Piensijoittajan salkku
Salkku, kest��k� kahva?
Sweet Dreams
Sijoittajan 10 yleisint� virhett�
Piensijoittajan salkussa on yleens� vain huonoja osakkeita. Syy on siin�, ett� sijoittaja myy tuottoisat osakkeet mutta kielt�ytyy myym�st� huonoja tappiolla. J�rjett�mist� sijoitusmalleista p��see eroon tutustumalla psykologiaan. 1. Lopeta tappioilla pelaaminen Miksi myyntien ajoittaminen menee aina pieleen? Piensijoittaja voi tunnistaa tavallisimmat virheens� tutustumalla behavioristisen rahoitustieteen teorioihin. Omien heikkouksien tunnistaminen auttaa ainakin pit�m��n tappiot kurissa. Ensimm�inen virhe on, ett� piensijoittaja myy yleens� hyv�t osakkeet, mutta vetkuttelee huonojen myynniss�. Viisainta olisi tehd� juuri p�invastoin. Amerikkalaistutkijoiden Hers Shefrinin ja Meir Statmanin mukaan t�m�n k�ytt�ytymismallin takia salkkuun j�� lopulta vain huonoja osakkeita. Tutkijat Amos Tversky ja Daniel Kahneman totesivat jo 1970-luvulla tekemiss��n tunnetuissa kokeissa, ett� 69 prosenttia koehenkil�ist� oli valmiita ottamaan riski� v�ltt��kseen lunastamasta tappiota. Mutta vain 16 prosenttia otti lis�� riski�, kun heill� oli mahdollisuus lis�t� voittojaan. Hankenin rahoitustieteen lehtori Henrik Palm�n neuvoo piensijoittajaa ottamaan mallia ammattilaisista, jotka yleisesti tuntevat psyykkiset heikkoutensa. He k�ytt�v�t niin sanottuja stop loss -rajoja voittaakseen ep�rationaalisen mielens�. Kun osakkeen kurssi laskee tietyn rajan alle, salkunhoitajan on pakko myyd� osake. EQ Online alkoi viime viikolla tarjota automaattista stop-toimintoa my�s piensijoittajille. Lasse Luuseri sijoitti tuhat markkaa JOT Automationiin ja tuhat markkaa Compteliin. JOT nousi 50 prosenttia, joten Lasse myi ja kuittasi 500 markkaa voittoa. Comptel putosi puoleen, mutta Lasse ei myynyt vaan j�i odottamaan, jos Comptel viel� nousisi. JOT jatkoi nousuaan, Comptel jatkoi laskuaan. Ville Voittaja kuunteli Lassen manailuja. Ville oli etuk�teen p��tt�nyt myyd� osakkeensa, jos niiden hinta putoaa puoleen. Ville oli kuitannut Comptelista 500 markan tappion ja sijoittanut loput 500 markkaa Fortumiin. JOT:n Ville piti, koska sen kurssi nousi hyvin. Samoin nousi Fortum. 2. V��r� vertailukohta Lasse Luuseri pit�� kynsin ja hampain kiinni 11,7 eurolla ostamistaan Satama Interactiven osakkeista. �Kyll� se viel� nousee. Sitten p��sen omilleni�, h�n ajattelee. Ihminen toimii usein j�rjenvastaisesti yritt�ess��n v�ltt�� tappion aiheuttamaa henkist� tuskaa. Piensijoittajan yleinen virhe on odottaa, ett� osakkeen hinta nousee takaisin ostohinnan tasolle. Vaikka t�h�n menisi vuosia, sijoittaja huokaisee lopulta helpotuksesta saadessaan �omansa takaisin�. Jos yrityksest� tulee uutta tietoa ja osakkeen kurssi alkaa taas nousta, osaketta pit�� ostaa lis��, ei myyd�. �Sijoittaja kiinnitt�� osakkeen usein v��r��n benchmarkiin, verrokkiin�, Hankenin rahoitustieteen professorin Eva Liljeblom sanoo. Liljeblomin tarkoittama v��r� vertailukohta on tyypillisesti osakkeen viimeaikainen kurssihuippu. Ville Voittaja on s�ik�ht�nyt jo monta kertaa tekno-osakkeiden laskuja ja myynyt. My�hemmin h�n on arvioinut teknot halvoiksi ja ostanut niit� harkiten lis��. Se on kannattanut. 