Antrooppinen periaate
Älykäs universumi
(C)Tuomo Hämäläinen,2006

"...imagine a puddle waking up one morning and thinking, 'This is an interesting world I find myself in, an interesting hole I find myself in, fits me rather neatly, doesn't it? In fact it fits me staggeringly well, must have been made to have me in it!' This is such a powerful idea that as the sun rises in the sky and the air heats up and as, gradually, the puddle gets smaller and smaller, it's still frantically hanging on to the notion that everything's going to be alright, because this world was meant to have him in it, was built to have him in it; so the moment he disappears catches him rather by surprise..."
(Douglas Noel Adams)

Antrooppinen periaate nojaa siihen,ett� maailmankaikkeuden luonnonlait ovat olleet el�m�lle juuri sopivia. Useat fysiikan vakiot, jos olisivat hiemankin eri suuria kuin nyt voimassaolevat, muuttaisivat voimakkaasti universumin ominaisuuksia. Luonnossa esiintyy siis paljon erillisi� tapahtumia, jotta ylip��ns� voisimme olla olemassa. Mutta me olemme, joten nuo tapahtumat ovat toteutuneet t�ss� havaitsemassamme maailmankaikkeudessa. Jos eiv�t olisi, emme voisi olla tapahtumia tarkkailemassa.
Kolme perusversiota antrooppisesta periaatteesta ovat:
*Heikko Antrooppinen periaate(WAP):"Havaitut arvot kaikille fysikaalisilla ja kosmologisille muuttujille, riippumatta niiden syntytodenn�k�isyydest�, sellaisia ett� hiilipohjainen el�m� voi synty� ja ett� universumi on riitt�v�n vanha jotta niin on ehtinyt k�ym��n."
*Vahva antrooppinen periaate(SAP):"Universumilla t�ytyy olla ominaisuudet jotka mahdollistavat el�m�n kehittymisen jossakin sen historian vaiheessa"
*Finaalinen antrooppinen periaate(FAP):"Universumin tila on sellainen, ett� �lykk��n informaatioprosessoinnin t�ytyy synty�, ja kun se kerran tulee esiin, se ei koskaan kuole pois."

"Antrooppinen periaate" termin� esiintyi ensimm�isen kerran Brandon Carterin k�ytt�m�n� Krakovan symposiumissa "Confrontation of Cosmological Theories with Observational Data" vuonna 1973. Argumentin sis�lt� on kuitenkin paljon vanhempi:
Antrooppisen periaatteen sis�lt� esiintyi Gottfried Leibnizin argumenteissa nimell� "harmonie pr��tablie"("ennalta s��detty harmonia")1600 -luvun lopulla. Leibniz k�ytti ajatuksen iskulauseena "el�mme parhaassa kaikista mahdollisista maailmoista" - jota kritisoi Voltaire(oik. Fran�ois-Marie Arouet) koomisessa novellissa "Candide", joka ilmestyi vuonna 1759. Varhaista kritiikki� ovat esitt�neet toki my�s filosofit: Esimerkiksi David Humen "Dialogues Concerning Natural Religion" osoittaa, ett� argumentti oli h�nelle tuttu jo vuonna 1779. Antrooppinen periaate esiintyy my�s Bertrand Russellin kuuluisassa Battersea Town Hall�issa sunnuntaina 6.3.1927 pit�m�ss� puheessa "Why I Am Not a Christian"("Miksi en ole kristitty"), jossa se esiintyy nimell� "The Argument From Design" ("Suunnitelma-peruste").
Nykyisin periaate aikaansaa ongelmia; Ongelmat aiheuttaa periaatteen kaikkia tulkintoja seuraavat falsifioinnin vaikeudet tai tautologisuus. N�iden johdosta periaate on eritt�in kiistanalainen. Antrooppisen periaatteen kaikki versiot vertailevat "muihin, mahdollisiin maailmoihin", eik� siten ole testattavissa, joten kysymys on puhtaasti filosofinen - empirialla ei ole kovin paljon tekemist� asian kanssa. T�m�n vuoksi kantaa ottamattomuus koko periaatteeseen on eritt�in varteenotettava vaihtoehto. Koko periaatteen voi kielt�� my�s sanomalla, ett� el�m� on hienos��t�nyt itse��n universumiin sopivaksi, jolloin universumia ei v�ltt�m�tt� ole hienos��detty el�m�lle. Torjuntakanta on j�rkev�, koska "erilaisilla" luonnonvakioilla ja "toisenlaisilla mahdollisilla" universumeilla spekulointi on pelkk�� arvailua, jonka alkuoletukset eiv�t ainakaan havaintoihin perustu: On aina mahdollista, ett� universumin l�ht�arvot ovat pakosti eksaktit; pienikin muutos tekisi universumista mielett�m�n tai olemattoman. N�in "hienos��t�kysymys" ratkeaisi itsest��n lakkaamalla olemasta.

