Yleist�
Vuosi 2001 on ollut meille suunnitelmien mukaisesti hankkeen k�ynnistyksen ja hankkeesta tiedottamisen vuosi. Suomessa hankkeen talouspuolta on hoidellut Uusi Tuuli ry. Toteuttamispuolella Uusi Tuuli on vastannut etup��ss� Estelle-laivan liikenn�innist� kes�kiertueen aikana, laivan varustamisesta ja kunnostamisesta tulevaa Angolan matkaa varten sek� Angola-projektin palkallisten ty�ntekij�iden asioista.
Hankkeen suomalaisista osapuolista Emmaus-Jokioinen ry ja sen Turun alaosasto ovat vuoden aikana ker�nneet runsain mitoin tavaralahjoituksia kuljetettavaksi Estellell� Angolaan. Emmaus on my�s vastannut tavaroiden kunnostuksesta ja varastoinnista.
Hankkeen kolmas suomalainen osapuoli, Maailmankauppojen Liitto ry, on ollut mukana pohtimassa Estellen paluurahdin hankkimiseen liittyvi� kysymyksi�.
Jo heti hankkeen alkupuolella perustimme em. j�rjest�jen yhteisen nk. Angola-ryhm�n. T�m� ryhm� on vastannut p��t�ksenteosta ja hankkeen seurannasta. Angola-ryhm� on toiminut my�s palkallisten ty�ntekij�iden tukiryhm�n�. Palkallisia ty�ntekij�it� ovat t�n� vuonna olleet (ajat vain arvioita):
- Pia Korhonen (3� kk kokop�iv�isen�) k�ynnist�m�ss� hanketta ja opastamassa projektikoordinaattoria ty�h�ns�,
- Helena M�nnikk� (2� kk kokop�iv�isen� ja 4 kk puolip�iv�isen�) projektikoordinaattorina,
- Sini Hirvonen (4 kk puolip�iv�isen�) projektikoordinaattorina,
- Carla do Nascimento-Heikkola (2� kk puolip�iv�isen�) Angola-asiantuntijana ja k��nt�j�n�,
- Wellu Koivisto (4 kk kokop�iv�isen�) laivais�nt�n� kiertueen aikana,
- Sami Kujansivu (2� kk kokop�iv�isen�) Estellen kapteenina kiertueen aikana,
- Simo Rajala (1� kk) laivan kunnostuksen ja matkaan varustamisen ohjaajana sek�
- Jyri Jaakkola (1 kk puolip�iv�isen�) paluulastisuunnittelijana.
Sini ja Carla toimivat projektissa 3 kuukauden ajan Ty�voimatoimiston ty�harjoittelijoina ennen ty�llistymist��n. Lis�ksi toimistolla ty�skenteli vapaaehtoisena Omar El Begawy (2 kk).
Kaikkien em. henkil�iden lis�ksi hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen on osallistunut melkoinen joukko vapaaehtoisia ihmisi� niin Turussa kuin muillakin paikkakunnilla. Mit� suomalaisiin j�rjest�ihin tulee, yhteisty�t� on tehty varsinkin kes�kiertueen aikana mit� monituisimman joukon kanssa. T�rkeimpi� hankkeen ulkopuolisia yhteisty�kumppaneita ovat olleet mm. KEPA, Maanyst�v�t, Rauhanpuolustajat, maailmankaupat, PAND, FACES-festivaali, Rauma Blue Sea Film Festival, Inkoon countryfestivaali, Pohjois-Suomen Partiolaiset, Vaasan kehitysmaaseura sek� lukuisat koulut ja opistot. Tukea lahjoitusten muodossa olemme saaneet niin yksitt�isilt� ihmisilt�, kaupoilta kuin erilaisilta sairaaloilta ja hoitolaitoksiltakin.
Angolassa olemme tehneet yhteisty�t� paikallisen yhteisty�kumppanimme ADRAn kanssa. Lis�ksi olemme olleet yhteyksiss� mm. Angolan sosiaalihallintoon ja Suomen L�hetysseuraan.
Hankkeen vaikutukset ja tavoitteiden saavuttaminen
Koska kyseess� on vasta kolmivuotisen hankkeen ensimm�inen vuosi, olemme tietenkin vasta matkalla kohti varsinaisia tavoitteita. Vuoden 2001 v�litavoitteina voisi kuitenkin pit�� mm. seuraavia:
- Hankkeen k�ynnist�minen ja projektiorganisaation muodostaminen
- Hankesuunnitelman t�sment�minen ja muokkaaminen
- Hankkeesta tiedottaminen
- Taustatiedon kartuttaminen Angola-asioissa (ADRA ja muut yhteisty�kumppanit, Angolan tilanne jne)
- Estellen kes�kiertueen l�pivieminen
- Avustustavaran hankkiminen ja kunnostaminen Angolaan viet�v�ksi
- Angolasta ja muualta Afrikasta tuotavan paluurahdin etsiminen ja markkinoiminen maahantuojille.