3. Yli-itsetunto Lasse Luuseri taputtaa itse��n olalle. Kannatti ostaa Nokiaa, kun se oli pohjalla syyskuun alussa. Nyt osake on noussut jo liki 50 prosenttia. �Min� olen hyv�!� Lasse toistelee itsekseen. �Sijoittajasissi!� Lasse ei viitsi muistella salkussa makaavia Soneran osakkeita, joita h�n osti 60 eurolla viime vuonna. Ihminen on taipuvainen pett�m��n itse��n. Esimerkiksi amerikkalaisista autoilijoista 82 prosenttia katsoo kuuluvansa kuskien parhaimpaan kolmannekseen. Itsetunto paisuu, koska onnistumiset j��v�t hyvin mieleen. Ihminen kuitenkin unohtaa mielell��n tappiot tai ainakin syytt�� niist� muita. �Kaikki tiet�v�t, ett� hajauttaminen on t�rke�t�, koska se alentaa riski-tuottosuhdetta. Silti sijoittaja voi alkaa luottaa kykyyns� valita oikeita osakkeita ja laiminly�d� hajauttamisen�, Palm�n sanoo. �Jos tunnistat yli-itsetunnon itsess�si, sijoita rahastoon tai k�yt� muuta halpaa hajautusta�, Palm�n neuvoo. Yli-itsetuntoinen alkaa uskoa onnistumisputkeen eli siihen, ett� h�n tekee hyv��n vireeseen p��sty��n toinen toistaan onnistuneempia sijoitusp��t�ksi�. Onnistumisputkea ei ole edes urheilussa. Ammattilaiskoripalloilijoiden onnistumisprosentti korin tekemisess� on aina sama. Pussitusputken pituus on aina ennustettavissa onnistumisprosentista. Sama p�tee Palm�nin mukaan sijoitusp��t�sten onnistumisprosenttiin. Lasse sai vinkkins� Ville Voittajalta. Ville tiet��, ett� jokainen sijoitusp��t�s pit�� harkita tarkasti erikseen, eik� harkintaan pid� sotkea aikaisempia kokemuksia. Ville tiet��, ett� samat syyt, jotka �sken nostivat Fortumia, eiv�t ehk� nostakaan Rautaruukkia, niin kuin Lasse nyt p��ttelee. 4. Lauman seuraaminen �Uusi talous poistaa suhdannevaihtelut, ja yritysten tulokset jatkavat kasvuaan�, Lasse kertaa vesi kielell�. Kun sijoittajapiirit hokevat samaa mantraa tarpeeksi kauan, se muuttuu todeksi. T�llainen laumak�ytt�ytyminen tuottaa h�iri�it� makrotaloudenkin tasolla. �Tyypillinen hokema on, ett� osakesijoitusten riskill� korjattu tuotto on muita sijoituskohteita korkeampi pitk�ll� aikav�lill�. T�t� k�ytettiin er��n� selityksen� hurjan nousujohteiselle kurssikehitykselle�, Palm�n muistuttaa. Jos sijoittajat ottavat todesta osakesijoitusten ylivoimaisuuden, osakkeisiin virtaa liikaa rahaa ja hinnat nousevat ep�realistiselle tasolle. Silloin osakkeet eiv�t en�� mill��n voi tuottaa muita sijoitusmuotoja enemm�n. Ne, jotka tulivat kurssihuipulla markkinoille, h�vi�v�t varmasti. Tuorein esimerkki laumak�ytt�ytymisest� oli it-osakekuplan paisuminen. �Jokainen meist� unelmoi paremmasta el�m�st� ja haluaa tehd� miljoonia. Miellytt�v��n tarinaan uskoo mieluummin kuin ik�v��n�, Palm�n arvelee. �Kuplan opetus on siin�, ett� osake kannattaa myyd�, kun sijoittajat eiv�t en�� osakkeen hintaa arvioidessaan tarkastele yrityksen tulevaisuutta, vaan yritt�v�t keksi� tarinoita, jotka selitt�isiv�t nykyist� korkeaa hintaa.