Kiellon periaate

"Uskon johonkin minua pienemm�n olemassaoloon"
(Absoluuttinen nollapiste, "Pyh� Nynny II")

Stephen Hawking k�ytt�� "Ajan lyhyt historia" -kirjassaan antrooppista mallia poistamaan selitysvaatimusta erilaisilta kysymyksilt�. Hawkingin kanta kirjassa on,ett� jos tila olisi jotenkin muuten, emme olisi sit� katsomassa. Siksi sen pohjalta ett� olemme t��ll� asiat eiv�t voisi olla toisin.

Emme katso "satunnaisesti valittua universumia kaikkien mahdollisuuksien joukosta", joten emme voi soveltaa "universumien tilastojakaumaa" kuin omamme olisi sattumalta valittu: Luonnonvakiot ovat mit� ovat, koska jos ne olisivat erilaiset, emme voisi olla niit� mittaamassa. N�in ollen se, ett� olemme niit� mittaamassa asettaa niille tiukat rajat, mutta se ei tarkoita sit� ett� ne eiv�t periaatteessa olisi voineet olla toisenlaiset.

Vahvuutena t�ll� tulkinnalla on ylim��r�isien oletuksien v�ltt�minen: Siit�, onko universumin tilan takana super�ly vai satumainen onni emme voi sanoa mit��n. Heikkoutena on,ett� se on tautologia. Tulkinnan kannattajat katsovat tautologisuuden olevan vain n�enn�ist�: Lause "Olipa el�m�lle mahdollinen universumi miten ep�todenn�k�inen tahansa, on tuo ep�todenn�k�isyys toteutunut havaitsemassamme maailmankaikkeudessa." on tosi vain ehdolla ett� havaitussa universumissa on el�m��. T�lt� kannalta ajatellen on selv��, ett� emme katso "satunnaista universumia", olipa universumin syntytapa mik� tahansa, niin on selv�� ett� joko universumin luonnonlait tai/ja maapallo on erityisen el�m�lle sopiva. N�in siit� riippumatta, onko t�m� "harvinaislaatuinen sattuma" tai "Suunnittelun tulos".
N�in ajatellen Suunnittelun "todisteena" k�ytetyt universumin ja maapallon erityinen sopiminen el�m�lle tai "Sattumalta syntynyt lottovoittoajattelu" muuttuvat tautologioiksi.

Esimerkiksi:
+Jos maapallon el�m�lle sopimuus universumissamme on "ainutkertainen", on se teistikosta osoitus erityisest� Suunnittelusta. He katsovat ett� planeettojen radat on asetettu jotta me voisimme olla olemassa: Olisimme "keski�ss�".
+Jos maapallon el�m�lle sopivuus olisi tyypillinen osa "universumin lainalaisuuksia", eli koko universumi olisi el�m�lle erityisen sopiva, on se teleologisen mallin kannattajan mielest� todiste Suunnittelusta; "koko universumin hienos��d�st�".
Tied�mme, ett� jomman kumman ellei molempien ehtojen on pakko toteutua koska olemme t��ll� -olipa kyseess� sitten mik� tahansa syntytapa- joten havaitsemme ett� teleologinen malli ei sis�ll� mink��nlaista perustelua "suhteessa ymp�r�iviin olosuhteisiin", jolloin se redusoituu v�itteeksi "El�m� on Suunniteltu". T�st� premissist� sitten p��tell��n, ett� "El�m� on Suunniteltu" : Eritt�in kaunis keh�p��telm�.

