| LALLI Suomen kansallisimman ajan vapaustaistelija VARHAISIN TUTUSTUMINEN KRISTINUSKOON Tiedot kristinuskosta saapuivat maahamme ensimm�iseksi suomalaisten harjoittaman merenk�ynnin ja kaupan mukana. Kun kauppa id�ntien avautuessa vilkastui ja ulkomaisia kauppiaita k�vi maassamme entist� enemm�n, kristillinen vaikutus vahvistui. Toisaalta suomalaiset k�viv�t muiden maiden kauppakeskuksissa, mm. Birkassa, miss� he saattoivat n�hd� kirkkoja , pappeja ja kristillisi� tapoja. Kuitenkin suomalaisten usko omiin jumaliinsa oli vankkumaton ja kristinoppiin suhtauduttiin halveksuvasti t�k�l�isen v�est�n keskuudessa. Uuteen uskoon k��ntyneit� pidettiin luopioina ja kansansa perinteet ja uskomukset hyl�nnein� pettureina. Todenn�k�isesti kyseess� olikin ihmisten kanssa huonosti toimeentulevia sosiopaatteja, sen ajan anarkisteja, jotka l�himm�isi��n �rsyytt��kseen hylk�siv�t isiens� uskon. Uuden uskon v�h�isest� kannatuksesta kansallisimman ajan Suomessa (600-1100jkr) ovat osoituksena muutamista haudoista l�ytyneet ristinmuotoiset koristeet. Jotkut "luopiot" alkoivat haudata vainajia niin kuin kristillisiss� maissa oli tapana: p�� l�nteen, jalat it��n ja kasvot nousevaan aurinkoon p�in. Ensimm�iset hautaukset lienee suoritettu "pakanallisiin" polttokalmistoihin. Samoin ensimm�iset kirkot 1100-luvun j�lkeen rakennettiin "pakanallisille" palvontapaikoille. Ennenkuin kristinoppi sai jalansijansa maassamme oli suomalaiset ylimykset ja tiet�j�soturit, jotka olivat kalevalaisen kulttuurimme tuki ja selk�ranka, tuhottava ja teht�v� vaarattomaksi. Itse paavi kutsui l�himpi� miehi��n koolle ja korosti pohjoisen maamme k��nnytyksen merkityst� ja antoi selv�sti ymm�rt�� ett� kalevalainen �lymyst� on tuhottava orjamaisten ja omaa tahtoa vailla olevien ruotsalaisten avustuksella. Paavi oli nimitt�in saanut k�sikassarakseen h�nnystelev�n ja koiramaisen ruotsalaiskuninkaan joka olisi valmis kokoamaan sotajoukkonsa ja "k��nnytt�m��n" suomalaiset. Syy moiseen k�ytt�ytymiseen ruotsalaisten taholta oli todenn�k�isesti sanoinkuvaamaton kateus, jota he tunsivat kalevalaisia tiet�j�sotureita kohtaan. Viikingith�n p��ttiv�t k��nty� kristinoppiin, koska pelk�siv�t valloittajahaluisia, �lykk�it� ja hurjia suomalaisia ylimyksi�, jotka kaiken lis�ksi omasivat "kammoittavuudessaan hirvitt�vi�" noita- ja velhotaitoja. Ruotsalaisten k��ntyminen kristinoppiin ei ollut vaikeaa, koska heid�n omat jumalansa olivat meilt� suomalaisilta lainatut. Lis�ksi paavin lupaama taloudellinen ja materiaalinen tuki l�ntiselle naapurillemme takasi ett� Suomen ensimm�inen ristiretki tulisi onnistumaan suunnitelmien mukaisesti. LOUNAIS-SUOMEN K��NNYTYS Suomi joutui 1100-luvulla naapurien kasvavan mielenkiinnon kohteeksi, ja kristinuskon paine kasvoi niin t��ll� kuin viel� kristinuskon alueen ulkopuolella olevassa Baltiassa. Uutta oppia pyrittiin levitt�m��n sek� id�st�, Novgorodista, ett� l�nnest� - kuten edell� todettiin - Ruotsista. Novgorod, em�maastaan itsen�istynyt suomalaisten ja viikinkien kauppasiirtola, kuului kreikkalaiskatoliseen maailmaan. Tanska ja Ruotsi taas kuuluivat roomalaiskatoliseen. Kun kirkkokuntien v�lit kiristyiv�t, kumpainenkin