenkin kun argumentaatio on p��s��nt�isesti eliminatiivista, jossa kreationismilla ei ole varsinaista positiivista tutkimusohjelmaa, vaan se keskittyy tutkimaan ja/tai hutkimaan evoluution/luonnonvoimien rajoja.
4: P��sijalla on kulttuurin muuttaminen. T�m� tarkoittaa sit� ett� kreationismin piiriss� on muun muassa pitkin matkaa haastettu oikeuteen. Kenties malliesimerkki t�st� dominionistisesta taipumuskesta on Wedge -dokumentti johon kirjattiin ID -liikkeen tavoitteet. Siit� kirjattiin julkisia versioita, joissa ei kerrottu sit� mik� sis�piirill� oli tiedossa: Tavoitteena oli materialismin murskaaminen yhteiskunnasta. T�st� ei puhuttu julkisesti ja dokumentin vuodon j�lkeen ID:l�iset kiistiv�t sen aitouden; Kaikkia asioita ja tavoitteita ei haluttu antaa ilmi, koska tavoitteena oli saada vaikutettua yhteiskuntaan v�h�n kerrassaan. Taistelun alla haluttiin aina olevan vain yksi asia, joka oli mahdollista saada muutettua. N�in yhteiskunta oltaisiin saatu muutettua askel kerrallaan, teoriassa.
5: Merkitt�vien voimavarojen suuntaaminen lapsien k��nnytt�miseen; T�st� keskeisin on halu vaikuttaa koulutusj�rjestelm��n aatteen levityskeinona. Erikoista t�ss� on se, ett� t�m� koulutusj�rjestelm�n muutos halutaan kouluihin ennen kuin se on saavuttanut mainittavaa valta -asemaa tiedemaailman sis�ll�. T�m� on sin�ns� ainutlaatuista, ett� tavallisesti teoria saa mainittavaa suosiota ensin tiedemaailmassa ja vasta sen j�lkeen se menee kouluopetukseen. T�t� suosiota voi melkoisen hyvin mitata esimerkiksi vuodessa julkaistujen tutkimusten m��r�ll�. (T�t� k�ytet��n ihan yleisesti mittarina kun tarkastellaan eri teorioiden hedelm�llisyytt�.) T�ss� kohden on huomattava kaksi linjausta: Kreationismin eri versioiden saaminen kouluun ja sen mainostaminen siell� ja evoluution opettamisen rajoittaminen.
6: P��osa julkaisuista menee kaduntallaajille: Jos liikkeen tuottamat kirjat ja tutkimukset laitetaan vierekk�in, on tavallista ett� kirjoja on useampia kuin tutkimuksia.
7: Liikkeen kielenk�ytt�� leimaa pseudotieteille tyypillinen vainokortin k�ytt�: Tiedemaailma ei hyv�ksy n�kemyst� vaan kyseess� on er��nlainen tiedemiesten salaliitto joka est�� suosion saamisen. Osa pit�� t�t� vain v�livaiheena, joka loppuu kunhan n�kemys on ly�nyt itsens� kunnolla l�vitse tiedemaailmassa.
Eli toisin sanoen, niin kauan kuin n�m� yll� olevat piirteet toteutuvat, kyseess� on kreationismi. On huomattava ett� yksi piirre ei viel� tarkoita kreationismia, joten evoluutiokritiikin tieteellisyytt� ei ole itse asiassa lainkaan leimattu yksist��n kreationistiseksi. Kreationismi eroaa siksi esimerkiksi teologiasta sill�, ett� vaikka siin� kenties lainataan teologiasta argumentteja, ne suunnataan tavallisille kadunmiehille tavallisen tiedek�sittelyn ohitse. Kreationismi eroaa hieman fundamentalismista ; Se esitt�� ett� se ei ole uskontoa vaan tiedett�. Fundamentalismissa, kuten teologiassakin, usko aika usein my�nnet��n ja sill� jopa ylpeill��n. T�m� ei kuitenkaan est� sit� ett� fundamentalisti ei voisi olla my�s kreationisti: Itse asiassa kreationismi on kaiken aikaa ollut"faith that dare not speak it's name", eli kreationismi on ollut t�rke� apologian apuv�line, jolla uskontoa myyd��n tieteen�. Idean koko kreationismin kirjossa voikin tiivist�� ID -liikeen perustajan lausuntoon:"The objective [of the Wedge strategy] is to convince people that Darwinism is inherently atheistic, thus shifting the debate from creationism vs. evolution to the existence of God vs. the non-existence of God. From there people are introduced to �the truth� of the Bible and then �the question of sin� and finally introduced to Jesus."