Kiellon periaate voi kuitenkin olla eritt�in hyv� ty�kalu. Sim on Singhin kirja "Big Bang" kertoo luvussaan "paradigman vaihto" siit�, kuinka Hoyle teki antrooppisen periaatteen ajatuksen mukaan ennusteen todellisuudesta. Siihen aikaan ongelmana oli se, ett� vety ja helium voitiin selitt��, mutta raskaammat alkuaineet olivat ongelma. Asiaan ei ollut mit��n ratkaisua, ja tiedettyihin atomien ominaisuuksiin perustuvat laskelmat n�yttiv�t ett� hiilen synnylle oli valtavia esteit�. Hiilt� taas k�ytettiin muiden alkuaineiden synnyn kannalta t�rke�n� osana. T�st� moni olisi voinut ajatella ett� "naturalismi ei voi selitt��" ja tulkinnut ett� hiilen synty on osoitettu mahdottomaksi luonnollisesti, joten sen takana t�ytyy olla Jumala. Hoyle ajatteli kuitenkin toisin. H�n laskeskeli atomien ominaisuuksia ja huomasi ett� jos hiilell� olisi tietynlainen varausmuoto olemassa, muutos hiileksi olisikin mahdollista. T�t� muotoa ei oltu havaittu tai mitattu, joten se oli spekulatiivinen. Hoyle ajatteli Singhin kirjan sivun 349 mukaan seuraavasti:
"Olemme t��ll� tutkimassa maailmankaikkeutta, joten maailmankaikkeuden lakien t�ytyy olla yhteensopivat oman olemassaolomme kanssa."

Eli kun Hoyless� on olemassa hiili 12:staa, hiilen synty universumin lainalaisuuksien kautta ei voinut olla mahdotonta. Koska jos n�in olisi Hoylea ei olisi olemassa. T�m� tarkoittaa sit�, ett� vaikka Hoyle ei tutkimuksessaan viitannut Jumalaan edes sivulauseessa, h�n kuitenkin edusti kantaa, jonka mukaan jos jokin asia n�ytt�� luonnontieteellisesti mahdottomalta ja sit� kuitenkin havaitaan, ei suinkaan oleteta yliluonnollista, vaan oletetaan ett� luonnontieteen tuntemuksessa on aukko. H�nen suhtautumistapansa hiilen syntyyn oli siis sama, kuin jos min� kohtaisin kreationistin joka sanoo ett� naturalismi ei voi selitt�� el�m��, osoittaisin h�nt� sormella ja sanoisin ett� "siin� sin� kuitenkin el�t ja hengit�t, siisp� puhut pehmoisia". Hoyle sai tutkimuksen l�pi, ja juuri h�nen ennustamansa kaltainen hiilen virittynyt muoto l�ytyikin, mik� osoittaa ett� Hoylen heikon antrooppisen periaatteen kautta synnytt�m� tuotos oli periaatteessa falsifioitavissa ja testattavissa, jolloin kyseess� ei en�� voi olla puhdas tautologia. T�m� on my�s sin�ns� mielenkiintoista, koska Singhin mukaan t�m� oli ensimm�inen ja ainut kerta, kun antrooppista periaatetta k�ytt�en on tehty aito tieteellinen l�yt�. T�m� osoittaa, pragmaattiselta l�hestymiskannalta, t�m�nkaltaisen ajattelun kenties p�tevimm�ksi antrooppisen periaatteen k�ytt�tavaksi. Olennaista on lis�ksi huomata, ett� sen selitysvoima tuli nimenomaan "ontologisen naturalismin" kautta, eli ennustusvoima syntyi juuri sen kautta ett� yliluonnollinen vaihtoehto rajattiin suoraa ulkopuolelle ja oletettiin ett� "asialle on oltava luonnollinen syy".

Todenn�k�isyyden lis��minen

T�h�n n�kemykseen voidaan yhdist�� my�s se, ett� eli�kunta vaikuttaa ymp�rist��ns� ja ne lajit, jotka ovat joko itse sopeutuneet ymp�rist��n tai ovat muokanneet ymp�rist�� itselleen sopivammaksi, ovat selvinneet. T�ten "hienos��d�n" henki muuttuu t�ysin: Riitt��, ett� el�m� on mahdollista, El�m�n ilmaantuessa se v�ist�m�tt� hienos��t�� ymp�rist�n ja itsens� toisiinsa hienostuneesti yhteensopiviksi. Siksi kun puhutaan el�m�n synnyn todenn�k�isyydest�, ei tule laskea ihan miten vain. Hienos��t�argumenttia mukaillen voisimme esimerkiksi sanoa ett� aurinko on Suunniteltu l�hett�m��n fotoneja jotta voisimme n�hd� ne. Vaikka evoluutio onkin johtanut siihen ett� havaitsemme valoa. T�ss� tapauksessa universumia ei ole hienos��detty, vaan el�in on hienos��tynyt. Jos pelkk�� "yhteensopivuutta" ja "pient� todenn�k�isyytt�" tuijotettaisiin "hienos��t�n�", voitaisiin saada kummallisia tuloksia: Esimerkiksi Adrian Thompsonin ohjelma oli sopeutunut tietyn virtapiirin elektromagneettisiin ominaisuuksiin, joten hienos��t�� pinnallisesti ajatellen saataisiin tulos ett� Thompson oli valikoinut juuri sen tietyn virtapiirin kokeeseensa jotta juuri se algoritmi voisi toimia siin�.