� Liljeblom neuvoo piensijoittajia ostamaan s��nn�llisesti osakkeita ja pit�m��n ne pitk��n. Vuosikymmenten kuluessa voitot kasvavat tappioita suuremmiksi, eik� sijoittajan tarvitse koko ajan yritt�� ajoittaa kauppojaan. Lasse Luuseri kuunteli kateellisena naapureitaan Voittajia helmikuussa 2000. Voittajat maksoivat asuntovelkansa Soneralla tekemill��n voitoilla. Lasse p��tti panna asuntos��st�tilill� makaavat rahansa tuottamaan kunnon korkoa ja sijoitti ne teknorahastoihin. Nyt Lassen s��st�ist� on en�� viidennes j�ljell�. Ville oli tajunnut, ettei hinnoittelussa ollut en�� mit��n j�rke�... Historian taju sumenee helposti Osakekauppojen ajoittaminen on vaikeata. Osakkeiden tuottoja arvioivilta ammattilaisiltakin sumenee helposti ajallinen ulottuvuus osakemarkkinoiden kehitykseen. Professori Ivo Welch kysyi analyytikoilta heid�n odotuksiaan osakemarkkinoiden keskim��r�isest� vuosituotosta seuraavan 30 vuoden aikana. Analyytikkojen arvio oli seitsem�n prosenttia. Welch kysyi my�s, korjaisivatko analyytikot arviotaan, jos kurssit t�m�n j�lkeen nousisivat tai laskisivat. Analyytikot kertoivat laskevansa ennustetta, jos kurssit nousisivat heid�n ennustamaansa seitsem�� prosenttia enemm�n, ja vastaavasti nostavansa ennustettaan, jos kurssit laskisivat. Sitten kurssit laskivat, ja Welch kysyi uudelleen analyytikkojen ennustetta 30 vuodelle. Analyytikot keskim��rin laskivat ennustettaan, eli toimivat juuri p�invastoin kuin olivat aikoneet vuotta aiemmin. Mit� t�st� opimme? �Ammattilaisetkin k�ytt�v�t osakkeiden hinnoittelussa vertailukohtanaan aivan tuoreinta hintahistoriaa, vaikka niin ei pit�isi tehd�. On ymm�rrett�v��, ett� piensijoittajatkin tekev�t niin�, Hankenin professori Eva Liljeblom toteaa. �Hinnoittelussa ei pit�isi benchmarkata mihink��n, vaan aina arvioida sijoituksen kannattavuus sen hetkisten tietojen perusteella eli arvioida, kannattaako rahat pit�� kyseisess� arvopaperissa.� Hinnoittelussa kannattaa kuitenkin huomioida osakemarkkinoiden kehitys usean vuoden ajalta. www.talouselama.fi/etusivu/index4j1.html
1. Sijoittaja ei my�nn� aktiivisen osakekaupan vaativan kovaa ty�t�. 2.Sijoittajalla ei ole toimintasuunnitelmaa eik� selke�� analyysimallia. 3.Sijoittajalla on huono itsekuri. 4.Sijoittaja ei halua myyd� tappiolla. 5.Sijoittaja haluaa tienata takaisin tekem�ns� tappiot samoilla osakkeilla. 6.Sijoittaja ottaa liian suuria riskej�. 7.Sijoittaja tekee liian paljon kauppoja. 8.Sijoittaja yliarvioi oman kykyns�. 9.Sijoittaja ei seuraa markkinoiden suuntaa. 10.Sijoittaja ostaa ja myy osakkeita saamiensa vihjeiden perusteella. L�hde: Carl-Gustav Gyllenram, SEB