(Johnson, From Church and State Magazine, 1999.)
Historia p�hkin�nkuoressa.
Kreationismi (kuten fundamentalismikin) on kuitenkin aika tuore ilmi� ihmisen historian mitassa. Amerikan kansa oli kannattanut luomista aikaisemminkin, kuten eurooppalaisetkin jo pitk�n ajan. Mutta vasta kilpailijan esiintuleminen nosti esiin t�m�n kytev�t asenteet:
Aluksi evoluutiota ei kritisoitu paljoa. P��syyn� oli se, ett� evoluutioteorian kannattajat eiv�t esitt�neet yhteiskunnan muutoksia. Siksi uskonnollisen tahojen oli t�rke�mp�� keskitty� sellaisiin filosofioihin kuin marxismi, joiden idea kulminoitui vallankumoukseen. Uskonnollisen oikeiston t�rkeimp�n� tavoitteena oli yhteiskuntaj�rjestyksen yll�pit�minen. Evoluutiokritiikki alkoi vasta siin� vaiheessa kun koulutus yleistyi: T�ll�in yh� useampi sai kuulla evoluutiosta ja t�t� pidettiin pahana. Evoluutiokritiikki johtui siis siit� ett� koulussa opetettiin jotain joka soti joidenkuiden uskonnollisia n�kemyksi� vastaan. Aluksi vastustus oli ep�m��r�isemp��: Fundamentalistit esimerkiksi jakoivat 1910 lappusia joiden mukaan "Darwin's A Dodo!". Kuitenkin kouluasiat tulivat esiin:
Vuonna 1918 joukko "anti-Darwinisteja" esitti olevansa huolestuneita siit� ett� evoluutiota opetetaan koulussa ja ett� t�m� haittaa luomiskertomusta ja varjostaa kristillisyyden antamia opetuksia ja ett� sill� on vakavia haittoja fundamentalistisille oppilaille ja heid�n itsetunnolleen.
1922 William Jennings Bryan aloitti kampanjoinnin, jonka tavoitteena oli vakuuttaa laintekij�t b�nnim��n evoluutio julkisista kouluista ja luvata oppilaille vaihtoehtoisia oppikirjoja, joissa oli mm. kuvia alastomasta Eevasta ja Aatamista Eedenin puutarhassa.
Ensimm�inen t�rke� oikeudenk�ynti olikin Scopesin oikeudenk�ynti 1925, jossa protestantit pyrkiv�t est�m��n evoluution opettamisen kouluissa.
Fundamentalistit ja kylm� sota vaikuttivat tiedeopetukseen, ja siihen kuului evoluution opettamista. Ja vuoden 1959 Darwinin kirjan satavuotisjuhlat uudistivat kiinnostusta evoluutiokirjallisuuteen. T�m� tietenkin nosti vastareaktioita. Historia n�ytt�� ett� evoluutiota vastustetaan vain silloin, kun se kuuluu ja n�kyy yht��n miss��n. Kyseess� on siis vaientamiskampanjointi. Vastareaktioinnin seurauksena syntyi ensimm�inen varsinainen kunnolla organisoitunut evoluutiokielteisyys on kuitenkin vuorossa vasta hieman my�hemmin: Se rakentui k�yt�nn�ss� yhdest� ainoasta kirjasta, Whitcomb & Morrisin "The Flood"(1961)ista. 1963 syntyikin sitten "Creation Research Society", joka perustettiin sit� varten ett� voitaisiin osoittaa v��r�ksi teoria evoluutiosta ja todistaa Genesiksen luomiskertomus.
Kreationistit olivat osassa montaa oikeusjuttua, joissa menestys oli vaihtelevaa: Yksi esimerkki oli 1968 "Epperson vs. Arkansas" -oikeudenk�ynti. Samoin esimerkiksi vuonna 1972 Henry Morris perusti "Institute for Creation Researchin". Kuitenkin suunta oli siihen suuntaan, ett� kreationismi ep�onnistui liikaa. T�m�n johdosta t�st� tehtiin lievennetty versio. Kun r�v�k�mm�t jutut eiv�t menneet lakituvissa l�pi, piti koululaisille saada uskonnolliselle oikeistolle sopivampaa materiaalia sitten juuri niin paljon kuin se vain oli mahdollista. "Huolestuneiden kristittyjen vanhempien" tavoitehan on olla paitsi oikeassa, saada systeemi� l�pi lakituvassa, ja luonnollisesti he my�s ostavat kirjoja ja tukevat toimintaa. T�m� ei sosiaalis-kulttuurillisessa ilmi�ss� tarkoita oikeastaan muuta kuin ett� kysynt�� alkaa vastata tarjonta.