Jos vain hyv�ksymme ett� evoluutioalgoritmit eiv�t ole parempia kuin sokea satunnaishaku, ja katsomme ett� FPGA:lla on 4 inputtia ja "lookup table", joka on jokaikiselle portille oltava v�hint��n 16 bitti�. Jos jatkamme t�st� eteenp�in sill� ett� sirun rakenne rajoittaa porttia vastaanottamsta inputtia nelj�st� muusta portista, inputien koodaus vaatii 4 inputtia * 2 bitti�/inputtien m��r� = 8 bitti�. Eli jokaikinen portti vaatii minimiss��n 24 bitti� informaatiota koska inputin valinta ja "lookup table" ovat toisistaan riippumattomia valintoja. 100 elementin arrayhin FPG -ohjelman tulee olla v�hint��n 2400 bitti�, lopullisen ohjelman todenn�k�isyys on siis 2^2400. Thompsonin kokeessa tilanne vaati 4000 sukupolvea, joissa oli jokaisessa 50 yksil��, Se siis l�pik�vi vain 20,000 ohjelmaa. Mahdollisuus saavuttaa satunnaishaulla vastaava tulos on 20,000/2^2400 ~ 1:10^719 ... Se on paljon pienempi kuin Dembskin "universal probability bound" (1:10^150)

Laskelmissa on siis otettava huomioon my�s "muunlaiset el�m�t" ja niihin sopivat luonnonlait. Ja todenn�k�isyydet on sovitettava siten ett� niihin ei sovi sellaista, johon toisaalta on voitu kehitt�� sopeutuma tai joka on sellaista ett� el�m� on muuttanut sit�. Esimerkiksi maan happipitoinen ilmakeh� on alkeellis_antrooppisesti ajatellen "kuin suunniteltu meille", mutta kun el�m� tuli maan p��lle, ilmakeh�ss� ei ollut happea.

Teleologisen ratkaisu

"Mut haettiin,
m� luulen et ne o enkeleit�.
T�� on tosi kirkas paikka,
ja t��l o sein�tki pehmeit�."
...
"M� tied�n enkelit on olemassa,
vaan mun takia,
m� oon Jumala."
(Ezkimo,"Psykedeliaa")

Teleologinen ratkaisu antrooppiselle periaatteelle on, ett� universumin tila ei ole sattumaa, vaan ett� siin� on tarkoitus. Universumimme olemassaolo olisi t�t� kautta sattuman sijasta Suunnitelman tulosta. Suunnittelija kuvioihin saadaan p��ttelem�ll�, ett� jonkinlainen �ly on s��t�nyt maailmankaikkeuden arvot. T�ss� unohdetaan se asia, ett� asiasta, jolla on universumissa vain yksi tila, ei voida sanoa tai oppia mit��n uutta. "Design" -m��ritelm�ll� on merkityst� vain jos sen kontrastina on "eiDesign" ja m��rittelem�ll� "Design" kaikeksi mit� havaittavissa on, tekee "eiDesignin" kannaltamme "eiolevaksi".
Teleologisen ratkaisuyritysten ongelmana on testaaminen. Kaikkivaltiasmalli ei my�sk��n selit� mit��n, sill� �ly olisi toki voinut tehd� my�s sellaisen universumin, jossa el�m�� ei ole. Lis�ksi t�ss� mallissa esiintyy oletus siit�, ett� koko valtava universumi olisi rakennettu pelk�st��n meid�n vuoksemme. Universumin mittasuhteet huomioiden t�m� ei tunnu kovin todenn�k�iselt�.
Teleologisessa ratkaisussa tehd��n my�s sangen hankala filosofinen kannanotto sattumaan: Arvonnan voittajan tulisi tulkinnan mukaan aina pit�� voittoaan kaikkivaltiaan tahtona, ei arvonnan tuloksena. T�lt� kannalta teleologinen malli v�itt�� itse asiassa, ett� sattumaa ei ole: Ett� pienten todenn�k�isyyksien takana olisi jonkinlainen "piilomuuttujajumala".

Bellin ep�yht�l�n rikkoutumisella on todistettu, ett� "klassiset piilomuuttujat" ovat mahdottomia. Muunlaisten piilomuuttujien ominaisuuksista ei taas ole tietoa, joten ne ovat pelkk�� "k�sien heiluttelua".

