 |
|
| Miss� olet, mihin menet, mit� oikeastaan haluat? Tulevaisuuden henkil�kohtainen navigointilaite osaa suunnistaa ja antaa yksil�llisi� vinkkej� Erik Ahonen (Aamulehti) Aktiivinen henkil�kohtaisen navigoinnin k�ytt�liittym� eli AHNaK kuulostaa Philip K. Dickin synk�st� scifikirjasta rev�istylt�. Sellaista ei luulisi kenenk��n haluavan ainakaan omaan k�nnykk��ns� el�m�� sotkemaan. K�sitehirvi� antaa kuitenkin itsest��n turhan tylyn ensivaikutelman. Hankkeen takana on nimenomaan pyrkimys kehitt�� matkapuhelimiin ja vastaaviin laitteisiin mahdollisimman k�tev� k�ytt�liittym� erilaisia palveluita varten. AHNaK on Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion hanke, joka jatkuu nyt toista vuotta. Elokuun lopussa ilmestyi projektin ensimm�ist� vaihetta kuvaava, Petri Lankoskin toimittama kirja Ihminen paikka ja aika (Tampereen yliopiston tietokonekeskus). Tutkimusty�n rahoittaa Tekes ja mukana ovat my�s yritykset Benefon, Media Tampere, Omnitele ja Suunto. Paikkatieto hy�tyk�ytt��n AHNaKin keskeinen tutkimuskohde on ns. paikkatietoa hy�dynt�vien laitteiden k�ytt�liittym�. Kysymys on siit�, ett� koska laitteen avulla voidaan m��ritell� ihmisen sijainti, tiedon varaan voidaan rakentaa palveluita. Tutkimusryhm� ei l�htenyt suunnittelemaan erityist� laitetta, vaan hankkeessa pyrit��n selvitt�m��n miten tulevien palveluiden k�ytt�liittym�t tulisi rakentaa. Samalla on hieman tunnusteltu sit�, mink�laisista palveluista ihmiset saattaisivat olla kiinnostuneita. Vaikka tietyst� konkreettisesta kojeesta ei tutkimuksessa puhutakaan, sill� on nimi: henkil�kohtainen navigointilaite. Jos ja kun sellainen joskus rakennetaan, se voi muistuttaa k�nnykk��, k�mmentietokonetta, rannekelloa tai olla aivan uudentyyppinen vekotin. AHNaK-tutkimuksen mukaan l�hitulevaisuudessa todenn�k�isin vaihtoehto on matkapuhelin. Niit� on paljon ja ihmiset ovat tottuneet kuljettamaan niit� mukana. - T�ll� hetkell� ihmiset sanovat olevansa kiinnostuneita k�ytt�m��n erilaisia palveluita, jos ne saa k�nnykk��n, kertoo projektitutkija Inger Ekman. K�nnyk�iss� on kuitenkin eroja. Projektitutkija Anu J�ppinen huomauttaa, ett� jotkut haluavat kuljettaa pient� puhelinta taskussaan, toiset taas ovat valmiit ottamaan laukkuunsa kommunikaattorin. Erikokoiset n�yt�t ovat iso haaste palvelujen suunnittelijoille. Kompassi k�nnykk��n Mit� henkil�kohtaisella navigaattorilla sitten voisi k�yt�nn�ss� tehd�? Suunnistaa nyt ainakin. Jotta moderni suunnistaminen olisi mahdollista, laitteessa pit�� olla digitaalinen kompassi. Inger Ekman toivoo kompassien tuloa ja kertoo, ett� aihetta on maailmalla tutkittu. Jotta kompassista olisi todella hy�ty�, laitteen pit�� osata my�s paikantaa itsens�. Sijainti voidaan laskea joko gsm-tukiasemien avulla tai gps-satelliittipaikannuksella. Menetelmien tarkkuus vaihtelee ja toisaalta kaupungissa vaaditaan suurempaa tarkkuutta kuin mets�ss�. - Kaupungeissa paikannus onnistuisi periaatteessa aika hyvin gsm-tekniikalla tai gps:ll�, jossa on tarkkuutta parantava korjain. Esimerkiksi Tampereen liikennelaitos suunnittelee bussiensa paikantamista gps:ll�, Anu J�ppinen sanoo. Tavallisesti ihmiset suunnistavat kartan avulla. AHNaKin tutkimus kuitenkin paljasti, ett� se ei v�ltt�m�tt� ole paras ratkaisu. Yksi syy on, ett� esimerkiksi k�nnyk�n ruudulle mahtuu kartasta hyvin pieni pala. Henkil�kohtainen navigaattori voisikin opastaa perille pelk�n nuolen avulla. T�ss�kin vaihtoehtoja on useampia. Nuoli voi osoittaa suoraan kohti p��m��r�� tai se voi opastaa pitkin kartan perusteella selvitetty� reitti�. - Kaikki eiv�t ole tottuneet k�ytt�m��n karttaa ja silloin on helpompi kulkea ilman sit�, J�ppinen kertoo. Tosin tutkimusryhm�n testaamassa demoversiossa ei ollut kompassitietojen mukaan