T�m�n pohjalta Intelligent Designin suosion nousu on ymm�rrett�v��. Toki sen perustajilla voi olla muitakin ajatuksia, mutta tosiasiassa juuri poliittinen tilanne teki sen, ett� se otettiin niin suurella innolla vastaan. Jos protestanttien olisi ollut mahdollista tiukan kristillinen kreationismi l�pi, maallikot olisivat pit�ytyneet siin�. Ja kun p��asia t�st� liikehdinn�st� on nimen omaan maallikkojen keskell� tapahtuvaa toimintaa, t�m�n merkityst� ei voi v�h�tell�. ID -liikkeen nahanluonti alkoi vuosina 1981-1984, tosin itse termi "intelligent design" otettiin k�ytt��n vasta my�hemmin. T�m� tukee n�kemyksest� kouluopetuksen keskeisyydest� kreationismin suuntauksissa: Se kun ajoittuu McLeanin h�vi��n vuonna 1982, ja tavoitteisiin selvit� tulevasta Edwards vs Aguillard -oikeudenk�ynnist�. Kyseisess� oikeudenk�ynniss� kreationismi esitettiinkin sitten riisutussa muodossa:
"Creation-science does not include as essential parts the concepts of catastrophism, a world-wide flood, a recent inception of the earth or life, from nothingness (ex nihilo), the concept of kinds, or any concepts from Genesis or other religious texts."
(Dean Kenyon, "Edwards v Aguillard")
T�m� on nyky��n ID:n kanta. Muutos suosiossa sai aikaan muun muassa sen, ett� "Of Pandas and People" -kirjassa muutettiin etsi - korvaa toiminnolla "creationism" -sana muotoon "Intelligent Design".
Kirja on kulkenut t�ll� nimell� melko kauan, mutta sen asiasis�ll�lt��n t�t� nimenmuutosta lukuun ottamatta melko samanlaiset varhaisemmat versiot taas olivat nimelt��n "Biology and Origins"(1987), "Biology and Creation"(1986) ja "Creation Biology"(1983). T�ss� kirjassa on kyseess� �lyk�s Suunnittelu, koska t�t� kirjaa yritettiin saada kouluihin Doverin oikeudenk�ynniss�. Vaikka t�ss� oikeudenk�ynniss� paljastuikin, ett� koulun johtokunta, joka pisti asian vireille ei tuntenut �lyk�st� suunnittelua, ja oli asenteiltaan kreationistista, kirja on ID:t�, koska muutoin kuuluisa ID -ideoija Michael Behe ei olisi sit� puolustanut ja kyseisess� oikeudenk�ynniss� ID -n�kemyksi� esitt�nyt. Tosin on mainittava ett� Behe on itse asiassa vaikuttanut my�s em. kirjan kehitt�misty�h�nkin. T�m�n vuoksi kirjan sis�ll�n samanlaisuus ja muutoksen j�nnitt�v�t v�limuodot kertovat siit� miten kreationismin aatesis�lt� koki muutostrendin, s�ilytt�en kuitenkin olennaisen osan sis�ll�st��n.