Teleologisen mallin kannattajat esitt�v�t tyypillisesti, ett� universumi on liian monimutkainen, jotta sen rakentumiseen tarvittava tieto voisi synty� "itsest��n". Kuitenkin he samanaikaisesti uskovat, ett� "itsest��n" olisi Jumala, jossa olisi kaikki t�m� informaatio -ja kenties v�h�n ylikin.
Ongelmallista teleologiselle periaatteelle on my�s se,ett� emme el� "parhaassa mahdollisessa universumissa": "Pime� energia" puskee avaruutta erilleen kiihtyv�ll� nopeudella ja termodynamiikka pakottaa universumin kokonaisentropian kasvamaan. T�m�n johdosta koko n�kyv� maailmankaikkeutemme on karkeasti sadan miljardin vuoden kuluttua kuollut, pime� ja tyhj�. Me emme siis el� "parhaassa mahdollisessa maailmankaikkeudessa".
Lis�ksi teleologisen ratkaisun sijasta voidaan v�itt�� tilan syntyneen sattumalta. Sattumaa ja ohjaava �ly� ovat molemmat sellaisia,ett� niit� on mahdoton falsifioida. Koska sattumaoletus ei tee oletusta universumin ulkopuolisista havaitsemattomista �lyist� -itse asiassa edes kannanottoa,�lyh�n voisi olla olemassa vaikka se ei tekisi universumeita- on se Occamin periaatteen nojalla parempi vaihtoehto n�ist� kahdesta huonosta: Kumpikaan ei itse asiassa kerro mit��n siit� miksi maailmankaikkeus on juuri nykyisenlainen. Kaikkivaltias ja sattuma ovat "vapausasteisia", eiv�tk� itsess��n voi antaa universumille vain yht� ainutta tilaa. "Divine intervention" ja "random" molemmat ovat vapausasteisia ja yksitt�isi�. T�st� syyst� interventiota voidaan aina v�itt�� sattumaksi ja toisin p�in - aivan niin kauan, kun ei ole suoraa havaintoa tekij�st�. T�m� tarkoittaa,ett� havainto voi falsifioida sattumaoletuksen, mutta ei vaikuttajaoletusta.

Multiuniversumi

"On turha ihmetell�, miksi autiomaan palmut kukoistavat juuri t�ll� kohdalla; ne kasvavat keitaalla, koska muualla ne eiv�t menestyisi. Maailmankaikkeuksien er�maassa el�m� kukoistaa vain harvinaisissa keitaissa, ep�tavallisissa maailmankaikkeuksissa."
(Esko Valtaoja,"Mestarit areenalla: Sir Martin ja Iso J", 1991)

Ajatuksen useasta universumista on kehittynyt Everettin kvanttimekaanisesta tulkinnasta, ett� aina kun sattuma tapahtuu, niin maailma haarautuu kahtia. Useiden maailmankaikkeuksien mahdollisuutta on ja kehitt�nyt muun mussa kosmologi Max Tegmark ja David Deutsh. Esimerkiksi Big Bang-teorian laajentaja Alan Guth uskoo multiversumin olevan h�nen teoriansa automaattisena seurauksena. Kvanttifysiikan mukaan on mahdollista, ett� erilaisia maailmankaikkeuksia olisi ��ret�n m��r� -jopa samanaikaisesti. Me havaitsemme t�sm�lleen yht� niist�.

Toisaalta koko antrooppinen periaate nojaa siihen, ett� voimme ajatella sellaisia universumeita, joissa tilanne olisi toisin ja kannaltamme katastrofaalinen - emmek� me tied� voiko toisenlaisia universumeita oikeasti olla ja onko niit�. N�in ollen koko antrooppinen periaate on aina v�ist�m�tt� jonkinlainen multiversumimalli. Eiv�tk� todenn�k�isyydet m��r�� yksitt�istapauksia, todenn�k�isyys on tilastollinen ilmi�. Yhden kerran tapahtuvan ilmi�n todenn�k�isyyksi� ei ole olemassakaan.

