Her�iltiin kaikessa rauhassa ja sy�tiin aamupalaa tuvan l�mm�ss�. Suoritin Leevin repulle perusteellisen paikkauksen; aikaa siin� vier�hti, mutta tuli parempi kuin uusi! Vieraskirjaa lueskellessamme l�ysimme yst�viemme Birgitan ja Samin j�tt�m�n viestin edelliselt� kes�lt�, jolloin he olivat olleet reissussa tollerinsa Minnin ja yst�viens� kanssa.
Kurulta palattuamme tuvalla alkoi olla jo ruuhkaa; pakkasimme nopeasti tavaramme, ja poistuimme tuosta hirvitt�v�st� ainakin nelj�n ihmisen vilin�st�.
Alunperin olimme suunnitelleet vaeltavamme t�m�n p�iv�n aikana Luiroj�rven tuvalle, mutta koska Luirojoessa kuulemma saattaa olla vett� yli saappaanvarren, p��timme j�tt�� joen ylityksen ja y�py� teltassa. Mik�li vett� olisi ollut runsaasti, koirat olisivat kastuneet kokonaan. Mik�li tuvat sitten viel� olisivat olleet t�ynn�, ja olisimme joutuneet y�pym��n kylm�ss� teltassa m�rkien koirien kanssa.. kiitos, mutta ei kiitos.
Lounasta, tai oikeammin p�iv�llist� teimme Luiroj�rven l�nsipuolella sijaitsevalla nuotiopaikalla. Sielt� avautuivat kerrassaan upeat maisemat kohti Sokostia, jonka valloituksen jouduimme koirien takia j�tt�m��n v�liin. Kivikkoinen Sokosti ei ole koiran paikka.
Taustalla kohoaa Sokosti
Koirat alkoivat olla todella v�syneit�. Huippukuntoiset agilitykoiramme pyrkiv�t koko ajan puoliv�kisin telttaan nukkumaan. Kun sitten saimme ilta-askareet tehty�, ja p��simme kaikki teltan suojiin, ei unta tarvinnut kauan odottaa. Leevi nukahti varmasti alle kahdessa sekunnissa.