T�h�n liittyy olennaisesti Wedge -dokumentti, jossa ilmoitettiin tavoitteeksi materialismin tuhoaminen ja ett� kristillisyys vaikuttaa kaikessa, my�s taiteessa. T�m� on melko erikoista, koska ID:l�iset ovat kovasti julistaneet ajavansa ajattelunvapautta ja kaikkien puolien esittely�. N�in ei kuitenkaan ole. Dokumenttia ei suinkaan ole hyl�tty ID -piireiss�, koska esimerkiksi Casey Luskin puolustaa sit�. Olennaisinta Wedgess� on kuitenkin se, ett� se ei ole niink��n kreationistien oikeistokristillisi� ja dominionistisia n�kemyksi� ohjaava, kuin niit� heijasteleva dokumentti. Itse asiassa sen sis�lt�m�� mallia on toteutettu koko ajan. Wedgen tavoitteena kun on v�hitellen voittaa sijansa. T�m� tarkoittaa k�yt�nn�n tasolla esimerkiksi tavoittelemalla oikeusjuttuja jotka voidaan voittaa, ja n�ist� voidaan sitten jatkaa asteittain. T�m� ei ole mit��n v��rin tehty� - juuri sen takia ett� Wedge, kuten koko ID liike, ei pyri muuttamaan teistien n�kemyksi�, vaan ker�t� heid�t yhdist�v�t piirteet yhteen. ID:n sis�lt� heijasteleekin politiikkaa ja kreationistien n�kemyksi�, ei rakenna niit�. T�m� on itse asiassa melko yleinen ilmi�. Esimerkiksi ensimm�iset evankeliumit kirjoitettiin monta kymment� vuotta Jeesuksen kuoleman j�lkeen. Kukaan j�rkev� ihminen ei kuitenkaan sano ett� kristittyj� ei olisi ollut ennen t�t� kirjoittamista. Sama koskee monia muitakin pyhi� kirjoituksia.
"Pandas and Peoplen" strategia on osana "Teach the Controversy" -strategiaa, josta kirjoitettiin vuonna 1999. T�ss� strategiassa on keskeist� se, ett� kouluissa pit�� lapsille opettaa molemmat vaihtoehdot. Evoluutitosta t�ytyy opettaa tarkemmin sen heikkouksia ja ID -liikkeen aatetta pit�� muistaa opettaa siell�. T�st� esitettiin "Kitzmiller v. Dover Area School District"(2005) -oikeudenk�ynnin j�lkeen, jonka ID:l�iset ja kreationistit h�visiv�t, pelkk� evoluutiota kritisoiva versio, jossa toisin sanoen pit�� opettaa evoluutiota enemm�n, mutta siten ett� evoluutiokriittisyytt� tuodaan esiin. Kun ID -oppi noudattaa p��asiassa kaavaa "ei evoluutiolla joten sen automaattisella vaihtoehdolla ja kilpailevalla koulukunnalla �lykk��ll� Suunnittelulla" t�m� ero on kuitenkin h�din tuskin mainitsemisen arvoinen. Teen sen kuitenkin siit� syyst�, ett� olen jo t�rm�nnyt sellaisiin yksil�ihin jotka selitt�v�t ett� t�m� strategia ei ole ID:t� vaan ihan normaalia lasten koulutusstrategiointia. Borofsky onkin kommentoinut ett� t�m� on ID:t� valepuvussa, mik� rinnastuu hauskasti siihen kun muutama vuosi sitten Barbara Forrest esitti ett� ID oli kreationismia valepuvussa.ID oli siis er��nlaista h�ivytetty� kreationismia, jossa ennusvoimaa poistettiin h�m�rt�m�ll� sen kannanottoja ja evoluutiokritiikki h�ivytetty� ID:t�.
T�ss� kohden on hyv� huomata, ett� kreationismissakin on lainattu vanhoja teologisia kannanottoja t�h�n k�ytt��n. Kreationisteissakin on ollut aina mukana lievemp�� kantaa edustavia ja nyky��nkin l�ytyy tiukan kannan edustajia. Mutta kuten huomaamme esimerkiksi suomalaisessa antievoluutiotrensiss�, suomessa tuotettiin kreationismia aikaisemmin ja �lyk�s suunnittelu sai suosiota my�hemmin. Kannattajapiiri on pysynyt suunnilleen samana: Esimerkiksi Matti Leisola on tuottanut kreationistista ja �lykk��n suunnittelun materiaalia ahkerasti. H�nen kannanottonsa heijastelevat t�t� mainuttua trendi�. Ei ole sattumaa ett� "Unohdettu Genesis" tuotettiin tiettyn� aikana, "evoluutio - kriittinen analyysi" tiettyn� aikav�lin� ja "Usko, tiede ja Raamattu" tiettyn� aikana. Kaikki heijastelee kulttuurin muutoksia ja fundamentalistejen julistuspaineita ja pyrkimyksi� vaikuttaa keskeisesti juuri kouluopetukseen.
Lis�tietoja:
Kevles, Comfort, Gilbert, Ruse, Larson, Maienschein, Young, "The Panda's Black Box"
Pinker, Dawkins, Dennett, Randall, Hauser, White, "Intelligent Thought"
"The Evolution of Intelligent Design"