Multiversumiratkaisu perustuu siihen,ett� havaitsemalla el�m�n kannalta ep�onnistuneita tiloja; El�m�mme ei kenties ole ainut mahdollinen, eik� kaikkialla el�m� ole mahdollista. Jossain muissa olosuhteissa mahdollistuisi toisenlainen el�m� ja kaikkialla ei ollenkaan. El�m�mme synty ei t�ll� pohjin olisi v�ltt�m�tt�myys. Voimme p��tell� ett� kyse on "arvonnan tuloksesta". Toisin sanoen p��osa lukuisien universumien mallista nojaa ajatukselle,ett� "mit� useampaa 6- s�rm�ist� noppaa heitet��n,sit� todenn�k�isemmin ainakin yhdess� on 6:tonen"

Se tekee siis saman, kuin mit� seuraava lottovoiton tilastollinen k�sittely; Kun osoitetaan, ett� loton p��voiton lunastaminen ei ole Suomessa mink��n sortin ihme, on t�ysin luvallista selitt�� sattuman avulla, ett� voittaja sattui olemaan juuri henkil� Y. Juuri t�m�n multiversumimalli sanoo. Jotkut multiversumin�kemyksen kritisoijat, kuten Alvin Plantinga, eiv�t tunnu ymm�rt�v�n t�t� koska he viittaavat siihen ett� multiversumimalli ei selit� miksi juuri t�m� universumi on hienos��detty. Plantinga on t�ss� suhteessa kuin lottovoiton saanut henkil� Y, joka on varma ett� juuri h�n on saanut lottovoiton voiton siksi ett� Jumala on niin halunnut, v�itt�m�ll� ett� lottovoiton meno jollekin on selitetty sattumalla, mutta ett� oikeasti h�n ei halua vastausta t�h�n, vaan hakee eri selityst� sille, miksi juuri h�n voitti. Ei sellaista voi kovin vakavastikaan ottaa.

John Wheelerin tulkinta vahvasta antrooppisesta periaatteesta v�itt�� ett� vain ne kvanttifysiikan universumit, jotka voivat tuottaa �lykk�it� havaitsijoita ovat "reaalisia". TS:Maailmankaikkeus on olemassa vain jos sit� havainnoidaan. T�m�n tulkinnan mukaan ei ole olemassa muunlaisia universumeita, kuin sellaisia, joilla on el�m��: T�m� n�kemys on vaikeuksissa sen takia ett� Wheelerin maailmankaikkeus on olemassa vain koska havaitsemme sen, jolloin me teemme maailmankaikkeuden olevaksi, jolloin maailmankaikkeus tekee meid�t jotta itse olisi olemassa.

Multiversumimallin ongelmana on testaamisen vaikeus: P��ttelyketju nojaa tapahtuman ja sen negaation olemassaoloon. Ainakaan toistaiseksi meill� ei ole mahdollisuutta tiet��, onko olemassa my�s toisenlaisia maailmankaikkeuksia.

Toisaalta my�s teistinen antrooppinen periaate t�rm�� t�h�n samaan ongelmaan ; Se olettaa ett� voisi olla toisenlaisia universumeita, ja laskeskelee todenn�k�isyyksi� -vaikka ei ole tietoa voisiko toisenlaisia universumeita olla. Jos vain yhdenlaiset universumit eiv�t nopeasti kaadu omaan mahdottomuuteen, antrooppinen periaate ratkeaisi kuin itsest��n.

Multiversumi kertoo toki vain ett� miksi olemme juuri t�m�nkaltaisessa universumissa. Se j�tt�� avoimeksi kysymyksen siit� miksi multiversumi on olemassa ja miksi niill� on se ratkaiseva "pienen pieni mahdollisuus sille ett� el�m�� voi olla ja sit� syntyy". Tosin ongelmana t�ll�isiss� on aina se, miksi jokin todenn�k�isyys tapahtuu eik� jokin toinen - joka on sama kuin kysyisi miksi olen juuri t�m� ja t�ll�inen henkil� t�ss�, enk� jokin toinen tai erilainen tai jossain muualla - joka taas on solipsismi. Ja t�h�n solipsismiin joudutaan riippumatta siit� havaitaanko muunlaisia multiversumeita/universumeita/yksil�it� vai ei. Ja toisaalta aina voidaan kysy� "miksi juuri t�m� asia tapahtui", ja voidaan kysy� "selityst� selitykselle", mik� on vain yksinkertainen jippo, jolla voidaan aina tehd� "aukko". T�ll�inen p��ttely on reductio ad absurdum, ja jos t�h�n selitt�m�tt�m��n asetetaan jokin Jumala/Suunnittelija, se viel�p� johtaa "aukkojen Jumala" -virhep��telm��n..