pyrki laajentamaan aluettaan pohjoisessa olevien alkuper�isuskontojen kustannuksella. Laajentamishankkeita oli omiaan voimistamaan Paavi Urbanus II:n vuonna 1095 Clermontin kirkolliskokouksessa alulle panema ristiretki-innostus. Viritt�j�n� oli paavin huoli suomalaisten fanaattisesta uskosta omiin jumaliinsa. Niimp� Urbanus n�ki ainoaksi vaihtoehdoksi lietsoa vastapainoksi kristillist� uskonkiihkoa ristiretkel�isten mieliin, mutta retkel�isill� oli my�s maalliset tarkoitusper�t. Sotasaaliin lis�ksi monet retkel�iset saivat valloitetuilta alueilta l��nityksi�. Voittajat toivat nimitt�in oman yhteiskuntaj�rjestyksens�, l��nityslaitoksen, mukanaan j�rjest�ess��n alistamiensa maiden hallintoa ja hyv�ksik�ytt��. N�in retket tarjosivat sosiaalisen nousun mahdollisuuksia paavin suojissa monille sellaisille ruotsalaisille, jotka todenn�k�isesti olisivat j��neet mit�tt�m��n asemaan. Rahanahneita ruotsalaisia kiinnostivat erityisesti Suomen ja Lapin turkikset. P��kilpailijana t��ll� esiintyiv�t novgorodilaiset, mutta kilpailua kiihdytti saksalaisten ilmaantuminen it�meren markkinoille ja heid�n pyrkimyksens� solmia kauppayhteys Novgorodin kanssa. T�ll�in my�s saksalaiset alkoivat kiinnostua suomesta. Kaikkien edell�mainittujen seikkojen yhteisen� seurauksena oli ns. ensimm�inen ristiretki Suomeen. NS. ENSIMM�INEN RISTIRETKI Paavin innostamana ja tukemana Ruotsin kuningas Eerik Pyh� teki mainitun matkan maahamme ilmeisesti v. 1155. H�nell� oli paitsi uskonnollisia p��m��ri� halu saada turkisrikkauksistaan tunettu Suomi liitetyksi Ruotsin valtapiiriin. Eerik itse johti venelaivuetta, ja h�nen mukanaan oli englantilais-syntyinen piispa Henrik. Retki tehtiin Varsinais-Suomen rannikolle, luultavasti Kalannin tienoille. Ruotsalaisten "valloitus" rajoittui ilmeisesti sill� kerralla siihen, ett� he pakkoverottivat asukkaita. Syy ristiretkel�isten suhteellisen nopeaan vet�ymiseen on todenn�k�isesti siin�, ett� kalevalainen ylimyst� oli tehnyt salaisen p��t�ksen siit�, ett� retkel�isille annettaisiin sellainen kuva, ett� kristinoppi otettaisiin muka suopeasti vastaan. Mutta heti, kun soturit poistuisivat maasta tapettaisiin kaikki "valkokaapuiset" papit viimeiseen mieheen. Ylimys Lalli oli kuitenkin heti sit� mielt�, ett� yhteiseen taisteluun olisi k�yt�v� jo rannikolla, sill� tavalliselle v�est�lle oli heti annettava todistus kristinopin heikommuudesta. Muutoin yksinkertainen kansa ei pystyisi vastustamaan uuden uskon pelotuksia helvetin tulesta niille jotka eiv�t k��ntyisi. Lallin varoituksesta huolimatta p��tettiin kokeilla "ovelaa" juonta ja sitten k�vi niinkuin tarinamme p��henkil� oli ennustanut. Eerikin palattua Ruotsiin Henrik j�i j�rjest�m��n ja johtamaan Lounais - Suomen kristillist� kirkkoa ja laajentamaan sen vaikutuspiiri�. H�n ehti tuskin aloittaa ty�t��n, kun kalevalainen ylimys Lalli teloitti h�net. SUOMESSA VALLITSI KALEVALAINEN MAAILMANKATSOMUS ENNEN ENSIMM�IST� RISTIRETKE� Jos Kalevala t�mm�isen��n olisi ollut olemassa Suomen kansallisimpana aikana, mink�h�nlaisessa arvossa Suomen kansa olisi sit� pit�nyt? Eik� kansa siin� olisi n�hnyt itsens� kuin kuvastimessa, n�hnyt