Olin käymässä erään ystävättäreni luona Pohjois-Suomessa. Hän omisti myös pienen hevostilan, jota kutsuttiin Unholaksi. Oli kaunis kesäpäivä ja istuimme talon kuistilla kahvilla. Juttelimme niitä näitä, hevosista kuitenkin pääasiassa. Jossain vaiheessa lipsautin, että minun on pitkään tehnyt mieli hankkia suomenhevonen. Ennenkuin huomasinkaan olin tekemässä kauppoja Emmastiinasta, joka oli ystäväni aloitteleva kisaratsu. Tamma oli suurimman osan elämästään ollut tallissaseisoja, joten vietti kilpailuihin tuli hieman myöhässä, mutta ei liian. En voinut olla ihastumatta Emman rauhalliseen luonteeseen ja ruotsalaisperäiseen sukuun.

Emma on pelottavan rauhallinen tapaus. Suurimman osan tarhassakin ollessaan se vain nuokkuu tai makoilee. Silloin tällöin kun viereisissä tarhoissa kirmaavat varsat käyvät hermoille, saattaa Emma näyttää hieman mallia miten asiat hoidetaan jos hoidetaan. Taluttaessakin Emma viivyttelee, välillä sitä saa ihan kiskoakkin perässä. Emma ei ole turhia hätäilevä. Asiat hoidetaan hitaasti, mutta varmasti. Suitsiessa tamma käy joskus hieman ärsyttäväksi nostellessaan päätä taivaisiin. Silloin sitä ei auta kiskoa, vaan odotella, että pää on taas sillä korkeudella, että suitset voidaan sen päähän pudottaa.

Ratsastessa Emma onkin toinen olemus... Sileällä se saattaa hetken vaikuttaakkin omalta tylsältä itseltään. Heti alkulämmittelyissä Emmalle täytyy näyttää millä vaihteella mennään, muutoin ratsastuksesta voi tulla tuskaista, ellei suunnitelmissa ole raaauhallinen maastolenkki. Emma on hevonen, joka täytyy virittää ennen varsinaista ratsastusta. Usein raippa on hyvä apukonsti ja riittää, että Emma näkee sen niin askeleet tiheytyvät. Oikein ja reipaasti ratsastettuna Emmalla on tapana hakea heti peräänantoon. Askeleista tulee helpommat istua kun tamma rentoutuu ja liikkuu verkkaisesti. Jo esteen nähdessään Emmalla on vitonen päällä. Ennen esteelle lähestymistä tulee varmistaa, että laukka/ravi toimii hyvin, eikä tämän neidin kanssa tule hätäillä. Tammalla on erinomainen tasapaino ja hyppää usein kovaa ja korkealta, mutta satumaisen tasaisesti.

Kilpapaikoilla Emma on usein oma rauhallinen itsensä. Uudenlainen ympäristö ja vieraat hevoset tekevät siitä kuitenkin terävemmän. Suorituksissa Emma on parhaimmillaan. Se on herkkä avuille ja kuuntelee nöyrästi. Esteille ei kaahoteta niinkuin kotikentällä, vaan ne hypätään maltilla ja harkiten voittoa tavoitellen.

Emmalle on suunniteltu ainakin kuusi jälkeläistä suvuttomista suomenhevosorista.
astutettiin lokakuussa 2008 orilla Keulakuva
astutettiin kesäkuussa 2008 orilla Kepponen, tamma Helmen Eera syntyi 1.6.2008

Kuten taisinkin jo mainita, Emman sukujuuret juurtuvat Ruotsiin hyvin pitkälti. Ruotsissa asuva suomalainen suomenhevoskasvattaja Tarja Liitojärvi on jalostanut tamman isälinjaa hyvin pitkälti. Mysti-Potku on ehdottomasti yksi naisen menestyneimmistä hevosista. I-palkinnolle kantakirjattu ori on vertaansa vailla jo ulkonäöltään. Yleispainotteisen orin kilpatulokset koulu- ja esteratsastuksessa puhuvat puolestaan. Mysti-Viiru on Ruotsissa kasvattajien suosima kouluori, joka kantakirjattiin Ruotsissa II-palkinnolle. Trollformel taasen on ruotsalaiskasvattajan Kyra Sedenin upea jalostustamma, jonka tuntee jokainen suomenhevosiin perehtynyt. Kantakirjassa I-palkinnon ansainnut hevonen on estepainotteinen, kaunis liinaharja.

Kiiran Stiinu on suomalaisperäinen tamma, jonka suku yltää kuitenkin myös Ruotsiin vanhemmalla sukupolvella. KTK-III tamma on estepainotteinen tekniikkahirmu, joka tunnetaan lähipiirissä hyvin kiukkuisena hevosena.

Keskiviikko 29.10.2008
Huomenna on Emman ensimmäinen startti kenttäkisoissa. Ennen niinkin suurta päivää päätimme ottaa oikein rennosti ja lähteä treenin sijasta rentouttavalle kävelylle maastoon ilman satulaa. Tamma nauttikin täysin siemauksin, sillä alkanut syksy on ollut aika rankka sen treenin kannalta. Emman teki kovasti mieli ottaa pientä spurttia, päätimme kuitenkin vain kävellä ylä- ja alamäkiä, senhän on sanottu olevan parasta treeniä. Loopupäivän Emma kiusasikin Helmelän uutta tulokasta, nuorta Poke-oria. Mietimme mieheni kanssa päämme puhki mitä tehdä kuraiselle tallipihalle. Tähän aikaan vuodesta se tuntui muuttuvan juoksuhiekaksi, tai juoksumudaksi.