py�riv�� karttaa, mik� helpottaisi suunnistamista. ��ni mukaan K�ytt�liittym�n navigointilaite panee koville ja suunnistusj�rjestelmi� pit�nee kehitt�� monenlaisia. On aivan eri asia tutkia n�ytt�� k�velless� kuin vaikkapa py�r�illess�. Kovemmassa vauhdissa suunnistusohjeet on havaittava nopealla silm�yksell�. Nykyiset k�ytt�liittym�t ovat graafisia tai tekstipohjaisia. Esimerkiksi k�mmentietokoneisiin on aika suoraan sovellettu Windowsin kaltaisten, ikonipohjaisten k�ytt�liittymien ideoita ja puristettu ne pienelle n�yt�lle. Graafinen suunnittelija Jani Nummela sanoo, ett� parantamisen varaa on, mutta toisaalta nykyisten laitteiden k�ytt�liittym�t palvelevat omaa tarkoitustaan kohtalaisen hyvin. Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on ��ni. Pc-puolella toimivan puheentunnistuksen saapumista odotellaan innolla, mutta mobiililaitteissa t�st� ei kannata haaveilla v�h��n aikaan, koska ��nen analysointi vaatii valtavasti laskentatehoa. Henkil�kohtainen navigaattori voisi k�ytt�� ��nt� toisella tavalla, esimerkiksi antamalla kuulokkeisiin erilaisia signaaleja riippuen siit� pit��k� k��nty� oikealle vai vasemmalle. - Kuuloaisti on kanava, joka vie v�hemm�n huomiota kuin n�k� varsinkin, jos ei k�ytet� puhetta, Ekman kertoo. Luvassa on siis erilaisia piipityksi�, mutta jatkossa voidaan menn� pitemm�llekin - periaatteessa on mahdollista rakentaa kuulokkeisiin kolmiulotteinen ��niymp�rist�. Mit� tapahtuu ymp�rist�ss�? Henkil�kohtaiseen navigointiin kuuluu my�s kulloiseenkin ymp�rist��n liittyv� tieto. Paikannuksen avulla navigaattori voisi etsi� tietoja esimerkiksi l�hiseudun ravintoloista ja muista palveluista. T�llaisista j�rjestelmist� on jo kokemustakin. Internetiss� toimii esimerkiksi amerikkalainen www.digitalcity.com ja Vindigo (www.vindigo.com) tarjoaa Palm-koneisiin palvelua, joka antaa paljon tietoa 20 yhdysvaltalaisesta kaupungista. Jotkut AHNaKissa hahmotellut palvelut toimisivat jo nykyisiss� wap-puhelimissa. Ongelmat ovatkin toisaalla. - Suomessa on aika paljon olemassa erilaisia tietokantoja, mutta niiden yhdist�misess� on se suurin ty�. Esimerkiksi karttatieto on hyvinkin tarkkaa, mutta se pit�isi saada toimimaan yhten�isesti siten, ett� voitaisiin tuottaa tietoa mobiililaitteille, J�ppinen sanoo. Ep�ilem�tt� jatkuvasti p�ivitett�vien tietokantojen yll�pito kysyy my�s rahaa. Tulevaisuus n�ytt�� voivatko palvelut toimia mainosrahoitteisesti vai yritet��nk� kuluttajat saada maksajiksi. Henkil�kohtaista palvelua Monet internet-sivustot mainostavat tarjoavansa henkil�kohtaista, personoitua palvelua. Toistaiseksi j�rjestelm�t eiv�t ole kovin hienostuneita, vaan perustuvat l�hinn� kuluttajan itsens� antamiin tietoihin. AHNaKin n�k�piiriss� on monipuolisemmin personoitu k�ytt�liittym�. - L�ht�kohta on aktiivinen k�ytt�liittym�, joka tarkoittaa sit�, ett� k�ytt�liittym� voi muuttua automaattisesti. Se voi muuttua ajan, paikan, ymp�rist�n ja k�ytt�j�n mukaan, selvitt�� projektitutkija Leeni Kirvesm�ki. Varsinaista personointia on, kun palvelu muuttuu k�ytt�j�n tietojen mukaan. T�ll�in kasvissy�j�ksi tiedetylle henkil�lle ei mainosteta pihviravintolaa. Toisaalta aika ja paikka voivat joskus olla kiinnostavampia tekij�it�: esimerkiksi keskiy�ll� voi olla olennaista l�yt�� l�hiseudulta ruokaravintola, joka on auki. Jo internetiss� monet vierastavat tietojen antamista itsest��n. Tiedon ei kuitenkaan tarvitse olla sidoksissa henkil�tietoihin, vaan voidaan k�ytt�� ns. ryhm�pohjaisia malleja. Niiden avulla voidaan tuottaa tietoa, vaikkei yksitt�isest� henkil�st� tiedett�isi paljonkaan. - Jos vaikka tiedet��n, ett� henkil� on ostanut paljon dekkareita ja muut dekkariharrastajat ovat ostaneet Ilkka Remeksen uuden kirjan, sit� voidaan suositella, J�ppinen ja Kirvesm�ki kertovat. |