parhaimmat pyrkimyksens�, ikuisimman itsens�. Suomalainen ymm�rt�� jumalansa parhaiten sen elementin v�lityksell�, jonka ymp�r�im�n� se on tottunut el�m��n. Se elementti on meille suomalaisille mets�. "Terve mets�, terve maa, vesi kultainen kuningas" kirvoitti suomalainen tiet�j� ensit�ikseen aloittaessaan rukouksensa; p��tt��kseen sen loppuhuipennukseen: "Ukko julkinen jumala, remupilven reunahinen, tule t�nne tarvittaessa, ajaite ajettaessa, ty�t kehnot keritt�m�h�n, rikkonaiset riisumahan". Suomalainen on aina ymm�rt�nyt parhaiten jumalansa mets�n kautta. Kalevala ilment�� suomalaista karua perusluontoa, korpea, joka on ja tulee aina olemaan h�nen pyhin paikkansa - kirkkonsa. Eik� Suomen kansa olisi kansallisimpana aikana Kalevalasta hakenut mielelleen lohdutusta ja neuvoa, syd�mmelleen iloa, tunnolleen rauhaa? Ep�ilem�tt�! Kalevala olisi ollut sille raamattu, pyh� kirja. Ja jos niin olisi ollut silloin, miksi emme nyt saisi asettua samalle kannalle? Miksi emme nyt l�hestyisi Kalevalaa kuin pyh�� kirjaa? Kuten edell� k�y ilmi, oli Suomi viel� riippumaton ja henkisesti vapaa maa ennen 1. ristiretke�. LALLIA voidaan pit�� ensimm�isen� vapaan suomen esitaistelijana - kristinuskon h�vitt�j�n� - joka taisteli suomalais-kalevalaisen maailmankatsomuksen puolesta keinoja kaihtamatta surmaten suurta rohkeutta osoittaen vierasta ja outoa uskoa ylimielisesti levitt�v�n ja Suomen kansaa halveksivan piispa Henrikin. KANSALLISSANKARI LALLI Lallia voidaan pit�� hyv�ll� syyll� Suomen ensimm�isen� kansallissankarina, joka toimi pyh�n voiman - kansallisen itses�ilytysvoiman - saattamana. Piispa Henrik piti tapanaan Suomeen tultuaan vaatia kaikilta tapaamiltaan maan-miehilt�mme, ett� h�nt� piti kohdella kuin puolijumalaa ik��n. Mihin tahansa taloon h�n menikin, verotti h�n itselleen ja palvelijoilleen kuninkaan palvelua. Olipa h�n niin r�yhke�, ett� is�nt�v�en piti menn� navettaan asumaan, ett� h�n sai "pyhine" seurakuntineen rauhassa talossa majailla. Jos Henrik tiesi jossain olevan noidan tai tiet�j�n asujamiston k�ski h�n orjansa salakavalasti surmata "pakanauskonnon" harjoittajan. Kanteleet, noitarummut ym. kalevalaiset pyh�t esineet piti poltettaman jos niit� jostain k�siin tavattiin. Lalli oli kohoamassa ylimm�ksi johtajaksi suomalaisille heimoille, koska h�nen ry�st�retkiens� maine pelottavuudessaan ja h�ik�ilem�tt�myydess��n oli saanut sellaisen kantavuuden, ett� kaikkien heimop��llik�iden oli nyt viisainta taipua vahvimman suomalaisen ylimyksen - Lallin - tahtoon jos mieli henkiriepunsa ja mielenrauhansa s�ilytt��. Kun Lallin korviin kantautui edell�mai-nitun kaltaisia uutisia "pyh�n" Henrikin edesottamuksista suomalaista uskoa kohtaan, p��tti h�n ryhty� ker��m��n suurta sotajoukkoa kaikkien pappien surmaamiseksi ja Lallin kalevalaisen kuningaskunnan muodostamiseksi maassamme. Loppusilaus surmata piispa Henrik tuli kun Lalli kuuli, ett� h�nen ruotsista ry�st�m�ns� orja-vaimonsa Kerttu oli tehnyt h�nen talostaan - is�nn�n ollessa seikkailuretkill��n - kristillisen rukoushuoneen ja majapaikan. Itse piispa Henrik oli kuulemma nauttinut petollisen orjan vieraanvaraisuutta kaikkine "lis�mausteineen". Lalli p��tti toiminnan miehen� kostaa heti paikalla kotinsa h�p�isyn ja h�vitti ensit�ikseen kaikki h�nen kotiaan saastuttaneet kristilliset taikakalut. Sitten h�n riensi roistojen per��n K�yli�n j�rven j��lle, jonne piispa seurueineen kuulemma rekineen oli suunnannut. Mutta annetaampa Lallin itsens� kertoa t�rkeimm�t kohdat: LALLI SURMAA PIISPA HENRIKIN "Kun ajajat huomasivat minun l�hestymiseni, he eiv�t ly�neetk��n hevostansa lentoon juoksemaan, vaan p�invastoin hiljensiv�t vauhtia. - H�n aikoo sortaa minut suohon pelkin sanoin, - ajattelin, - niin kuin on tehnyt muillekin vihollisillensa. Lienev�t loitsusi muihin pystyneet, Lallia et toki saa polvillensa! Saavuttaessani reen olivatkin h�nell� jo ristit esill�, kultainen taikasormus kiilsi h�nen sormessansa ja punainen lakki oli h�nen p��ss��n. Reki oli pys�htynyt. Muta minullakin oli pitk�ter�iseni jo vedettyn� tupesta. Ja juuri kun h�n ojensi molemmat k�tens� minua kohden alkaen sanella vieraskielisi� loitsujansa, pistin h�nt� syd�nalaan. Kohta ensi pistoksesta h�nen k�tens� raukesivat alas ja suu v��ntyi kuoleman kivusta. Kun pistin syvemm�lle pehmeihin lihoihin ja tein puukollani viimeisen leikkaavan nyk�yksen, niinkuin teuraalle tehd��n, runnahti h�nen ruumiinsa kokoon. - Siihen kuolit, kuolematon!" PER��NANTAMATON LALLI Piispan surman j�lkeen Lalli siirtyi joukkoineen Suomen syviin metsiin, josta k�sin he tekiv�t kuolettavia iskuja kristittyjen paikkoihin Lounais - Suomessa polttaen useita kirkkoja ja surmaten lukemattomia pappeja. Mutta kuten Lalli oli ennustanut, oli kristinopin syyllist�v� ja heikent�v� vaikutus tehnyt teht�v�ns� yksinkertaisessa v�est�nosassa ja seemil�isten uskonnon basilli oli tehnyt kansanruumiiseen parantumattoman kuoliopes�kkeen. Kuitenkin Lalli taisteli kuolemaansa saakka uskonsa puolesta per��nantamattomasti niin kuin tosiuskovainen voi vain tehd�. LALLIN LOPPUKOMMENTTI: "Muistelin, kuinka me veljet ja sisaret ennen muinoin yhdess� kisailimme, metsiss� harhailimme, veneiss�mme kiikutimme, uimme, sukeltelimme tai talvisin pajassa aseita kalkuttelimme, tuvassa virsuja nivoimme tai nuolia vuolimme,kuunnellen kuuluja kantelomiehi�, joita luonamme poikkesi tuhkatihe��n, meid�n milloinkaan kyll�stym�tt� heid�n lauluihinsa, heid�n kertomuksiinsa Hiiden hirvest�, Louhen juonista ja loitsuista. Ent�p�, kun sukukunnan kaikki nuoret miehet kokoontuivat kyl�n raitille kiekkosille! Ja kaikki olimme yht� ainoata suurta veljeytt�! Ah, miksi ne ajat eiv�t tule en�� milloinkaan takaisin! Miksi onkaan tuo uusi jumala muuttanut vanhan, pyh�n kotirauhan ihmissodaksi, niin ett� is�t vihaavat poikiansa ja pojat isi�ns� ja veljet vainoavat toisiansa! Ja minun mieleeni painui syv�lle pyh� Tapion ��ni, joka korven syvyydest� huokui vastaani: EIV�T VOITA SINUA UUDET JUMALAT, ELLET VANHOJA HYLK��! Sillon min� vannoin mieless�ni valan, jonka luulen pit�neeni silloisen el�m�ni viimeiseen hengenvetoon asti. JA SIIT� P�IV�ST� ASTI OLI EL�M�NI PELKK�� RAIVOKASTA SOTAA VANHOJEN JUMALIEMME JA KOTIHALTIJOITTEMME PUOLESTA UUSIA HAJOITTAVIA VOIMIA VASTAAN." V�in� Kuisma L�hde: http://www.netti.fi/~iory/lalli.htm <-BACK |