Kuhmolainen 29.2.2000
LUKIJAN KYNÄSTÄ
Elokuvakulttuurin ja oikean kulttuurin tuet Kuhmon kulttuurikaupungissa
Kaupunkimme poliittinen johto: valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtaja ovat kilvan todistelleet lehtien palstoilla kaupungin suurta tukea ja myötämielisyyttä elokuvateatteritoiminnalle. Vielä kun hallitus jakoi helmikuun alkupuolella 930.000 markkaa yleisavustuksia, oli tärkeätä - ties kuinka monennen kerran - mainita elokuvatoiminnan tuki!
Tosiasiassa tukea on saatu vain 12.500 markkaa, kun poliittiset johtajamme keksivät omat ohjeensa ja vaatimuksensa kamreerille ja kaupunginsihteerille. Avustus on maksettava tipoittain ja yhdistyksen on annettava kirjallinen sitoumus toiminnan jatkamiseksi koko vuoden ajan, muuten avustusta ei makseta. Mistä moinen valta?
Valtuusto ja hallitus eivät ole tätä ehtoa asettaneet. Ei kukaan eikä mikään voi velvoittaa nyrkinkokoista yhdistystä hoitamaan kokonaista kulttuurialaa vuodesta toiseen tappiolla. Harjoittavatko poliitikot nyt kiristystä kaupunkilaisten varoilla?
Kaupunginjohtaja väläytti kylläkin jo viime vuoden puolella, että "me ostamme elokuvapalvelut vuodeksi 50000 markalla". Missä
muussa kaupassa ostaja määrää hinnan, jolla tavara on myytävä? Missä viipyy luvattu selvitys
Kuhmo-talolla järjestettävästä elokuvateatteritoiminnasta? Näyttääkö siltä, että elokuvateatteri on jotenkin myönteisessä erikoisasemassa tässä mukamas kulttuurikaupungissa?
Miksi elokuvatoiminnan pitäisi kattaa kustannuksensa, kun samanaikaisesti kaupungissamme satsataan muuhun kulttuuriin miljoonia, eikä siitä kukaan marise.
Ostopalvelusopimus, josta hallitus päätti käydä neuvottelut huhtikuun -99 loppuun mennessä, makaa edelleen jossakin. Se kaatui puoluepolitiikkaan, vahvimman valtaan, kuten niin moni asia kaatuu. Sopimus toteuttaisi toiveet elokuvateatterin pysyvyydestä. Toiveet, jotka myös 532 kaupunkilaista hallitukselle
toimitetuissa nimilistassa esitti. Johtajapäättäjät kyllä tietävät senkin,
että avustussumma palautuu suurelta osin takaisin kaupungille. Juhlapuheissa esitetyt
"haluamme kuulla kuhmolaisten toiveita" ovat vain fraaseja.
Korpikinossa kävi viime vuonna yli 2500 eri kuhmolaista. Ketä varten on Kuhmon kaupunki ja ketä varten sen päätökset? Onko yleisö väärää, kun se pääosin on omia nuoriamme, mutta
myös lapsia, aikuisia, vanhuksia. Sitä huomaamatonta kansaa. Nuoret tekevät siinä työtä
nuorten parissa. Eikö sekin ole arvokasta? Työväentalo sinällään on kulttuurihistoriaa, se on kaunis ja arvokas ympäristö kulttuuritoiminnalle. Siihen voisi suhtautua myös positiivisesti.
Kaupunginjohtaja vertaili eri avustuksensaajien tukien kehitystä, jolloin todellinen tulos on vain se, että elokuvatoiminta ei ole milloinkaan ollut johtoportaamme suosiossa. Prosenteilla voidaan mitata mitä halutaan: sataprosenttinen nousu 25000 markkaan viiden vuoden aikana on todella 25000 markkaa, mutta jo aiemminkin suuriin tukiin, vaikkapa 4H-yhdistyksen vuonna 1998 saamaan 290000 markkaan se olisi ollut 290000 markkaa. Kun korotuksia aina suuriin tukiin ei ole tehty, saadaan näyttämään, että vain elokuvatoiminta on saanut prosenteissa lisää.
Avustukset maksetaan kaikkien veronmaksajien varoista, myös. elokuvissa kävijöitten. Siksi avustusten jakokin tulisi perustua vaikka
siihen, kuinka suurta väestömäärää avustuksilla tuettu toiminta koskee, miten tukea käytetään, tai mikä vaikutus sillä on
viihtyvyyteen Kuhmossa. Olisiko tarpeellista, että kaikki avustukset
arvioitaisiin yhtä tiheällä seulalla kuin elokuvatoiminta, joka sentään on katsottava kulttuurikaupungin peruspalveluksi?
Kaupunginjohtaja aloitti vertailun, joten sallittaneen minun hiukan jatkaa sitä. Kaikki Kuhmo-talolla tehty
kulttuurityö musiikkiopistoineen on arvokasta, mutta sitä tehdään todella suurella rahalla. Vaikka Musiikkiopisto Kuhmossa kuin Intian pyhä lehmä,
joka on kaiken yläpuolella, otan sen riskin, että otan esimerkkini sieltä.
Ihminen ja Kosmos, kolmen päivän tapahtuma 17.-19.2000 maaliskuuta, sai 38.000 markkaa. Kokonaisbudjetista en tiedä, kuten en sitäkään, maksetaanko kuluja yhteistyön nimissä kaupungin budjetista ja minkä verran. Tämä on yksi neljästä, totta kai tärkeästä vuotuisesta viikonlopputapahtumasta, joista yksi on Prima Nota Di Kuhmo. Sen ajankohta oli 2 tammikuuta 2000. Kokonaisbudjetti ilman tilavuokria ja kaupungin väen työtä oli 118.000 markkaa. Näissä viikonlopputapahtumissa on tavallisesti yksi konsertti ja sitä varten tarvitaan juliste ja ilmoituksia. Tammikuun 2000 Prima Nota Di Kuhmon julisteeseen ja ilmoituksiin oli budjetoitu 21.350 markkaa eli jo kolmen tapahtuman julisteet ja ilmoittelu vievät runsaasti enemmän kuin elokuvan kokonaistuki vuodessa.
Tiedän, että menoilla on budjetissa taipumus ylittyä ja tuloilla alittua, niinpä luulisi
päättäjiä kiinnostavan, miten budjetti toteutui. Saatiinko todella kurssimaksuja
70.000 markkaa ja tuloja 20.000, kun itsekin olisin taas päässyt puolella lipun hinnalla ja varmaan
moni ilmaiseksikin. Ellei saatu, mistä maksettiin kulut? Eikö näittenkin tapahtumien tulisi paikallisia majoitusliikkeitä? Miksi
maksetaan majoituksesta ja ruokailusta yli 50.000 markkaa, kun budjetin mukaan ruokailuista vain 12.600 markkaa ja majoituksesta
ei mitään? Kuitenkin puhutaan, että talkootyönä kaikki hoidetaan? Tällä tavalla annetut
yhdistysten tuet eivät yleensä näy lehtien palstoilla. Olisikohan syytä kontrolloida muutakin,
kuin lähes ympärivuotista, viitenä päivänä viikossa toimivaa elokuvateatteria.
Anja Alanko