Nasdaq teollisuustuotantok�yr�t
USA TY�TT�MYYSLUVUT
MARKKINAPSYKOLOGIAA SIJOITTAJALLE
Harrastelijat voivat johtaa markkinat kohti romahdusta. Huippuammattilainen ty�skentelee j�rjestelm�llisesti ja eritellen. H�nell� on kokonaiskuva markkinoista, hyv� keskittymiskyky, ajattelee n�kemyksellisesti, tuntee psykologiset markkinamekanismit ja tuntee harrastelijan reaktiomallin, joka vaihtaa n�k�kantaa markkinoiden heilahtelujen tahdissa yritt�en s�ilytt�� omat asemansa. Harrastelija ostaa esimerkiksi osakkeita klassisessa keinottelumarkkinatilanteessa ja todistelee leve�sti hyv�� sijoitustaan. H�n odottaa nopeaa voittoa. Jos h�nen sijoituksensa sitten laskee, h�n menett�� uskonsa nopeaan voittoon. Psykologisena puolustusmekanismina h�n joutuu muuttamaan n�k�kantaansa. Lopulta kun h�nen tappionsa kasvavat niin suuriksi, ett� joutuu my�nt�m��n h�vi�ns�, muuttaa juuri ennen sit� j�lleen n�k�kantaa. En�� ei olla mukana rahan takia vaan pelin vuoksi. Silloin kun monet t�ll�iset harrastajat sotkeutuvat markkinoihin, j�rjett�myys voi p��st� vallalle ja johtaa markkinoiden luhistumiseen. Psykologialla on ratkaisevan t�rke� osa p�rssimarkkinoilla tapahtuvassa arvopapereiden kaupassa. Psykologian vaikutus n�kyy selvimmin markkinoiden romahtaessa. 500 viimeisen vuoden aikana on tapahtunut viitisen kymment� suurehkoa romahdusta. Ensimm�inen tapahtui 1557 ja tunnetuin Wall Streetill� 1927. Kurssit heijastavat odotuksiamme. Aikaisemmat romahdukset osoittavat, ett� kurssimuutokset eiv�t johdu tapahtumista sin�ns�, vaan ihmisten reaktioista tapahtumiin. Kurssimuutokset heijastavat todellisuudessa sit� miten miljoonat ihmiset kokevat tapahtumien voivan vaikuttaa tulevaisuuteen. Osa hinnanmuutoksia synnytt�vist� reaktiomekanismeista on j�rkiper�isi� ja �lyllisi� kun taas toiset ovat suorastaan j�rjenvastaisia. Miss� m��rin k�sitt�m�tt�m�t tekij�t vaikuttavat markkinoihin riippuu pitk�lle siit�, ketk� kauppaa markkinoilla k�yv�t. P�rssikaupan parissa puuhailee ihmisi� aina p�rssikeinottelun huippuammattilaisesta harrastelijaan. N�iden kahden v�liss� viel� erilaisia kaupank�vij�ryhmi�. Yhteist� niille on, etteiv�t ne osallistu vain taloudelliseen vaan my�s psykologiseen peliin. P�rssin huippuammattilainen voi jossakin m��rin ty�skennell� psykologisten mekanismien mukaan ja ennustaa harrastelijoiden reaktiot markkinatilanteessa, mutta on itsekin psykologian uhri. Ei arkip�iv�isess� kaupank�ynniss�, mutta kyll�kin markkinoiden joutuessa amok-juoksuun. Silloin h�n reagoi paineen alaisena ja kadottaa ammatillisen n�kemyksens�. Se osoittautui todeksi ensimm�isess� maailmanlaajuisessa p�rssiromahduksessa vuonna 1987. Perjantaina lokakuun 16. p�iv�n� 1987 Dow Jonesin teollisuusindeksi putosi 108.35 pistett�. Se laukaisi ketjureaktion koko maailman p�rsseiss� maanantaina 19. lokakuuta. New Yorkin p�rssin avautuessa siihen vaikutti muiden markkinapaikkojen paniikki ja kurssit laskivat edelleen kaupan saavuttaessa uskomattomat enn�tyslukemat. Keskiviikkona kaikki oli ohi. Markkinat vakiintuivat itsest��n ja optimismi palasi p�rsseihin. Vuoden 1987 tapahtumat yltyiv�t alkuun markkinoiden monista harrastelijoista, mutta paniikki tarttui ammattilaisiinkin yht� lailla kuin muihinkin. Paineen alaisena elimist� alkaa tuottaa adrenaliinia, syd�n alkaa jyskytt��, verenpaine nousee, ihminen hikoilee ja silm�ter�t laajenevat. Yht� aikaa oireiden kanssa tapahtuu viel� merkitt�v�mp��: kyky p��t�ksentekoon muuttuu. Kannan muutokset, joihin normaalisti kuluisi viikkoja, voivat tapahtua tunneissa, minuuteissa tai sekunneissa. Kurssien lasku voi siis aikaansaada stressi�, joka johtaa nopeisiin kannanmuutoksiin ja siten p��t�ksiin uusista kaupoista. Romahdus 1987 ei ollut vain tilap�ist� kurssien heilahtelua. Se tosiasia, ett� koko maailman p�rssit voivat joutua niin valtaisaan sy�ksylaskuun, oli ihmisten psyyken vaikutusta. Ihmiset tekev�t harvoin p��t�ksi� j�rkev�n pohdinnan perusteella. Piilev�t toiveemme vaikuttavat k�ytt�ytymiseemme ja heijastuvat suhtautumistavassamme. Markkinoiden ollessa voimakkaassa nousussa kaikkiin vaikuttavat kohoavat kurssit ja muiden reaktiot ja ihminen muodostaa samanmielist� suhtautumistapaa. Luonto on varustanut meid�t t�ll� k�ytt�ytymismallilla, koska se helpottaa sosiaalista sopeutumista, mutta p�rssikaupassa se on onneton ominaisuus, joka voi johtaa kollektiiviseen mielett�myyteen. Se mit� tapahtuu mielett�myyden levitess� ymp�riins� on tunnettava nousevien kurssien markkinoiden kolme vaihetta. Ensimm�isess� vaiheessa on uskoa tulevaisuuteen ja taloudellisia odotuksia. Toisessa vaiheessa odotukset t�yttyv�t talousel�m�n todella kohentuessa. Kolmannessa vaiheessa optimismi markkinoilla muuttuu liioitelluksi ja ajan mittaan kest�m�tt�m�ksi. P�rssimarkkinoiden kehityst� voidaan puhtaasti matemaattisesti kuvata laaja-alaisena kaaoksena. Kaaoksen lyhyt aikaista kehityst� voidaan teoreettisesti katsoen ennustaa. Tekniseksi analyysiksi nimitet��n markkina-analyysin muotoa, jossa psykologialla on ratkaiseva osa. Analysoidaan markkinaosapuolten psykologisia vaikuttimia ja asemia ja tulkitaan markkinoiden pieni� ja suuria mielialan heilahduksia.
