Kuhmolainen 30.11.1999
Kuhmossa elokuvat muuttuvat todeksi
Useimmat nykykuhmolaisista on hankkinut elokuvakokemuksensa työväentalolla. Kiinteä elokuvateatteri aloitti toimintansa Korpilinnassa jo 1939, aluksi Suojeluskunnan ja myöhemmin Korpilinna Oy:n hoidossa. Elokuvatoiminta päättyi tai on purkamisen myötä vuonna 1969
Vastaavaa toimintaa ei paikkakunnalle välittömästi järjestynyt. 1970- luvun alkupuolella taloa käyttivät elokuvaesityksiin lähinnä kiertueet, joista sallalaisen Esko Riikosen Riikos-Filmi Oy säännöllisimmin Elokuvatarjonta kuhmolaisille oli kiertueiden varassa kuitenkin sattumanvaraista ja suunnittelematonta.
Vuonna 1976 lähestyi työväenyhdistystä vihtiläinen liikemies Tapio Elopuro, jonka toimittamien piirustusten turvin ja elokuvatoiminnan tärkeyden tuntien yhdistys korjautti osaksi omilla varoillaan Työväentalon loppuvuonna 1976 kiinteää elokuvatoimintaa varten, jolloin rakennettiin nouseva katsomo ja konehuone. Jouluna 1976 aloitti toimintansa Kino Miilu, jonka näytöksiin myytiin enimmillään lähes 20 000 lippua vuodessa. Elopuro lopetti keväällä 1985 ja lokakuusta alkaen toimintaa jatkoi Kuhmon Elokuvat Kino Ässä Ky, vastuunalaisina yhtiömiehinään Jouni Haikola ja Markku Väisänen.
Yleisöä kävi vielä seuraavana vuonna 11000, mutta sitten yleisömäärät romahtivat puoleen ja elokuvia ei pystynyt näyttämään kaupallisesti kannattavana ilman yhteiskunnan tukea.
- Kotivideot, kolmos- ja kaapeli-tv:n tulo Kuhmoon sekä väestön väheneminen, luettelee kuhmolaisen elokuvan historiaa tutkinut Jukka Lankinen.
Kotimaiset leffat kiinnostavat
Kino Ässä toimi osittain kaupungin avustusten avulla vuoteen 1993. Kuhmo-talon rakennustöiden alettua kaupungin myöntämä vuokramääräraha elokuvatoiminnan tukemiseksi tippui merkittävästi. Työväenyhdistys päätti elokuvatarjontaa uhanneen katkoksen estämiseksi ottaa elokuvatoiminnan omaksi toiminnakseen, jota se on ylläpitänyt tähän päivään saakka. Sali remontoitiin, elokuvateatterituolit ja laitteet hankittiin Jyväskylästä. Alkoi Korpikinon aika. Kävijämäärä nousi ensimmäisenä uuden teatterin toimintavuonna 50 prosenttia: 4000 katsojasta noin 6000 katsojaan. Seuraavana, "Kivenpyörittäjän kylän" ja "Leijonakuninkaan" vuonna 1995 päästiin jo noin 7000 katsojaan. Sen jälkeen kävijämäärät ovat vaihdelleet viiden kuudentuhannen välillä
- Kotimainen elokuva ylipäätään on Kuhmossa vetänyt hyvin yleisöä. Huippuna Korpilinnassa esitetyn Edvin Laineen "Tuntemattoman Sotilaan" jälkeen lienee Kino Ässässä syksyllä 1986 nähty "Uuno muuttaa maalle", jota kävi katsomassa 2100 kuhmolaista, mikä olii kolmannes sen vuoden koko yleisömäärästä.
Kuhmolainen elokuvatoiminnan jatkuvuus on keikkunut veitsenterällä koko 1990luvun. Ensi vuosituhannen tulevaisuus näyttää - jos mahdollista - vieläkin epävarmemmalta.
Nauru ja itku luonnistavat
- Kuhmon ikärakenne on haasteellinen elokuvatoiminnalle. Eniten elokuvaa Suomessa harrastavat 20-40 -vuotiaat ja opiskelijat, joiden osuus Kuhmon väestöstä on huvennut. Mielestäni elokuva pitäisi säilyttää kuhmolaisena kulttuuritarjontana jatkossakin. Elokuvateatterissa katsoja kokee voimakkaasti ja reagoi tunteisiinsa: nauraa iloonsa tai itkee suruunsa. Esimerkiksi ennen "Schindlerin listan" koululaisnäytäntöä hälissyt lukiolaisten joukko lähti näytännöstä hyvin hiljaisena. Lankinen miettii.
Lankisen kokemuksen mukaan täällä osataan eläytyä elokuviin avoimesti ja aidosti.
-Kuusi vuosikymmentä jatkuneesta perinteestää huolimatta voi faktan ja fiktion erottaminen olla vaikeaa. Tällaisia välittömiä reaktioita tapaa nykypäivinä enää harvoin muualla. Lankinen muistaa 80-luvulla olleensa näyttämässä perukassa 1950-luvun komediaa "Herra sotaministeri". jossa tinasotilaita harrastava Pentti Siimes joutuu sattuman oikusta sähläileväksi sotaministeriksi.
- Yleisön joukosta tuli aivan tosissaan esitetty repliikki: "Van tuommosia miehiä kun panevat ministereiksi, niin ei se kumma oo, että verot nousoo!" (hs)
Kino Ässän yrittäjä Jouni Haikola tarkistaa kaarilampun hiiliä vuonna 1986. Kuva Jukka Lankinen
Korpikinon koneenhoitaja Mauno Keränen filminvaihtopuuhissa vuonna 1996. Kuva Jukka Lankinen
Lähteenä on käytetty Jukka Lankisen kokoamaa Kuhmon elokuvaperinneaineistoa.