Kosmodarwinismi

"TO BE IS TO DO"(Sokrates)
"TO DO IS TO BE"(Platon)
"DO BE DO BE DO"(Sinatra)

Esimerkiksi Andrei Linde on kehitellyt kosmodarwinismimallia, joka nojaa siihen, ett� maailmankaikkeudet tuottaisivat toisia melko kaltaisiaan universumeita, esimerkiksi mustien aukkojen kautta: Mit� enemm�n maailmankaikkeus suosisi mustien aukkojen synty�, sit� enemm�n sen kaltaisia universumeita olisi. Tulkinnan vahvuutena on se,ett� mustien aukkojen syntyminen vaatii samanlaisia olosuhteita, kuin mit� kompleksisten rakenteiden syntyminen edellytt��. Teorian vahvuus on siin�, ett� se tekee kaltaisemme laisesta universumista tyypillisen; Sen mukaan jos universumi olisi toisenlainen, se olisi streriili ja t�t� kautta toisenlainen universumi ep�todenn�k�inen. Kannaltamme ik�v�n� puolena mallissa on ennuste siit�, ett� mustia aukkoja syntyy universumissamme todenn�k�isesti paljon. Kriitikot pit�v�t kosmodarwinismin ongelmana sit�, ett� mustien aukkojen yleisyys on ollut jossain m��rin tiedossa jo ennen mallin kehitt�mist�. T�m� heikent�� mallin selitysvoimaa, tehden sen rinnastettavaksi ID:l�isten puheeseen "DNA:n informaatiosta": on eritt�in vaikeaa sanoa, onko ennuste oikea ennuste, vai havainnoista j�lkeenp�in rakennettu ad hoc selitys.

Joka tapauksessa mustien aukkojen puute voisi falsifioida sen, mutta jos t�m� on tiedetty jo etuk�teen, se ei ehk� ole ihan niin hyv� ennuste. Se on kuitenkin p�iv�nselv�� ett� kyse ei ole en�� tautologiasta. T�m� antaa kosmodarwinistiselle teorialle etumatkaa verrattuna muihin.

Kosmodarwinismin eduksi on kuitenkin esitetty my�s lis�todisteita; Esimerkiksi tutkiva fyysikko ja "Perimeter Institute for Theoretical Physics in Waterloo, Ontario"n yksi perustajaj�sen Lee Smolin on kirjoituksessaan "Darwinism - all the way down", joka on kirjassa "Intelligent Thought" kirjoitti ett� jos kosmodarwinismi pit�� paikkaansa, luonnosta tulisi l�yty� my�s sellaisia parametrien arvoja, jotka eiv�t vaikuta el�m�n mahdollisuuteen, mutta jotka vahvasti tukevat mustien aukkojen synty�.

Ominaisuus ei voi olla el�m�lle haitallinen koska muuten emme n�kisi sit�, mutta kosmodarwinismissa p��sijalla ovat kuitenkin mustat aukot; Teorian ennustusvoima kun nojaa siihen ett� tyypillinen universumi on sellainen, joka tuottaa paljon mustia aukkoja.

Lee Smolinin mukaan t�ll�inen onkin l�ytynyt: Koska neutronit�hti muuttuu mustaksi aukoksi vain jos se ylitt�� tietyn massarajan, t�m�n rajan on oltava suhteellisen alhaalla. T�h�n vaikuttaa 1 ilmi�, joka ei vaikuta universumin bioyst�v�llisyyteen. Se on "strange quark" (outo kvarkki), tarkemmin sen paino. Lis�seurauksena t�st� l�yd�st� on Smolinin muun muassa se, ett� jos l�yd�mme neutronit�hden, joka painaa yli 1.7 kertaa auringon painon, kosmodarwinismi falsifioituu ; Periaatteessa voimme milloin tahansa l�yt�� sellaisen, mutta sellaista ei ole viel� l�ytynyt. Kosmodarwinismille on siis l�ytynyt falsifioitavuuskriteeri.

"...for Science, there are clear advantages of the fourth Darwinian scenario over the weak anthropic principle. The main advantage is that it leads to definite, falsifiable predictions. This is general lesson. The darwinian explanation is more vulnerable to falsification that its alternatives, because it produces a population that is highly impropable and full of unlikely structures and correlations."
(Lee Smolin, "Intelligent Thought", sivut 165-166)

Antrooppinen ID

"This, however, is not what is meant by "intelligent design" in the parlance of the new anti-evolutionists. Their views demand not a universe in which the beauty and harmony of natural law has brought a world of vibrant and fruitful life into existence, but rather a universe in which the emergence and evolution of life is made expressly impossible by the very same rules. Their view requires that the source of each and every novelty of life was the direct and active involvement of an outside designer whose work violated the very laws of nature he had fashioned. The world of intelligent design is not the bright and innovative world of life that we have come to know through science. Rather, it is a brittle and unchanging landscape, frozen in form and unable to adapt except at the whims of its designer."
(Kenneth Miller, "The Flagellum Unspun")