- Tulevan Angolan matkan suunnittelu
Kaiken kaikkiaan olemme saavuttaneet em. tavoitteet hyvin. Koska saimme UM:n tukip��t�ksen vasta kev��ll� 2001, emme pystyneet aloittamaan hankkeen k�ynnist�mist� jo vuoden alusta kuten oli suunniteltu. Pienoista kiireen tuntua ja viimeisell� hetkell� tekemisen makua oli siis v�lill� ilmassa, kun koko vuosi typistyi oikeastaan vain noin seitsem��n kuukauteen ja mm. kes�kiertuetta piti olla jo vauhdilla j�rjest�m�ss�, vaikka projektiorganisaatiokaan ei ollut viel� kunnolla selvill�. Kes� olikin sitten kiertueineen melkoista h�ss�kk��, mutta sen j�lkeen tilanne onneksi rauhoittui ja p��simme pureutumaan hankkeen "syvempiin kysymyksiin".
Selvittiin siis! Kes�kiertue meni lopulta oikein mukavasti ja reissun aikana sek� sen j�lkeenkin ollaan oltu julkisuudessa oikein kiitett�v�sti. Lehtileikkeit� on ker��ntynyt reippaat puoli kansiollista ja radiokanavilla meit� on kuultu kaikilla vierailupaikkakunnilla (Inkoo, Karjaa, Helsinki, Kotka, Rauma, Uusikaupunki, Pori, Vaasa, Raahe, Kemi, Ivalo, Oulu ja Turku) useampaan otteeseen. Lis�ksi olemme p��sseet esille eri yhdistysten j�senlehdiss�, netiss� muutamilla uutissivuilla ja my�s Estellen nettisivuja luettiin kes�n aikana ahkerasti. Television osalta Estellen kiertueinfoa py�ri YLEn tekstitv:ss� koko kes�n. P��simme my�s yhteen valtakunnalliseen ja useisiin paikallisiin TV-uutisl�hetyksiin ja loppusyksyst� my�s er��seen TV-2:n ajankohtaisohjelmaan. Kiertueen aikana laivalla vieraili my�s suuri joukko koululaisia, opiskelijoita ja j�rjest�aktiiveja tutustumassa hankkeeseen.
Avustustavaraa kes�kiertueen aikana ja sen j�lkeen meille on kertynyt kunnioitettava m��r�. K�yt�nn�ss� laiva alkaa olla jo t�ynn�, mutta laatutavaraa saadaan tietty aina mahtumaan. Erityisen iloisia olemme kaikista niist� sairaalatarvikkeista, apuv�lineist� ja koulutarvikkeista, joita olemme saaneet. My�s polkuompelukoneita saimme lahjoituksina yksityisilt� ihmisilt� yli 70 kappaletta! Nyt tavarat on varastoitu odottamaan laivan l�ht�� ja niit� kunnostellaan hyv�� vauhtia.
Syksyll� 2001 l�hetimme muutaman henkil�n joukkion Angolaan tutustumaan tilanteeseen siell� ja tapaamaan yhteisty�kumppanimme ADRA -kansalaisj�rjest�n ihmisi�. Matkaan osallistuivat hankkeen puolesta Sampsa Sihvola Uuden Tuulen edustajana, Jyri Jaakkola Maailmankauppojen Liiton edustajana ja Suomessa asuva angolalainen Carla do Nascimento-Heikkola. Lis�ksi matkaan osallistuivat omalla kustannuksellaan Joonas Laine Emmauksen edustajana ja Lissu Lehtimaja. Matkan tarkoituksena oli selvitell� mm. satamak�yt�nt�j� Estellen Angolaan saapumiseen liittyen, tutustua ADRAn toimintaan ja projekteihin, joihin avustustavaramme ovat menossa sek� etsi� sopivia tuotteita Estellell� Eurooppaan tuotaviksi. Matka t�ytti odotukset ja olemme Angolan suhteen nyt huomattavasti viisaampia. Silti paljon selvinnee vasta laivan perille p��stess�, koska tilanne Angolassa el�� koko ajan ja yhteydenpito sinne on vaikeaa.
Paluurahdin osalta olemme saaneet selvitetty� ainakin sen, ett� joitakin sopivia tuotteita Angolasta olisi mahdollista tuoda. Koska tuotanto siell� on p��asiassa l�hinn� pienk�sity�l�isten varassa, kutakin yksitt�ist� tuotetta on vaikea hankkia suurempia m��ri�. Samoin tuottajilla saattaa tulla pulaa materiaaleista, jos tuotteita halutaan yht�kki� suurempia m��ri�. Koska emme itse pysty hoitamaan tuotteiden maahantuontia ja markkinointia, etsimme parhaillaan kotimaisia ja eurooppalaisia maahantuojia, jotka sitten hoitaisivat em. jutut. Suomessa kiinnostusta ovat osoittaneet etup��ss� maailmankaupat. Suuremmat maahantuojat empiv�t kuljetusmuotomme (purjelaiva) riskej� kun suurempaa n�ytt�� tavaran kuljettamisesta Estellell� meill� ei tietenk��n viel� ole. Paluulasti onkin siis t�ll� hetkell� eniten panostamista vaativa osa-alueemme.