L�hde: www.investori.com Sijoitusasiantuntijat Varojaan sijoittava henkil� saa t�n�p�iv�n� avukseen jos jonkinlaista sijoitusneuvojaa. On oman pankin sijoitusasiantuntija, vakuutusyhti�n, vakuutusmeklarin, pankkiiriliikkeen, sijoitusrahaston asiantuntija, sijoittavia yst�vi� ja sijoittamisesta kuulleita kyl�nmiehi�. Amerikkalainen asianajaja Gerry Spence kirjoittaa loistavassa puhetaidon kirjassaan "How to Argue and Win Every Time" (suom. V�ittele ja voita - persoonallisuus peliin, WSOY 1996) asiantuntijoista: Maailma on pullollaan niit�, jotka v�itt�v�t tuntevansa el�m�n salat ja ovat valmiita jakamaan tietojaan - maksua vastaan. On kuin seisoisi vilkkaassa risteyksess�, jonka ohitse maailman kaikki suuret ajattelijat ja niiden j�ljittelij�t kulkevat, jossa jokainen - viisas ja valehtelija, nero ja hupsu - v�itt�isi osaavansa neuvoa miten Disneylandiin p��st��n. Jotkut eiv�t puhu minun kielt�ni. Jotkut taas ovat niin oman nerokkuutensa h�ik�isemi�, etteiv�t kykene n�kem��n ymp�rilleen. Suurin osa neuvojista ei ole koskaan k�ynytk��n Disneylandiss�...Miten voisin tiet�� kenen neuvot ovat oikeita? Voin arvioida neuvojen paikkansapit�vyyden vasta, kun olen itse k�ynyt Disneylandissa. Loppujen lopuksi min� itse olen ainoa auktoriteettini, sin� itse olet ainoa auktoriteettisi. Ei pid� k�sitt��, ett� haluan tyrm�t� kaikki neuvot ja kaikki asiantuntijat. Usein neuvot ovat tarpeen ja asiantuntijoita on hyv� k�ytt��. Sijoitusneuvojen k�ytt�j�n on kuitenkin hyv� muistaa, ett� vastuu sijoitusp��t�ksest� on aina itsell�. Osakesijoituksissa ei ole varmaa - on todenn�k�isyyksi�, pitk�n aikav�lin kehityst�, mahdollisuuksia ja riskej�. Se on varmaa, ett� jos joku on l�yt�nyt "varmasti" markkinoiden alihinnoitteleman sijoituskohteen, h�n ei toitota sit� julkisesti. H�n ostaa v�hin ��nin mahdollisimman paljon tuota sijoitusta, ennenkuin tiedosta tulee julkinen. Varo my�s mutu-analyysej� (mutu=mustatuntuu): Kurssit ovat nousseet jo niin paljon, ett� varmasti tullaan alas ensikuussa ja paljon. Jos kyseinen analyytikko ottaisi n�kemyksens� mukaisen sijoitusposition johdannaismarkkinoilla ja olisi puolessakin analyyseistaan oikeassa, sill� saisi jo hyv�n toimeentulon. Varmaa on my�s se, ett� riski ja tuotto ovat kytk�ksiss� toisiinsa. Tuotto ja riski, halu ja pelko, k�yv�t jatkuvaa k�denv��nt�� sijoittajan varoja houkuteltaessa: Pankkitalletuksen myyj� pelottelee sinut pois tuottoisista osakesijoituksista riskiin liittyv�ll� pelolla. Riskisijoituksen kauppias taas houkuttelee sinua suureen tuottoon liittyv�ll� halulla. Sijoitusmenestyksesi kannalta on oleellista p��tt�� miten paljon riski� sied�t ja miten pitk�ksi aikaa pystyt sijoitusvarasi sitomaan. Oikea sijoitusneuvoja tai varainhoitaja on enemm�nkin kuin r��t�li. H�n pyrkii selvitt�m��n tarpeen ja mitat, asiakkaan riskinotto halun ja kyvyn. Erinomainen sijoitusneuvoja jarrutteleekin aloittavan sijoittajan mahdollisesti liian suurta riskinotto-intoa. Ja hyv�t neuvot tulevat sinulle ilmaisiksi vaikka maksaisitkin niist�! Useimmat "sijoitusasiantuntijoista" ovat myyntimiehi�, mik� on hyv� pit�� mieless�. Riitt�v�t tiedot ja p��n kylm�n� pit�minen sijoitusp��t�ksiss� ovat parhaat vakuutukset sijoitusvaroillesi!