Tosin on muistettava, ett� (ID)kreationistit normaalisti viittaavat antrooppisen periaatteen vastakohtaan, eli siihen kuinka universumi ei ole hienos��detty tuottamaan el�m��, vaan "luonnonlaeissa on aukkoja", joiden vuoksi el�m� ei olisi mitenk��n mahdollista ilman, ett� n�it� aukkoja t�ytet��n Suunnittelijalla.

T�ll�in sek� suotuisuus ett� ep�suotuisuus todistavat Suunnittelijasta, ja t�m�ntapainen tautologia kertoo siit� ett� Suunnittelijaa ei voi falsifioida, oli tila suotuisa tai ep�suotuisa, joten tieteellisesti ajatellen Suunnittelija ja sen todistaminen ei itse asiassa mitenk��n liity koko aiheeseen.

Ja puhuessaan "ep�todenn�k�isyydest�" ID perustelee "mahdottoman rajaansa" "informaation s�ilymislailla ja displacementilla", joiden mukaan kaikki informaatio vaatii enemm�n tai yht� paljon informaatiota, vaatisi Suunnittelija enemm�n informaatiota kuin mit� kohteessa on. ID -l�iset ovat selitt�neet itsens� t�st� tilanteesta sanomalla ett� kun informaation s�ilymislaki on sidottu atomitason tapahtumiin, jolloin informaation s�ilymislait toimivat vain jo olemassaolevassa universumissa, eik� siis koske itse Suunnittelijaa ; Ja kuitenkin antrooppisessa periaatteessa viitataan "universumin ulkopuolelle" pohtimalla t�m�n syntyyn vaikuttavien tekij�iden todenn�k�isyyksi�. T�m� tarkoittaa sit� ett� antrooppinen periaate ei tunnistu "Design -filtterin" kautta ja ett� antrooppisen periaatteen hyv�ksyminen johtaisi Suunnittelijoiden "ikuiseen regressioon". Kysymys ei siis ole siit� onko "multiversumin aikaansaava voima kaikkikykyinen", vaan siit� ett� itse Suunnittelun tunnistusmetodi ei p�de kyseisen asian piiriss�:
Kun kaikilla tapahtumilla on syyns�, on maailmankaikkeudellakin syyns�, mutta jos kaikella on syyns� silloin Suunnittelijallakin t�ytyy olla syyns�. Ellei Suunnittelija tarvitse mit��n syyt�, silloin kaikella ei tarvitse olla syyt�, eik� maailmankaikkeudella tarvitse olla syyt�. -Ja jos Suunnittelija voi el�� avaruuden ja ajan puolella mik��n ei est� multiversuminkaan olemassaoloa eik� sen k�ytt�� selityksen�, jolloin kaikkia Suunnittelijasta poikkeavia syit� ei olekaan eliminoitu..

Multiversumin kannattajan ei siksi tarvitse kantansa tueksi todistaa onko "ID vai sattuma", koska ID -p��telm� toisaalta vaatii sattuman eliminointia, ja j�lkimm�inen on testattavissa itsess��n, tietokoneissa on mallinnettu multiversumivaihtoehtoja, ja Suunnittelijan kognitiota ja neuroneita taas ei voi simuloida. ID:l�iset, jotka k�ytt�v�t "Eliminatiivista Filtteri�" jossa sattumat ja lainalaisuudet eliminoidaan voivat tehd� "Design -p��telm�n" vasta kun he osoittamaan ett� "ei multiversumilla" ; Eli olisiko kuitenkin niin ett� el�m� on syntynyt fysiikan ja kemian lakeja noudattaen eik� ett� maailma olisi rakennettu luomaan el�m��.
Lis�tietoa:
Mark Isaak,"Claim CI301",2005
Kari Enqvist,"TAIVAALLISET TODISTEET"
Hannu Karttunen,"Olemassaolomme perusluvut",2001
"The Privileged Planet Part 3: The Anthropic principle",2004
Theodore M. Drange, "The Fine-Tuning Argument",1998
Michael Ikeda & Bill Jefferys, "The Anthropic Principle Does Not Support Supernaturalism",2001
PZ Myers, Dazzling the innumerate,2008
Hosted by www.Geocities.ws

1