My�s tulevan Angolan matkan suunnittelu ja valmistelut on aloitettu ja laivaakin kunnostetaan hyv�� vauhtia. N�ill� n�kymin l�ht�p�iv�ksi on sovittu 4.5.2002 ja matkan kestoksi yhteens� puoli vuotta. Matkalla tehd��n pitempi pys�hdys Portugalissa, jossa my�s vaihdetaan miehist��. Purjehtijoita otetaan siis etapeille Suomi-Portugal, Portugal-Angola-Portugal ja Portugal-Suomi. Hakulomakkeet purjehdukselle haluaville ilmestyv�t nettiin pikimmiten. Sampsa Sihvola on valittu Uuden Tuulen rekrytointivastaavaksi ja h�nen kauttaan kulkevat kaikki hakemukset. Perill� Angolassa vietet��n reilu parisen viikkoa. T�ll�in puretaan ja pakataan lastia ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan Angolan kulttuuriin ja ADRAan projekteineen. Kaiken kaikkiaan matka on tarkoitus tehd� mm. s��olosuhteiden ja lastin pilaantumisen est�miseksi mahdollisimman suoraan Angolaan ja takaisin. Tiedotusta paluumatkalla Euroopan osuudella ei pidet� j�rkev�n�, sill� paluumatkallakin suurin osa miehist�� vaihtuu Portugalissa ja ne, jotka Angolassa ovat k�yneet, ovat varmasti siin� vaiheessa jo hyvin v�syneit� ja kotiin p��syn tarpeessa. Lis�ksi paluumatkalla emme ehdi valmistaa kunnollista Angolasta kertovaa tiedotusmateriaalia tai edes k�yd� l�pi sielt� otettua kuvamateriaalia. Alustavasti Euroopan tiedotus on suunniteltu hoidettavan erillisen kiertueen muodossa ja erillisell� rahoituksella kes�ll� 2003. (Tuolloin teht�isiin ensin hankkeeseen kuuluva Suomen kiertue ja sen j�lkeen t�m� ylim��r�inen Euroopan kiertue mahdollisuuksien mukaan.)
Ongelmat ja muutostarpeet
Vanha tuttu perusongelma lienee juuri se, ett� hankkeen alussa, eli suunnitteluvaiheessa, tietoa kaikesta on v�h�n ja vasta j�lkeen p�in ymm�rt��, kuinka asiat oikeastaan olisi pit�nyt hoitaa. T�h�n asti muutoksia on tullut ainakin seuraavissa asioissa:
- Sen sijaan, ett� Angolaan olisi palkattu koordinaattori hoitamaan asioita siell� p��ss�, katsottiin viisaammaksi maksaa j�rjestelykorvausta ADRAlle. Uskomme, ett� valmis ja vakaa j�rjest� kykenee hoitamaan j�rjestelyt paremmin ja tiet�� asioista enemm�n kuin yksitt�inen ty�ntekij�.
- Suomessa hankekoordinaattorin ty� puolitettiin Helenan pyynn�st� kahtia (Helena+Sini). Yhdelle ihmiselle koko pestin hoitaminen oli aika raskasta ja sit� paitsi nyt asiat hoituvat, vaikka v�lill� toinen olisi syyst� tai toisesta poissa pelist�kin.
- My�s miehist�kulujen suhteen on tehty muutoksia. Jatkossa toivomme, ett� saamme k�ytt�� miehist�kuluihin varattuja varoja my�s muulloin kuin matkojen aikana. Laivan varustamisessa kun riitt�� tekemist� ymp�ri vuoden.
- Uudenlaisiakin pestej� saatetaan tarvita. Periaatteessa pyrimme hoitamaan kaiken mahdollisimman pitk�lle vapaaehtoisvoimin. Kuitenkaan aivan kaikkea ei voi vapaaehtoisten harteille laittaa. Esimerkiksi joulukuuksi 2001 palkkasimme yhden ihmisen paluulastisuunnittelijaksi, koska katsoimme paluulastin suunnittelun vaativan niin suuren ty�panoksen, ettei kenell�k��n vapaaehtoisella olisi ollut siihen aikaa ja mahdollisuutta.
- Lis�ksi tiedotuksen Euroopassa erotimme Angolan matkasta omaksi reissukseen. Syit� t�h�n on selitetty jo edell�.
Tulevaisuus
Hankkeen jatko riippuu olennaisesti tulevan Angolan matkan onnistumisesta. Jo matkan tekniseen toteuttamiseen liittyy ilman muuta riskej� (s��oloista ja Afrikan rannikon merirosvoista alkaen). Samoin voi olla mahdollista, ettemme todenn�k�isesti saa t�ytt� laivallista paluurahtia hankittua. Joka tapauksessa uskomme voivamme toimittaa avustustavarat perille suunnitelman mukaan. Mit� taas tiedotukseen tulee, se ei liene niink��n ongelma. Mm. monenlaista dokumentin ja reportaasin tekij�� on jo mukaan tarjoutunut ja esimerkiksi TV1:n kanssa on jo sovittu matkasta teht�v�st� vajaan tunnin dokumentista.
Eli ei muuta kuin tuulta purjeisiin ja hyv�� jatkomatkaa Angola-projekti!
