Kainuun Sanomat 28.12.1994
Sinikka Viirret
Kainuussa elokuvan satavuotisjuhlavuosi 1995 ei juuri näy ainakaan alkuvuodesta, vaikka valtakunnallinen rynnistys alkaa jo Tampereen lyhytelokuvajuhlilta maaliskuussa. Kajaanissa elokuvakerho aikoo järjestää jotain syksyllä, Kuhmossa juhlinta keskittyy vuoteen 1996.
Elokuvan synty ajoitetaan tavallisimmin joulukuun 28. päivään 1895. Tuolloin Lumièren veljekset näyttivät ensimmäisen kerran eläviä kuvia kahvilayleisölle. Elokuvat koostuivat arkisista tuokioista: juna saapumassa asemalle, Lumièren pariskunta lasta syöttämässä, työläiset poistumassa tehtaasta.
Suomeen elokuva ennätti vasta kesäkuussa 1896. Lumièren veljekset esittivät elokuvia kahtena päivänä Seurahuoneella. Heidän matkansa varsinainen aihe oli Venäjän tsaari, jota he olivat menossa kuvaamaan Pietariin.
Elokuva 100 vuotta- työryhmä sai kaikkiaan 60 hakemusta juhlavuoden nimissä. Niistä suurin osa on muualta kuin Helsingistä.
"Pidän niitä vielä veran alla" työryhmän sihteeri Riitta Lampelto elokuvasäätiöstä sanoo. Tapahtumalista julkistetaan Tampereella maaliskuussa.
Elokuvasäätiö ei tosin ole vielä saanut varmuutta siitäkään, minkä verran rahaa juhlavuoteen heltiää opetusministeriöltä. Elokuva-arkisto on saanut 800 000 markkaa klassikkokokoelman tekemiseen.
Juhlavuoden tavoitteena on, että elokuva itsessään näkyy joka puolella maata. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. erilaisia esityssarjoja ja elokuvatapahtumia.
"Osa on perustyötä, jota halutaan juhlavuoden kunniaksi vahvistaa." Rakenteisiin puuttuminen voi Riitta Lampellon mielestä olla liian juhlavasti ilmaistu, mutta työryhmä tavoittelee kuitenkin pitkäaikaisia vaikutuksia elokuvakulttuuriin. "Joku kipinä tai itu, joka jää kasvamaan."
Kainuusta hän olisi mielellään nähnyt yhtä perusteelliset hakemukset kuin Lapista, missä elokuvasihteerin työpanos on huomattu.
Kuhmossa Korpikinoa opettajan työnsä ohella pyörittävä Jukka Lankinen ihmetteli viime viikolla Kuhmolaisen Lukijan ääni- palstalla kulttuurikaupungin suhtautumista elokuvaan. Elokuvan juhlavuonna kaupunki jopa karsii omaa tukeaan.
Tänä vuonna kaupunki käytti omaan elokuvatoimintaan 8000 markkaa, ensi vuonna aiotaan selvitä puolta vähemmällä. Esitystukeen varattu summa, 25 000 markkaa, on samansuuruinen kuin kuluvana vuonna.
"Järjestellään sitten muilla keinoin, me harrastajat."
Kuhmossa juhlinta painottuu vuoteen 1996, jolloin loppuvuodesta tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun elokuva alkoi Suomessa liikkua etelästä pohjoiseen.
"Paikallisen elokuvan jäljittämistä ja muistitiedon keräämistä." Lankinen kertoo mm. tavoittaneensa arkistomateriaalin joukosta Kuhmon tukkilaiskisoista tehdyn filmin. Hän aikoo myös kirjoittaa elokuvatoiminnan historiasta.
Uudistettu Korpikino avattiin yleisölle remontin jälkeen lokakuussa. Syksyn kävijämäärä on kaksinkertaistunut keväästä, vaikka hulppeat eivät kuhmon elokuvayleisön luvut vieläkään ole. Kävijämäärä on tänä vuonna noin 6000 henkeä. Väkimäärään suhteutettuna vain noin joka toinen kuhmolainen käy kerran vuodessa elokuvissa.
Kansalaisopiston elokuvapiirissä käy parikymmentä alan harrastajaa. "Suurimmalta osalta muualla kuin Kuhmossa syntyneitä, tämmöinen ilmiö on täällä havaittu."
Pohjoisesta tulleena Lankinen kertoo tekevänsä yhä yhteistyötä Lapin elokuvasihteerin kanssa. "Täältähän se alkoi se kokeilu ja täältähän se sitten loppuikin., hän viittaa maakuntaliiton taannoin Kainuussa lakkauttamaan virkaan.
"Ei anottu, kun ei keretty", kaupallista Kino Sisua ja puolikunnallista Kino Kalevalaa pyörittävä Tapio Nevalainen kuittaa elokuvasäätiön avustusasiaa. Hän sanoo kuulleensa sivuteitä hakemusmahdollisuudesta niin myöhään, että kunnollisia suunnitelmia ei enää ennätetty tehdä.
Hänen mukaansa säätiö olisi voinut ilmoitella näkyvämminkin. "Ei ne siitä mekkalaa pitäneet."
Kaupunki avustaa Kajaanin elokuvakerhoa 15 000 markalla ja Kino Kalevalaa 120 000 markalla. Summiin ei ole lupailtu juhlavuoden lisiä. "Kerho on persaukinen; siinä, että saako normaalisarjansa maksetuksi."
"Varsinainen huipentumahan alkaa vasta ensi syksynä. Syksyksi on tarkoitus yrittää, kun nähdään, mitä saadaan avustusta." Kerho on hakenut toiminta-avustusta myös läänin taidetoimikunnalta.
"Kyllä täällä kattomisen perinnettä on, vaikka vähän se on rapistunut." Kajaanin perinteikkään elokuvakerhon kasvatteihin kuuluva Nevalainen kuvaa elokuvan tilaa kaupungissa.
Sisun vuosittainen kävijämäärä on vakiintunut 29 000 katsojan pintaan. Kalevalassa käy vuodessa noin 2000 hengen yleisö, ja elokuvakerhon sarjaa seuraa noin 800 ihmistä.